Dekkariviikko kirjablogeissa 2025 -teemaviikon yhteenveto

 

Kesä etenee vauhdilla, sillä perinteinen kesäkuun alun #dekkariviikko kirjablogeissa on tältä vuodelta nyt paketissa. Tänä vuonna dekkariviikkoa vietettiin 9.-15.6.2025. Kirjakauppaliitto, joka on alkuperäisen teemaviikkoidean takana, ei tänäkään vuonna ollut mukana, mutta kirjablogeissa ja -somessa sitä vietettiin hyvinkin murhapitoisissa tunnelmissa!

Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille blogeille, bloggaajille, kirjagrammaajille sekä muuten teemaviikkoon somessa osallistuneille. Teitä oli hurjan paljon!

Mukaan ilmoittautui kaikkiaan 28 blogia ja 6 kirjagramtiliä (nämä tosin menevät osin limittäin ja lomittain, joten erottelu on mahdotonta – ja turhaa).  Osa julkaisi yhden jutun mutta moni ahkeroi useita juttuja. Muutama mukaan ilmoittautunut ei sitten ehtinytkään juuri teemaviikon aikana juttua julkaista, mutta se ei haittaa.

Postauskuningattariksi kruunataan Tuijata-blogin Tuija ja Kirjarouvan elämää -blogin Piritta, jotka kumpikin kirjoittivat dekkariviikon jutuissaan kymmenestä eri dekkarista. Tuija vielä lopuksi veti viikkonsa yhteen ja kirjoitti bonusjutun tv-sarjasta. Seitsemästä eri kirjasta kirjoitettiin Kirjaimia-blogissa, Kirsin Book Clubissa (jossa ilmestyi myös ennakkojuttu ja podcastjakso dekkariviikon tiimoilta) sekä Tuulevin lukublogissa. Mahtavaa työtä!

Oma tieni helvettiin on edelleen katettu hyvillä aikomuksilla, sillä jälleen kerran jalo tarkoitukseni oli kirjoittaa blogiin seitsemän dekkariesittelyä, mutta tuloksena oli vain viisi juttua. Selittely on turhaa, mutta selityksiä kyllä löytyisi, jos joutuisi tästä ristikuulusteluun.

Juttuja kirjoitettiin ja postauksia julkaistiin laskujeni mukaan 80 yksittäisestä teoksesta ja kahdesta dekkarisarjasta. Lisäksi ilmestyi kaksi muuta dekkariaiheeseen liittyvää juttua. Eniten teoksia esiteltiin jälleen todelliselta dekkarikuningattarelta Agatha Christieltä, jonka tuotannosta esiin nousi tällä kertaa neljä eri teosta.

Naiset jyräävät myös toisella tavalla mitattuna. Eniten esittelyjä keräsivät aivan hiljattain ilmestynyt esikoiskirjailija Hanni Maulan uutuusdekkari Vintagea ja veritekoja ja Kaisu Tuokon kolmas Eevi Manner -dekkari Valhe, joka sekin on ilmestynyt äskettäin. Kumpikin teos keräsi peräti viisi esittelyä. Kolmanneksi neljällä esittelyllä kiri Anu Patrakan keväällä ilmestynyt kolmas Nelson Monteiro -dekkari Ihailija.

Ylipäätään dekkariviikon yleisilme kertoo kuitenkin dekkarikentän valtavasta laajuudesta ja monipuolisuudesta. Mukana on hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä teoksia, mikä on ilahduttavaa. Dekkareita moititaan kaavamaisuudesta, mutta kyllä alla oleva listaus puhuu ihan jostakin muusta. Jokainen lukija löytää halutessaan itselleen sopivia dekkareita.

Kuumaa ja jännittävää dekkarikesää kaikille!

 

Jos jokin blogi, tili tai julkaisu on mennyt ohi silmieni, vinkatkaa. Korjaan ja lisään mielelläni tiedot ajan tasalle.

Vuoden 2025 #dekkariviikko-jutut:

Dekkarit:

Maria Adolfsson: Vaikene kuin muuri (Tammi, 2025) Kirsin Book Club
Robert Arthur: Kolme etsivää ja Tulinen silmä (Gummerus, 1975) Jotain syötäväksi kelvotonta
Elina Backman: Kuka pimeässä kulkee (Otava, 2025) Kirsin Book Club
Franck Bouysse: Vagabond (Kulkuri) (Le Livre de Poche, 2017) Jotain syötäväksi kelvotonta
Maria Burrow: Rosholmin murhat (Lind & Co, 2024) Kirjaimia
Agatha Christie: Kuolema ilmoittaa lehdessä (WSOY, 2025) Kirjasähkökäyrä
Agatha Christie: Neiti Marple koston jumalattarena (WSOY, 2023) Kirjasähkökäyrä
Agatha Christie: Syyttävä sormi (WSOY, 2025) Kirjasähkökäyrä
Ann Cleeves: Kuin tuhka tuuleen (Karisto, 2019)  Kirjan pauloissa
Anna Ekberg: Vaarallinen nainen (Minerva Kustannus, 2021) Tarukirja

Katrine Engberg: Valkeat yöt (Otava, 2025) Kuunnellut äänikirjat
Alice Feeney: Kivi, paperi, sakset (Gummerus, 2025) Tuijata
Helen Fields: Vaiennettujen tyttöjen saari (Bouq Publishing, 2025) Kuunnellut äänikirjatLucy Foley: Jahti (Otava, 2020) triin_tekee_juttuja
Karin Fossum: Helvetintuli (Johnny Kniga, 2023) Tarukirja
Tomas Gads: Hymytyttö (Bazar, 2021) lukutoukka1982
Elly Griffiths: Savuverho (Tammi, 2025) Tuulevin lukublogi
Kaarina Griffiths: Tuulisolmut (Otava, 2025) Kirjojen kuisketta, Kirsin Book Club, Kirsin kirjanurkka
Óskar Guðmundsson: Mira (Storyside, 2025) Kuunnellut äänikirjat
Anna Harju: Jäljet (Tammi, 2025) Kirjakaapin kummitus

