Kirjahyllysarjani etenee tänään (iltamyöhään vasta, anteeksi)
k-kirjaimeen. Koska k:lla alkavien kirjailijoiden teoksia on kertynyt lähes
kaksi hyllymetriä, päätin jakaa homman kahtia. Niinpä siis tänään ruodimme
osuuden Kaa – Kiv eli Kaariniemestä
Kiveen mennään.
Hyvinkin perinteistä on meno tälläkin sektorilla, eli
hyllyyn on kertynyt koko joukko lukemista vielä odottelevia teoksia, tukevia
klassikoita (joista jonkin olen lukenut, toista taas en ehkä koskaan luekaan)
sekä uudempia jo ainakin kertaalleen luettuja suosikkeja.
Vanhoihin rakkauksiin ja klassikoihin lukeutuvat Aleksis Kivi ja Aino Kallas. Kummaltakin olen onnistunut hankkimaan niteet, jotka
pitävät sisällään ulkomuotoaan enemmän. Kiven Teokset on kattava: ”Tämä nide sisältää kaikki Aleksis Kiven suomen
kielellä kirjoittamat kaunokirjalliset teokset, ei kuitenkaan runojen
toisintoja.” Kuvakin paljastaa, että tämä opiskelijan niukasta budjetista
hankittu teos on ollut myös ahkerassa käytössä. Seitsemän veljestä omistan muuten myös äänikirjana, ja suosittelen
sitä(kin) lämpimästi!
Eeva Joenpellon Vetää kaikista ovista -romaanissa Inkeri viettää paheksuttua laiskaa elämää
ensin neitona, sitten rouvana, ja lukee Aino Kallaksen Barbara von Tisenhusenia.. Pakkohan sitä oli ottaa selvää, mistä
oli kyse. Kerrasta oli menoa se. Edelleen Kallaksen novellit ovat vaikuttavia,
ja romaanitkin voisin taas lukea. Mikä kieli! Mikä kirjailija! Valituissa teoksissa mukana ovat Katinka Rabe, Barbara von Tisenhusen, Reigin
pappi, Sudenmorsian ja joukko novelleja. Kaikki novellit eivät siis ole
kansien välissä, joten aiemmin hankittua Lähtevien
laivojen kaupunkia en ole raaskinut poistaa, vaikka ne ovat osittain
päällekkäiset.
Uudempia suuria kirjallisia rakkauksiani ovat Tommi Kinnunen ja Katja Kettu. Kinnusen Neljäntienristeyksen olen sekä
lukenut että kuunnellut äänikirjana, samoin Ketun Kätilön. Rasitan
tilaisuuden tullen kirjailijoita kerjäämällä signeerauksia kirjoihin. Niinpä sekä Neljäntienristeys että Lopotti ovat
hyllyni aarteita nimmareineen, samoin Ketun Pimppini
on valloillaan ja Fintiaanien mailla
(joka on vielä niin uusi hankinta, ettei ole päätynyt hyllyyn asti ja kuvaan). Kummankin
tuotantoa odotan tulevan lisää, joten k-hyllyni tulee vielä paisumaan!
Kirjailijan signeeraus on myös Riina Katajavuoren Venla Männistössä, joka sopii hyvin
samalle hyllylle Kiven Teosten
kanssa. Ihastuin aikanaan kovasti Katajavuoren Hevikimmoihin, ja Lahjat
on myös oikein hyvä. Kirjat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten Katajavuori
on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tekijä.