Paula Hawkins: Sininen hetki (Oyava, 2025) Tuulevin lukublogi
Keigo Higashino: Pahan asialla (Punainen silakka, 2024) Kulttuuri kukoistaa, Tuulevin lukublogi
Carin Hjulström: Pikku murha vain (Tammi, 2024) Kirjakaapin kummitus
Carin Hjulström: Vain pisara verta (Tammi, 2024) Kirjakaapin kummitus
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä (Otava, 2014) Kirjaimia
P. D. James: Pahuuden palkka (Otava, 1994) Jokken kirjanurkka
Seppo Jokinen: Viimeinen vääntö (Kultosaari, 2025) Kirjarouvan elämää, Kirsin kirjanurkka
Martta Kaukonen: Poissa  (WSOY, 2025) Tuijata
Joona Keskitalo: Tunturi, joka ulvoi  (Bazar, 2025) Kirjoja hyllystäni
Mikko Koivusalo: Nuku nuku nurmilintu (Momentum Kirjat, 2024) Tuulevin lukublogi

Gabriel Korpi: Matkalla ei minnekään (BoD, 2025) Kirjojen kuisketta
JP Koskinen: Hiljainen sydän (Haamu, 2025) Korahduksia kirjoista
Rebecca F. Kuang: Yellowface (Teos, 2024) Satunnainen ohilukija
David Lagercrantz: Mies pimeästä (WSOY, 2021) triin_tekee_juttuja
Leena Lehtolainen: Pimeän risteys (Tammi, 2023) lukutoukka1982
Donna Leon: Hyvän nimissä (Otava, 2024) Kulttuuri kukoistaa
Donna Leon: Mitä kylvät (Otava, 2025) Tuijata
John Ajvide Lindqvist: Maahan kätketty (Gummerus, 2025) Kirjamies
Tiina Martikainen: Verijäljet (Otava, 2025) Kirsin kirjanurkka, Tuijata
Tittamari Marttinen: Myrkkyä mesenaatille (Avain, 2025) Hemulin kirjahylly

 Hanni Maula: Vintagea ja veritekoja (Karisto, 2025) Kirjarouvan elämää, Kirjojen kuisketta, Kirsin Book Club, Kirsinkirjanurkka, Tuijata
Val McDermid: 1989 (Otava, 2025) Tuulevin lukublogi
Anders de la Motte: Lasiprinssi (Into, 2025) Kirjarouvan elämää
Guillaume Musso: Tyttö ja yö (Siltala, 2024) Tarukirja
Tuomas Niskakangas: Kotka (Otava, 2024) Kulttuuri kukoistaa
Milla Ollikainen: Pirunkuru (Like, 2015) Kirjaimia
Milla Ollikainen: Vesiraukka (Like, 2014) Kirjaimia
Richard Osman: Torstain murhakerho (Otava, 2021) triin_tekee_juttuja
Outi Pakkanen: Kylmä talo (Otava, 2024) Tuijata
Taina Parikka: Tulta turnyyrissa (Havina, 2024) Tuulevin lukublogi

Anu Patrakka: Huomenna sinä kuolet (Into, 2020) My Book Carousel
Anu Patrakka: Ihailija (Oatva, 2025) Amman lukuhetki, Kirjarouvan elämää, Kirsin Book Club, Kirsin kirjanurkka
Sarah Pearse: Villi luonto (Otava, 2025) Hemulin kirjahylly, Kuunnellut äänikirjat
Douglas Preston & Lincoln Child: Kuoleman säkeet (Gummerus, 2025) Hemulin kirjahylly
Nita Prose: Hotellivieras (Bazar, 2025) lukutoukka1982
Tiina Raevaara: Peilityyni (Like, 2025) Kirsin Book Club
Janne ja Johnny Ramstedt: Mies joka huusi sutta (S&S, 2025) kirjanii
Ian Rankin: Riippuva puutarha (Docendo, 2020) Tarukirja
Ian Rankin: Sinistä ja mustaa (Docendo, 2020) Tarukirja
Niko Rantsi: Vaikenemisen laki (Tammi, 2025) Kirjarouvan elämää

Ane Riel: Pihka (Aula & co, 2017) Satunnainen ohilukija 
Markku Ropponen: Kuhala ja kuoleman kurkkupurkit (Tammi, 2025) Kirjoja hyllystäni
Christian Rönnbacka: Hydra (Bazar, 2025) Kirjarouvanelämää
Aurora Sainio: Älä anna syntejäni anteeksi (Kadotuksen Hymni, 2024) Kirjaimia
Johanna Savolainen: Kylmempi kuin kuolema (Mäkelä, 2024) Hemulin kirjahylly
Robert Thorogood: Myrkkyjen kuningatar (Siltala, 2025) Tuijata
Annina Tarasova: Venäläiset tilikirjani (Gummerus, 2018) Kirjaimia
Eeva Tenhunen: Hyvän tytön hautajaiset (WSOY, 1978) Kirjaimia
Kaisu Tuokko: Valhe (Otava, 2025) Kirjarouvan elämää, Kirsin Book Club, Sivutkertovat, triin_tekee_juttuja, Tuijata
Arttu Tuominen: Vaiettu (WSOY, 2021) sivuillaseikkailija
Fred Vargas: Varjojen tallaajat (Gummerus, 2025) Tuijata, Tuulevin lukublogi

Antti Vihinen: Valkoinen susi (Into, 2025) Kirjarouvan elämää
Mikko With: Banaani (Myllylahti, 2025) Amman lukuhetki, Kirjasähkökäyrä, Tuijata
Leslie Wolfe: Kirurgi (Jentas, 2025) Amman lukuhetki

 

Sarjat:

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior -sarja (Into) triin_tekee_juttuja
Arttu Tuominen: Delta-sarja (WSOY)  triin_tekee_juttuja

Antologiat:

Marja Aarnipuro, Tapani Bagge, Taina Haahti, Kari Häkämies, JP Koskinen, Tuomas Lius, Max Manner, Eppu Nuotio, Markku Ropponen, Ari Wahlsten: Kill your darlings - 10 tapaa murhata ystävä (Docendo, 2025) Kirjarouvan elämää

Sarjakuvat:

Agatha Christie: Mụrder on the Orient Express (kuvitus Bon Al-Greene) (William Morrow, 2023) Yöpöydän kirjat/Neriumblack

Tietokirjat:

Kristian Corfixen: Sairaanhoitaja - Rikos joka ravisteli Skandinaviaa (Saga Egmont, 2022) Kirsin konttuuri
Klara Togo Donkild: Eliitti - pienen piirin juhlat (Storytel Original, 2024) Kirsin konttuuri
JP Koskinen Ted Bundy - Sarjamurhaaja vailla omaatuntoa (Docendo, 2025) Kirjarouvan elämää
Sebastian Richelsen: Veljeni 75 osassa (Storytel Original, 2025) Kirsin konttuuri

Muuta:

10 dekkaritrendiä -podcastjakso Kirsin Book Club
Dept. Q -tv-sarja Tuijata

 

Seppo Jokinen: Viimeinen vääntö

 

Seppo Jokinen on kirjoittanut kolmekymmentä kirjaa tamperelaisesta komisario Sakari Koskisesta (yksi teoksista on novellikokoelma). Tämä taas on viidestoista Koskis-dekkarista kirjoittamani blogijuttu. Kirjat olen lukenut kaikki, monet useampaan kertaan. Suhteemme on siis ollut pitkä ja tiivis.

Onko siis ihme, että tunnelma on Viimeisen väännön kansien sulkemisen jälkeen haikea? Komisario Koskinen ratkaisee viimeisen juttunsa aivan virkauransa kalkkiviivoilla ja jää eläkkeelle. Se oli siis ainakin siltä osin siinä. Sattuman oikusta eläköitymisteema vielä koskettaa omaa lähipiiriänikin ihan lähiaikoina, joten tunnelataus oli melkoinen.

Viime syksynä Suomen dekkariseura vietti 40-vuotisjuhlia. Juhlan yhteydessä Seppo Jokinen palkittiin seuran hallituksen arvostetulla Hornanlinna-kunniakirjalla, joka myönnetään henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan pitkäaikaisesti ja määrätietoisesti vaikuttanut suomalaisen dekkarikulttuurin kehittymiseen. Kunniakirja on myönnetty ensimmäisen kerran v. 2005, jolloin sen sai Pirkko Arhippa. Jokinen on järjestyksessä seitsemäs Hornanlinna-palkittu.

Dekkariseuran hallituksen perustelut löytyvät täältä. Niihin on helppo yhtyä, ja kerrattuani nuo kaikki neljätoista itse kirjoittamaani juttua Jokisesta ja Koskisesta voin todeta, että olen kaikki perusteluissa mainitut asiat jossain muodossa sanonut itsekin, muutamat pariinkin kertaan. Seppo Jokinen on totisesti Hornanlinnan ansainnut. Onnittelut vielä kerran!

Viimeinen vääntö sijoittuu siis Koskisen viimeisiin työviikkoihin. Mies pitää kuitenkin ennen eläkkeelle siirtymistään kunnon rupeaman kesälomaa, eikä suostu kertomaan töissä kenellekään, mitä aikoo lomallaan tehdä. Hyvin poikkeuksellisesti Koskinen matkustaa ulkomaille, tosin tuttuihin maisemiin. Lomareissulla ei kuitenkaan rikoksia tapahdu, vaan ne keskittyvät tutusti Tampereelle.

Ensin katoaa nelikymppinen Moona Helahuovi kirjaimellisesti jäljettömiin. Nainen työskentelee miehensä kanssa media-alalla ja sen lisäksi hän on terapeutti. Aviomies on ilmoittanut vaimon katoamisesta. Johtolankoja on surkean vähän.

Toinen tapaus on myös vähän omituinen. Tuntematon mies tunkeutui asuntoon ja pahoinpiteli vaimon sairaalakuntoon sillä aikaa, kun aviomies oli suihkussa. Poliisien mielestä aviomies etsiskeli kummallisen kauan pyyhettään, mutta vaimon kuulemista hidastaa tämän terveydentila.

Kolmas rikossarja on kaikkein omituisin. Joku käy Tampereen ydinkeskustassa ihmisten kimppuun ja pudottaa tai ainakin yrittää pudottaa nämä koskeen. Ensimmäiset uhrit ovat kolme teinityttöä, jotka onneksi ehditään ajoissa pelastaa veden varasta. Päällekarkaajasta saadaan kuitenkin vain viitteelliset tuntomerkit, joten uusia tapauksia ehtii vielä sattua, ennen kuin poliisi pääse yhtään hajulle mahdollisesta tekijästä.

Käytännössä kaikki tapaukset polkevat enemmän tai vähemmän paikallaan Koskisen loman ajan ja saavat kunnolla vauhtia vasta hänen paluunsa jälkeen. Vyyhden viimeisen langanpään solminta menee tosiaan miltei viime minuuteille, mutta kaikki on lopulta valmista, kun vuorokausi vaihtuu ja Koskinen ihan virallisesti on eläkkeellä.

Viimeinen vääntö on vähän kaihoisan surumielinen ja nostalginen päätös Koskisen pitkälle ja vaiheikkaalle virkauralle ja Jokisen dekkarisarjalle. Komisarion yksityiselämän koukerotkin saadaan siinä siististi nippuun. Jos aikoo vasta nyt tutustua Koskiseen, ei ainakaan tästä osasta kannata aloittaa. Viimeinen vääntö on hellä hyvästijättö meille vanhoille uskollisille ystäville.

”Koskinen sulki silmänsä ja kuulosteli hetken itseään. Kyllä! Kyllä se niin oli. Hän tunsi olonsa vapautuneeksi.”

Aika velikulta.

Seppo Jokinen: Viimeinen vääntö
Kultosaari 2025. 343 s.
Äänikirja Storyside, lukija Jukka Pitkänen.

Painettu kirja arvostelukappale.
Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

 

Komisario Koskisesta kertovan sarjan kaikki kirjat:

Koskinen ja siimamies. Karisto, 1996. 
Koskinen ja raadonsyöjä. Karisto, 1997. 
Koskinen ja pudotuspeli. Karisto, 1998. 
Koskinen ja taikashow. Karisto, 1999. 
Koskinen ja kreikkalainen kolmio. Karisto, 2000.
Hukan enkelit. Karisto, 2001. Vuoden johtolanka -palkinto 2002.
Piripolkka. Karisto, 2002. 
Vilpittömässä mielessä. Karisto, 2003.
Suurta pahaa. Karisto, 2004. 
Sana sanaa vastaan. Karisto, 2005. 
Hiirileikki. Karisto, 2006. 
Viha on paha vieras. Karisto, 2007. 
Kuka sellaista tekisi. Karisto, 2008. 
Lyöty mies. Karisto, 2009. (Novellikokoelma.)
Räätälöity ratkaisu. Karisto, 2010. 
Ajomies. Crime Time, 2011. 
Hervantalainen. Crime Time, 2012.
Vihan sukua. Crime Time, 2013. 
Mustat sydämet. Crime Time, 2014. 
Kuolevaksi julistettu. Crime Time, 2015. 
Rahtari. Crime Time, 2016. 
Vakaasti harkiten. Crime Time, 2017. 
Lyödyn laki. Crime Time, 2018. 
Rottasankari. Crime Time, 2019. 
Pisara veressä. Crime Time, 2020. 
Siipirikkoiset. Crime Time, 2021.
Pahasti tehty. Crime Time, 2022.
Sen maksaa minkä tilaa. Crime Time, 2023.
Satuttamisten summa. Kultosaari, 2024.
Viimeinen vääntö. Kultosaari, 2025.