Kirjahyllyn inventoiminen tällä menetelmällä on muuten yllättävän antoisaa. Kirjariveiltä tuntuu löytyvän itsellekin yllätyksiä (Ai omistan tämänkin?! Oho, noloa, tämäkin on edelleen lukematta!). Monessa kirjassa on kirjailijan signeeraus (Kiitos niistä jokaisesta, ovat aarteita!), ja muutamien väliin olen säilönyt nimikkokirjanmerkin tai jotain muuta asiaan kuuluvaa. Tällainen löytyi Kilven Alastalon salin välistä:
Kirjahyllyn inventoiminen tällä menetelmällä on muuten yllättävän antoisaa. Kirjariveiltä tuntuu löytyvän itsellekin yllätyksiä (Ai omistan tämänkin?! Oho, noloa, tämäkin on edelleen lukematta!). Monessa kirjassa on kirjailijan signeeraus (Kiitos niistä jokaisesta, ovat aarteita!), ja muutamien väliin olen säilönyt nimikkokirjanmerkin tai jotain muuta asiaan kuuluvaa. Tällainen löytyi Kilven Alastalon salin välistä:
***
Mitä ajatuksia kokoelmani tämä osuus herättää Sinussa? Mitä tuttuja
kirjoja löysit listasta? Mitä olennaista näyttäisi puuttuvan? Mikä
lukemattomista ehdottomasti pitäisi ottaa pian lukuun?
***Kaa – Kiv -hyllyni 20.4.2017:
Sari Kaarnimaa: Miesmarras (Myllylahti, 2013), a-kpl, lukematta
Mikko Kalajoki: Kolme tärkeintä asiaa (WSOY, 2014), a-kpl, luettu
Mikko Kalajoki: Miesmuisti (WSOY, 2017), a-kpl, lukematta
Ben Kalland: Vien sinut kotiin (Atena, 2017) a-kpl, luettu
Aino Kallas: Valitut teokset (Otava, 2008), ostettu, luettu
Aino Kallas: Lähtevien laivojen kaupunki (SKS, 1913), ostettu, luettu
Katja Kallio: Yön kantaja (Otava, 2017), ostettu, luettu
Mikko Kamula: ikimetsien sydänmailla (2017, Gummerus), a-kpl, luettu
Mikko Kamula: Iso härkä (2018, Gummerus), a-kpl, luettu
Anneli Kanto: Lahtarit (2017, Gummerus), ostettu, lukematta
Anneli Kanto: Pyöveli (Gummerus, 2015), ostettu, lukematta
Jaana Kapari-Jatta: Vaarille pala haitaria (WSOY, 2009), ostettu, lukematta
Mikko Karppi: Väinämöisen vyö (Tammi, 2007), ostettu, lukematta
Petri Karra: Pakenevat unet (Gummerus, 2012), a-kpl (?), lukematta
Petri Karra: Haarautuvan rakkauden talo (Gummerus, 2009), ostettu, lukematta
Riina Katajavuori: Hevikimmat (Tammi, 1999), ostettu, luettu
Riina Katajavuori: Lahjat (Tammi, 2004), ostettu, luettu
Riina Katajavuori: Venla Männistö (Tammi, 2014), a-kpl, luettu
Milja Kaunisto: Luxus (Gummerus, 2016), a-kpl, luettu
Milja Kaunisto: Corpus (Gummerus, 2017), a-kpl, luettu
Yasunari Kawabata: Kämmenenkokoisia tarinoita (Tammi, 1998), ostettu kirjastopoistona, lukematta
Ilmari Kianto: Punainen viiva (Otava, 1909), ostettu, luettu
Ilmari Kianto: Ryysyrannan Jooseppi (Otava, 1924), ostettu. lukematta (?)
Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (Johnny Kniga, 2015), ostettu, lukematta
Milla Keränen: Kapteeni (Gummerus, 2016), ostettu, lukematta
Katja Kettu: Kätilö (WSOY, 2011), ostettu, luettu
Katja Kettu: Piippuhylly (WSOY, 2013), a-kpl, luettu
Katja Kettu: Yöperhonen (WSOY, 2015), a-kpl, luettu
Katja Kettu & Krista Petäjäjärvi: Pimppini on valloillaan (WSOY, 2012), a-kpl, lukematta
Katja Kettu, Meeri Koutaniemi, Maria Seppälä: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016), ostettu, luettu
Julie Kibler: Matkalla kotiin (Gummerus, 2013), a-kpl, lukematta
Volter Kilpi: Alastalon salissa (Otava, 1933), ostettu, lukematta
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (WSOY, 2014), ostettu ja a-kpl, luettu
Tommi Kinnunen: Lopotti (WSOY, 2016), a-kpl, luettu
Henni Kitti: Elävän näköiset (WSOY, 2014), a-kpl (?), lukematta
Aleksis Kivi: Teokset (Otava, 1984), ostettu, luettu
Kirjahyllyjeni kätköistä -sarjan aiemmat osat:
Minulle K:n alkupään kirjoissa tärkeimmät ovat Yasunari Kawabata ja Katja Kaukonen. Aino Kallakselta minulla on tuo sama kolmikko yhteisniteenä, mutta Sudenmorsian myös Seven-pokkarina. Kirjaimen loppupäässä onkin sitten kaksi kirjailijaa, kaksi tärkeimpien joukkoon kuuluvaa.
VastaaPoistaKaukonen ei ole yrityksistäni huolimatta iskenyt niin paljoa, että olisin pitänyt aikanaan arvioimani kirjan (vai peräti parikin?) itselläni, vaan olen antanut ne eteenpäin. Ja seuraavassa jaksossa tosiaan pari aika kovaa K:ta, yksi timantinkova, jopa!
PoistaAino kallasta on paljon, teokset, päiväkirjat elämäkertoja. Anu Kaipainen oli nuoruuteni suosikki ja sainkin aina takuuvarmasti joululahjaksi hänen teoksiaan. Eeva kilpeä on hyvin kattavasti, lemppareitani ehdottomasti niinkuin Volter Kilpikin. Ja Kemalia, Kawabataa, Kejosta, Kinnusta, jopa KajoaKatja Kalliota en halua unohtaa enkä toisaalta Elina Karjalaistakaan. Ei ihme että hyllyt pursuavat. Tottahan Kivet, Kalevalat pitää olla jopa luettuina.
VastaaPoistaAi kauhea, hävettää ihan, mutta en millään ole saanut tolkkua Anu Kaipaisesta yrityksistäni huolimatta! Kilpeä en ole tullut itselleni hankkineeksi, mutta pidän kovasti esimerkiksi hänen elämäkerrallisesta sarjastaan. Kajoakin olen omistanut, mutta antanut jossain vaiheessa eteenpäin!
PoistaMonia samoja minullakin: Kettua, Kittiä, Kinnusta, Katajavuorta ja Kiveä. Ulkomaisten puolelta löysin lisäksi Kafkan!
VastaaPoistaAinoan koskaan omistamani Kafkan annoin pois, kun se oli ollut kesken 25 vuotta...
PoistaMinulta löytyy myös Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilö, joka oli erittäin vaikuttava lukukokemus. Lisäksi hyllystäni löytyy Sara Kadeforsin Sandor/slash/Ida sekä kirjana että elokuvana (oivaltava nuortenkirja) ja Jonas Hassen Khemirin Ett öga rött, joka kuvaa hienosti, miten nuoren maahanmuuttajataustaisen pojan on vaikea sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja samalla säilyttää oman kulttuurinsa tärkeät osat elämässään. Kinnusen teokset odottavat lukuvuoroaan.
VastaaPoistaPitääpä laittaa tuo Kadefors mieleen, kiitos!
PoistaAino Kallas! Olen kerännyt lähes kaikki hänen teoksensa hyllyyn. Kianto, Kivi ja samat Katajavuoren kirjat omistan minäkin - enkä anna pois. Anneli Kannon Veriruusut on jäänyt hyllyyni, jotta tyttäreni sen joskus lukisivat. Kettuja en kerää.
VastaaPoistaNyt vasta löysin mainion sarjasi. Pakkohan tänne on tulla kommentoimaan vastakin. ;)