Kaarina Griffiths: Tuulisolmut

 

Kirjailija, toimittaja ja terapeutti Kaarina Griffiths on asunut useita vuosia Englannissa karunkauniilla Cornwallin rannikolla, jonne hän on sijoittanut kokonaisen dekkarisarjan nimeltä Cornwall-mysteerit. Griffiths yhdistelee teoksissaan mukavasti brittityylisen cozy crimen, arvoitusdekkarin ja poliisiromaanin aineksia.

Sarjassa rikoksia ratkovat rikostarkastaja Paul Diggins ja profiloija Antti Honkanen, jotka ovat ystävystyneet alkututtavuutensa pienten hankausten jälkeen. Honkanen on suomalainen psykologi, joka on sattumusten kautta päätynyt isännöimään vaimonsa perintökartanoa Cornwalliin. Paul Diggins ystävystyi sarjan aloitusosassa myös suomalaisen taidemaalari Kaisla Aallon kanssa, joka ilahduttavasti on mukana uusimmassakin dekkarissa.

Miljöönä toimivat siis Cornwallin rannikko ja sen pittoreskit pikkukylät. Aloitusosan eli Meren syliin -dekkarin tapahtumat sijoittuvat pieneen St Serenin kylään ja kakkososa Lintumiehen lossimatkan takana saaressa sijaitsevaan vähän eristyneeseen Mawnan Smithin kylään. Tuulisolmut-nimisessä tuoreessa kolmososassa ollaan pikkuisessa Boscastlen rannikkokylässä.

Tuulisolmut käynnistyy kiitettävän rivakasti. Dekkarin minäkertoja Ann Hudkinson, joka on Boscastleen muutettuaan lähestulkoon luopunut sairaanhoitajan työstään ja ryhtynyt parantajaksi, löytää laskuveden aikaan joenpenkan mutaan uponneen ruumiin. Käy ilmi, että paikkakunnalta ränsistyneen kartanon hiljattain perinyt Alex Cadoc on hukkunut remakan pubi-illan päätteeksi.

Boscastle on tunnettu elävästä noitaperinteestään. Kylässä asuu joukko ihmisiä, jotka sanovat olevansa noitia ja velhoja ja harjoittavat kirjavia ammatteja, jotka sopivat profiiliin. Ann Hudkinson ei ihan usko noitiin ja noituuteen, mutta huomaa silti viihtyvänsä hyvin Boscastlen noitayhteisön jäsenten kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan noidista pidä, kuten esimerkiksi True Men -niminen porukka, johon öykkkäröivä Alex Cadoc työntekijöineen kuuluu.

Eletään joulunalusaikaa, ja Kaisla on tulossa Suomesta Cornwalliin viettämään joulua Digginsin kanssa. Lomasuunnitelmat tietysti mutkistuvat ruumislöydön takia, ja jossain vaiheessa alkaa näyttää siltä, että poliisit tutkivat tapausta kiivaasti vielä joulupäivänäkin.

Kartanonisäntä Alex Cadocin murhaan tuntuu hämmentävän monella kyläläisellä olevan motiivi. Poliisilla on kylässä sisäpiiriläinen, sillä etsivä Sarah Hayden on kotoisin Boscastlesta. Hänen vanhempansa pitävät kylässä hotellia, ja Sarah on auttelemassa hotellilla silloinkin, kun tieto hukkuneesta tulee. Siitäkään ei oikein ole apua, vaan tutkinta polkee pitkään paikallaan.

Tuulisolmut liittyvät Boscastlen kansanperinteeseen. Vanha tarina kertoo, että noidat osasivat sitoa tuulen naruun tehtäviin solmuihin. Kun solmut sitten avattiin merellä, nousi tuuli. Jos narusta avasi kaikki kolme solmua, nousi myrsky. Kuolleen Alex Cadocin taskusta löytyy narunpätkä, johon on solmittu kolme tuulisolmua. Onko joku halunnut kirota Cadocin, vai onko tämän kantanut solmunarua jonkinlaisena onnenamulettina? Vai onko kyse murhaajan signeerauksesta?

Griffiths pyörittelee juonta sopivan monimutkaisesti ja sirottelee siihen erilaisia aineksia folkloresta someilmiöihin. Ann Hudkinsonin minämuotoiset osuudet avaavat tapahtumia mielenkiintoisesti kylän keskipisteestä (Ann asustelee pubin homeisessa yläkerrassa). Kuinka paljon lopulta voi luottaa Annin kertomaan, mietityttää moneen otteeseen.

Ennen kuin murhaaja on käpälälaudassa ja kaikki kysymykset saaneet vastauksensa, koetaan hyisessä joulukuisessa Boscastlessa kiperiä ja dramaattisiakin hetkiä. Mukaan mahtuu vähän yllättävä ripaus maagisuuttakin.

Lintumies oli ansaitusti vuoden 2025 Vuoden johtolanka -palkinnon lyhytlistalla. Sillä kertaa ei vielä palkinto napsahtanut. Saapa nähdä, miten Tuulisolmujen käy tulevana vuonna. Brittidekkareiden ystäville tämä ainakin on mainio makupala.

Kaarina Griffiths: Tuulisolmut (Cornwall-mysteerit 3)
Otava 2025. 399 sivua.

Arvostelukappale.

Cornwall-mysteerit:

Meren syliin
Lintumies
Tuulisolmut

Anu Patrakka: Ihailija

 

Portugaliin asettuneen Anu Patrakan Nelson Monteiro -dekkarisarja on tyyliltään mainio sekoitus arvoitus- ja poliisidekkaria, jossa on aimo annos yhteiskunnallisuutta, mukavassa määrin sopivan persoonallisen päähenkilön yksityiselämää sekä kiinnostavaa Portugalin kuvausta. Tasaisen varmaa laatutyötä, jonka lukemisesta nauttii.

Sarjan päähenkilö on Porton poliisin henkirikosyksikköön tiiminvetäjäksi hiljattain palkattu Nelson Monteiro. Viisikymppisellä Monteirolla on takanaan työura Lissabonin huumepoliisina, avioero ja kaksi aikuista lasta. Portoon hän on hakenut voidakseen olla lähellä poikaansa, joka asuu äitinsä luona, sekä voidakseen auttaa ikääntyvää ja alkavasta muistisairaudesta kärsivää isäänsä.

Nelikymppinen Emilia on muuttanut Portoon tekemään etätöitä, koska on kaivannut tasapaksuun elämäänsä jotain muutosta. Monteiron ja Emilian polut risteävät jo sarjan aloitusosassa Arvoton, jossa yksi rikoksen uhriksi joutuvista on Emilian tuttava. Epäröiden pari alkaa seurustella, ja sarjan uusimmassa osassa Ihailijassa suhde saa astetta syvemmän ulottuvuuden.

Nelson Montero -sarja on siis edennyt jo kolmanteen osaansa, kun Ihailija ilmestyi tänä keväänä. Alla on mukavasti tuulta, sillä sarjan kakkososa Kiusaaja oli ansaitusti vuoden vaihteessa Vuoden johtolanka -palkintoehdokkaiden lyhytlistalla.

Ihailijassa Nelson Monteiro päätyy ratkomaan rikosta entisten työkavereidensa kanssa Lissabonissa, jonne hän on saapunut lomanvieton merkeissä Emilian kanssa. Emilia imee kiihkeästi itseensä portugalilaista ilmanalaa ja kulttuuria ja raahaa hieman vastentahtoisen Nelsoninkin fadokonserttiin. Siellä Nelson tapaa tuttavan lapsuudestaan eli jo ikääntyneen fadista Maria Glórian. Tapaaminen herättää miehen kipeät muistot äidistä, jonka kanssa välit nykyään ovat jäiset.

Konsertin jälkeen tapahtuu yliajo, jossa saa surmansa Valentim Alves -niminen mies. Tapauksella on silminnäkijä, joka on Nelsonin tuttu Lissabonin ajoilta. Kun sitten tämäkin pian kuolee epäilyttävissä olosuhteissa, huomaa Nelson olevansa mukana nopeatempoisessa rikostutkinnassa. Lomailulle ei tunnu jäävän aikaa, mutta ovathan yöt kuumia ja pitkiä…

Nelson saa myös yllätyksekseen huomata, että tällä kertaa rikoksen lonkerot liittyvät myös hänen oman lähipiirinsä menneisyyteen.

Patrakka on tällä kertaa punonut rikosjuoneen mielenkiintoista tietoa kiehtovasta ja raadollisesta fadon maailmasta, Portugalin poliittisesta lähihistoriasta ja Lissabonin monimutkaisista asunto- ja kiinteistökuvioista. Itse rikokset ovat kuitenkin hyvin henkilökohtaisia ja tarina tulee lähelle lukijaa.

Emilia suomalaisena eli ulkopuolisena antaa mahdollisuuden selittää asioita lukijallekin, kun Emila tekee tilanteeseen sopivia pohdituttavia kysymyksiään Nelsonille.

Suosittelen Nelson Monteiro -sarjan lukemista järjestyksessä, jos haluaa seurata Nelsonin ja Emilian yksityiselämien käänteitä. Rikosjuonet ovat kuitenkin itsenäisiä, joten halutessaan voi sarjaan tutustumisen aloittaa vaikka Ihailijasta. Ihastut varmasti.

Anu Patrakka: Ihailija
Otava 2025. 271 s.
Äänikirjan lukija Ilkka Villi.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

Arvoton (Otava, 2023)
Kiusaaja (Otava, 2024)
Ihailija (Otava, 2025)

Tiina Martikainen: Verijäljet

 

On aina todella mukavaa todeta, että jo pitkän sarjan dekkareita kirjoittaneen ja julkaisseen kirjailijan uusin teos on hänen uransa toistaiseksi paras. Näin on Tiina Martikaisen kohdalla jälleen käynyt. Martikaisen kuudes dekkari Verijäljet on ehdottomasti hänen tähänastisen uransa paras teos, vaikka eivät aiemmatkaan mitenkään heikkoja ole olleet.

Martikainen asuu Sammatissa, ja hänen dekkarinsa sijoittuvat Sammattiin ja Lohjalle. Minulle tämä on pienoinen bonus, koska kyseiset seudut ovat viimeisten vuosien aikana käyneet hyvinkin tutuiksi. On aina mukavaa bongailla tuttuja paikkoja dekkarin sivuilta ja lisäksi kuvitella, missä ja millaisia ovat ne paikat, jotka perustuvat kirjailijan mielikuvitukseen. Sammatti on reaalimaailmassa pääsääntöisesti hyvinkin rauhallista seutua, mutta ei (valitettavasti) mikään lintukoto sekään, joten kyllä sinne murhan tai pari saa hyvinkin sovitettua.

Martikainen tosiaan näkee selvästi idyllisessä Sammatissa paljonkin potentiaalia dekkarimiljöönä. Verijäljissä siellä riehuu oikea sarjamurhaaja.

Verijäljet on toinen osa sarjaa, joka kertoo poliisikoira Ruutista ja ennen kaikkea sen kanssa Lohjan poliisissa työskentelevästä rikosylikonstaapeli Mira Tulenheimosta. Aloitusosan Ruuti tapahtumista on kulunut jonkin verran aikaa, sillä Mira on asettunut kiinteäksi osaksi Lohjan poliisia ja aloittanut jonkinlaisen suhteen työkaverinsa Marcuksen kanssa. Mira myös johtaa tutkintaa, jossa selvitetään Sammatissa tapahtuneita poikkeuksellisia henkirikoksia.

Dekkari käynnistyy kiitettävän ripeästi, kun läheltä Sammatin Myllykylää, jossa Mira asuu, löytyy kuoliaaksi kuristetun naisen ruumis syksyisen leirikeskuksen laiturilta. Keski-ikää lähestyvä nainen on paitsi tapettu myös riisuttu alastomaksi ja hänen hiuksiaan on nyrhitty omituisesti. Onko murhaaja halunnut viestiä jotain erityistä tekotavalla? Miten aikuinen nainen on saatu vapaaehtoisesti menemään murhattavaksi tyhjillään olevaan leirikeskukseen?  

Ennen kuin tutkinta pääsee edes kunnolla alkamaan, löytyy toisen leirikeskuksen pihapiiristä toinen samaan tyyliin murhattu nainen. Sitten kolmas nainen katoaa kotipihaltaan. Mitä ihmettä oikein on tekeillä? Mikä yhdistää uhreja? Ketkä kaikki ovat vaarassa joutua murhaajan kynsiin?

Myös Ruutilla on osuutensa monimutkaisen ja paineistetun tutkinnan etenemisessä. Koiran tarkka nenä löytää jäljen, joka johtaa vanhalle ruumiskätkölle pienellä Lohjanjärven saarella. Onko murhasarjan takana siis jokin menneisyydessä tapahtunut rikos?

Martikainen on rytmittänyt dekkarin mainiosti. Turhia suvantovaiheita ei pääse muodostumaan, kun jatkuvasti tapahtuu jotain juonen kannalta olennaista. Silti välillä rauhoitutaan Miran yksityiselämän ruodintaan, missä siinäkin riittää käänteitä. Mira on itselleenkin yllätykseksi suostunut aloittamaan suhteen Marcuksen kanssa. Marcus kuitenkin selvästi haluaisi vakavamman suhteen kuin Mira ja osuvasti toteaakin, että Mira osoittaa Ruutille ne tunteet, jotka muut ihmiset yleensä suuntavat omiin lajitovereihinsa. Muitakin ongelmia parin väleissä on selvitettävänä.

Tahti kiihtyy, kun kolmas mahdollinen uhri katoaa. Tapahtumia kuvataan välillä myös päällekarkauksen ja vapaudenriiston uhriksi päätyneen Kaisan näkökulmasta. Murhaaja ei surmaa häntä heti, vaan leikittelee uhrillaan. Ehtivätkö Mira ja Ruuti ajoissa apuun, vai saako murhaaja vielä yhden koston?

Juoni on rakennettu taitavasti. Taustalta paljastuu menneisyyteen liittyviä epäselviä kuvioita, jotka vaatisivat tarkempaa selvittelyä. Nykyhetkessä tapahtuu paljon nopeassa tahdissa, joten aikaa vanhojen penkomiseen ei juuri ole. Mukana on myös vääriin suuntiin johtavia juonilankoja ja vihjeitä, jotka harhauttavat lukijaa siinä missä poliisiakin. Ollaanko jo peruuttamattomasti myöhässä, kun lopulta päästään oikeille jäljille?

Tiina Martikainen: Verijäljet
Otava, 2025. 348 s.
Äänikirjan lukija Armi Toivanen.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

Mirasta ja Ruutista kertovat dekkarit:

Ruuti
Verijäljet

Hannasta ja Riinasta kertovat dekkarit:

Kasvot pinnan alla
Jäätyneet kasvot
Surmanpolku
Pahan kintereillä

Dekkariviikko kirjablogeissa 9.–15.6.2025 - Tule mukaan!

Kesä ja dekkarit kuuluvat yhteen tänäkin vuonna, sillä kesäkuussa kirjablogeissa luetaan ja kirjoitetaan taas dekkareista kokonaisen dekkariteemaviikon ajan eli 9.–15.6.2025. Kirjablogeissa vietetään kesäkuista dekkariviikkoa jo yhdettätoista kertaa!

Dekkariviikkoon ovat tervetulleita kaikki (kirja)blogit ja tietenkin koko (kirja)some kaikenlaisilla dekkariaiheisilla jutuillaan ja postauksillaan.

Osallistuminen tapahtuu näin:

Ilmoittaudu mukaan tämän blogijutun kommenteissa viimeistään 8.6.2025. Jätä ilmoittautumiskommenttiisi blogin nimi tai linkki, jonka avulla blogiin löytää. Minä lisään blogisi linkin sitten tämän jutun osallistujalistaan.

Julkaise dekkariviikon kuluessa ainakin yksi teemaan sopiva blogijuttu. Ylärajaa ei ole, joten voit vapaasti lukea ja kirjoittaa dekkareista niin paljon kuin haluat. ’Virallinen’ sometunniste on #dekkariviikko. Käytä sitä mahdollisimman runsaasti. Myös tämän jutun otsikkokuvana toimivaa logoa ja alla olevaa versiota saa vapaasti ja mielellään käyttää blogijutuissa ja somenostoissa.

Käy uudestaan blogissani teemaviikon jälkeen ja jätä 17.6.2025 julkaistavaan koostejuttuni kommentteihin linkit omiin dekkariviikon juttuihisi, mikäli en ole niitä siihen huomannut nostaa.

Miten #dekkariviikko sujui? Kurkkaa hieno noin 80 jutun listaus täältä.

Dekkariviikolla mukana v. 2025:

Amman lukuhetki
Dekkarigram (Instagram)
Hemulin kirjahylly
Henna Pöntinen (Lukutoukka1982) (Instagram)
Ja kaikkea muuta

Jokken kirjanurkka
Jotakin syötäväksi kelvotonta
Julia (sivuillaseikkailija) (Instagram)
Kirjaimia
Kirjakaapin kummitus

Kirjamies
Kirjan pauloissa
Kirjarouvan elämää
Kirjasähkökäyrä
Kirjoja hyllystäni

Kirjoja napit korvissa
Kirjojen kuisketta
Kirsin Book Club
Kirsin konttuuri
Korahduksia kirjoista

Kulttuuri kukoistaa
Kupliva maailmani
Kuunnellut äänikirjat
My Book Carousel
Niina (kirjanii) (Instagram)

Satu (osatu382) (Instagram)
Satunnainen ohilukija
Tarukirja
Triin (triin_tekee_juttuja (Instagram)
Tuijata

Tuulevin lukublogi
Yöpöydän kirjat

Kirsin kirjanurkka

Murhaavan hyvää kesää kaikille ja tervetuloa mukaan viettämään #dekkariviikko'a kirjablogeissa!

Dekkariviikko kirjablogeissa 2024 -teemaviikon yhteenveto #dekkariviikko

 

Perinteinen kesäkuun alun #dekkariviikko kirjablogeissa on tältä vuodelta nyt paketissa. Tänä vuonna dekkariviikkoa vietettiin 10.-16.6.2024. Kirjakauppaliitto ei tänä vuonna teemavuotta järjestänyt, mutta kirjablogeissa ja -somessa sitä vietettiin hyvinkin murhapitoisissa tunnelmissa!

Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille blogeille ja bloggaajille sekä muuten teemaviikkoon somessa osallistuneille! Teitä oli hurjan paljon!

Mukana oli kaikkiaan 30 blogia ja yksi kirjailijan kotisivu, joista osa julkaisi yhden jutun mutta moni ahkeroi useita juttuja. Seitsemästä kirjasta kirjoittivat Kirjarouvan elämää -blogin Piritta, Kirsin Book Clubin väki, Nostetaan teksti pöydälle -blogin Tiina ja Tuulevi Tuulevin lukublogista. Tuijata-blogin Tuija bloggasi yhdeksästä kirjasta ja Kuunneltua-blogissa on jutut peräti kymmenestä eri teoksesta! Erityismaininta vielä Kirsin konttuuri -blogille, jossa esitellään hienoissa jutuissa seitsemän eri kirjailijan tuotantoa vähän laajemminkin. Linkit blogeihin ja juttuihin löytyvät alta.

Itsekin tavoittelin jälleen seitsemää luettua kirjaa ja kirjoitettua juttua, mutta kaikenlaista muutakin puuhaa tässä taas on ollut, joten jouduin tyytymään kuuteen juttuun. Ihan hyvänä saavutuksena pidän sitäkin!

Dekkareita totisesti on joka makuun. Sen ainakin huima listamme, jossa esitellään yhteensä 91 eri teosta (joista yksi kahteen ja viisi peräti kolmeen kertaan) ja neljätoista dekkarisarjaa, kiistatta osoittaa taas kerran. Bloggaajat olivat lukeneet ja kuunnelleet dekkareita paitsi suomeksi myös englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Joukossa on monta aivan tuoretta, jopa vasta viime viikolla ilmestynyttä dekkaria, mutta myös monia klassikoita. Erityisesti Agatha Christien mukana olo neljällä eri teoksella ja viidessä jutussa kannattaa mainita.

Nappaa alta itsellesi kesäluettavaa! Kerro toki kommenteissa, mikä erityisesti kiinnostaa tänä kesänä.

Epäkaupallisena yhteistyökumppanina dekkariviikolla oli Suomen dekkariseura, joka kampanjoi erityisesti jäsenhankintateemalla. Voittoa tavoittelematon seura kaipaa näinä ankarina aikoina kipeästi jäseniä. 

Kuuluthan jo Suomen dekkariseuraan? Dekkariseura on vuonna 1984 perustettu rekisteröity yhdistys, joka toimii rikoskirjallisuuden ja dekkarikulttuurin harrastajien yhdyssiteenä. Seura julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Ruumiin kulttuuri -lehteä, myöntää vuosittain Vuoden johtolanka -palkinnon edellisvuoden parhaasta dekkarista sekä järjestää erilaisia aiheeseen liittyviä tapahtumia. Seuran toimintaan voi tutustua ja jäseneksi (ja samalla mainion Ruumiin kulttuuri -lehden tilaajaksi) voi liittyä täältä.



Nämä dekkarit esiteltiin kirjablogeissa dekkariviikolla 10.6.-16.6.2024:

Aarnipuro Marja: Kuolema catwalkilla (CrimeTime, 2024) Tuijata

Adolfsson Maria: Välttämätön paha (Tammi, 2024) Kirsin Book Club

Ahnhem Stefan: Vaihto (WSOY, 2024) Kuunneltua

Backman Elina: Ennen kuin tulee pimeää (Otava, 2023) Nostetaan teksti pöydälle

Backman Elina: Kun jäljet katoavat (Otava, 2021) Nostetaan tekstipöydälle

Backman Elina: Kuinka kuolema kohdataan (Otava, 2024) Kirjarouvan elämää, Kuunneltua, Nostetaan teksti pöydälle

Backman Elina: Kun kuningas kuolee (Otava, 2020) Nostetaan teksti pöydälle

Bengts Marie: Murha muotinäytöksessä (Bazar, 2020) Kirjahullun päiväkirja

Berry Julie: Kunnes kerron totuuden (Tammi, 2014) Kirjaimia

Carter Chris: Ääni kuolemalle (Otava, 2024) Hemulin kirjahylly

Christie Agatha: Lomahotellin murhat (WSOY, 1965) Kirjasähkökäyrä

Christie Agatha: Murha maalaiskylässä (WSOY, 1954) Kirjasähkökäyrä, Sheferijm– Ajatuksia kirjoista!

Christie Agatha: Neiti Marplea ei petetä (WSOY, 1969) Kirjasähkökäyrä

Christie Agatha: Salainen vastustaja (WSOY, 1974) Kirjahamsterin lukuvinkit

Clarke Lucy: Haaksirikkoutuneet (Otava, 2024) Kirjarouvan elämää

Cornwell Patricia: Ruumistarha (Otava, 1994) Ankin kirjablogi

Dahl Arne: Pahan piirissä (Into, 2024) Kuunneltua

Erra Jyrki: Orjantappurakruunajaiset (Otava, 2024) Kirsin Book Club

Faber Kim & Pedersen Janni: Murhan maa (Like, 2024) Tuulevin lukublogi

Fields Helen: Täydelliset todisteet (BookBeat, 2023) Nostetaan teksti pöydälle

French Tana: Hylkymaa (WSOY, 2024) Tuulevin lukublogi

Garve Andrew: Leandan sankari (WSOY, 1960) Sataa valoa

Grebe Camilla: Varjokuvat (Gummerus, 2020) Tarukirja

Griffiths Elly: Viimeinen leposija (Tammi, 2024) Tuulevin lukublogi

Griffiths Kaarina: Lintumies (Otava, 2024) Kirjan jos toisenkin, Kirjojen kuisketta, Kirsin kirjanurkka

Hakkarainen Milka: Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla (Myllylahti, 2024) Kirjarouvan elämää

Hargla Indrek: Apteekkari Melchior ja Ratskaivonkadun kummitus (Into, 2021) Kirjahamsterin lukuvinkit

Harper Jane: Ulkopuoliset (Tammi, 2024) Tuulevin lukublogi

Hesseldahl Morten: Mörkret under isen (Bokfabriken 2023) Tarukirja

Highsmith Patricia: Lahjakas herra Ripley (WSOY, 1984) Kirsin Book Club

Hjulström Carin: Pikku murha vain (Tammi, 2024) Kirjan jos toisenkin

Horst Jørn Lier & Enger Thomas: Lähtölaskenta (Otava, 2024) Kuunneltua

Hotti Paula: Murha Ylämaalla (Otava, 2024) Kirsin Book Club

Hyyti Pekka: Jos kostaa haluat (Myllylahti, 2023) Kirjarouvan elämää

Hämeen-Anttila Virpi, Kivekäs Ansu, Raevaara Tiina ja Susi Pauliina: Se on täytetty
(CrimeTime 2024) Kirsin kirjanurkka

Jackson Holly: Kiltti tyttö, kohta kuollut (Karisto, 2024) Yöpöydän kirjat

James Peter: Kuoleman koura on kylmä (Minerva, 2013) Kuunneltua

James Peter: Kuoleman koirat (Minerva, 2024) Kuunneltua

Jansson Anna: Leikkiä tulella (Gummerus, 2023) Kupliva maailmani

Jansson Anna: Tappava petos (Gummerus, 2024) Kuunneltua

Jokinen Seppo: Satuttamisten summa (Kultosaari, 2024) Kirsin kirjanurkka

Jónasson Ragnar: Repeämä (Tammi, 2024) Tuijata

Jónasson Ragnar: Saari (Tammi 2021) Kirjan pauloissa

Kilpi Marko: Undertaker Kuolemankauppiaat  (Crime Time, 2023) Jokken kirjanurkka

Kjellsdotter Nilla: Jo joutuvi yö (Gummerus, 2024) Nostetaan teksti pöydälle

Koivisto Meritta: Sukulainen (Avain, 2023) Kirsin kirjanurkka

Kotajärvi Sanna: Pimeän peto (Into, 2024) Kirsin Book Club

Laaksonen Juha: Murha lintusaaressa (Some Day Capital Oy, 2015) Kirsin kirjanurkka

Lapena Shari: Valheiden verkko (Otava, 2024) Tuijata

Lehtinen Tuija: Tyttökullat ja kolme vainajaa (CrimeTime, 2024) Kuunneltua

Leon Donna: Hyvä nimissä (Otava, 2024) Tuijata

Leon Donna: Kuolema oopperassa (Otava, 2012) Kirjahamsterin lukuvinkit

McManus Karen M.: Neljä askelta murhaan (WSOY, 2023) Yöpöydän kirjat

Messina Lynn: Murhatun rakastajan tapaus (Aula & Co, 2024) Kirjakaapin kummitus

Mikkanen Minna: Stalkkeri (Lind & Co, 2024) Kirjakaapin kummitus

Miller C.L.: Antiikin metsästäjän murhaopas (Otava, 2024) Amman kirjablogi, Hemulin kirjahylly, Tuijata

de la Motte Anders: Keräilijä (Into, 2024) Hemulin kirjahylly, Kirsin Book Club

Gillaume Musso: Kirjailijoiden salattu elämä (Siltala, 2024) Tuijata

Osman Richard: Mies joka kuoli kahdesti (Otava, 2022) Kulttuuri kukoistaa

Osman Richard: Torstain murhakerho (Otava, 2021) Kulttuuri kukoistaa

Patrakka Anu: Kiusaaja (Otava, 2024) Kulttuuri kukoistaa  

Penner Sarah: Lontoon salatieteellinen seura (Harper Collins Nordic, 2023) Kirjaimia

Penny Louise: Pedon mieli (Bazar, 2024) Tuulevin lukublogi

Rankin Ian: Kalman asialla (BlueMoon, 2004) Tarukirja

Rankin Ian: Pakkosiirtoja (BlueMoon, 2005) Tarukirja

Rankin Ian: Paljas poliitikko (BlueMoon, 2002) Tarukirja

van Rensburg Laure: Kiltti tytär (Otava, 2024) Tuulevin lukublogi

Reyes Ana: Talo puiden suojassa (Sitruuna, 2024) Kirjojen kuisketta

Roth Holly: The Sleeper (Simon and Schuster, 1954) Jotakin syötäväksi kelvotonta

Rämö Satu: Hildur (WSOY, 2022) My Book Carousel

Rämö Satu: Jakob (WSOY 2024) Amman kirjablogi

Rönnbacka Christian: Henna Björk – Jahti (Bazar, 2023) Kirjasähkökäyrä

Saarinen Saana: Siirtolapuutarhan varjoissa (Luovinet, 2010) Kirjahullun päiväkirja

Salonen Jari: Bumerangi (Otava, 2021) Kirjarouvan elämää

Salonen Jari: Käärme (Otava, 2024) Kirjarouvan elämää

Seeck Max: Uskollinen lukija (Tammi, 2019) Tarukirja

Simenon Georges: Le chien jaune (Librairie Arthème Fayard, 1931) Jotakin syötäväksi kelvotonta

Stevenson Benjamin: Jokainen perheestäni on tappanut jonkun (Aula & Co, 2024) Tuijata

Stout Rex: Mustan vuoren varjossa (Viihdeviikarit, 1987) Jokken kirjanurkka

Strömberg Sara: Hakkuu (S&S, 2024) Tuulevin lukublogi

Takamura Kaoru: Lady Joker 1 (Baskerville, 2022) Kirjaimia

Tuokko Kaisu: Yksin (Otava, 2024) Kirsin Book Club, Tuijata, Kirsin kirjanurkka

Tuomola Johanna: Kaikki totuudet (Myllylahti, 2024) Kirjarouvan elämää

Tuomola Johanna: Pimeä kunnia (Storytel, 2024) Kuunneltua

Tuomola Johanna: Salattu menneisyys (Storytel, 2024) Kuunneltua

Wahlberg Karin: Yöpäivystäjä (BookBeat, 2022) Nostetaan teksti pöydälle

Wahldén Christina: Miehiltä kielletty (Minerva, 2023) Kirjaimia             

Vala, Vera: Sisilialainen puolustus (WSOY, 2023) Kirjaimia                                         

Vihinen Antti: Sininen enkeli (Into, 2023) Kirjarouvan elämää

Vuoristo Aira: Kuovi huutaa kuolemaa (Kustannus Mäkelä, 2002) Kirjatokka

 

Laajempia dekkariaiheisia juttuja:

 

Kuusi sarjasuositusta dekkariviikolta Kari Haakana

Lilja Sigurdardóttirin Ároran tutkimuksia-sarja Tarun tapaan

Dekkariviikko 2024 maanantai Reijo Mäen seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 tiistai Mauri Sariolan seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 keskiviikko Outi Pakkasen seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 torstai Max Mannerin seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 perjantai Pirkko Arhipan seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 lauantai Alicía Giménez Bartlettin seurassa Kirsin konttuuri

Dekkariviikko 2024 sunnuntai Eppu Nuotion seurassa Kirsin konttuuri

Virpi Hämeen-Anttila, Ansu Kivekäs, Tiina Raevaara ja Pauliina Susi: Se on täytetty #dekkariviikko

 

Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat -teoksessa yksi tietty saapaspari kulkee sodan aikana mieheltä toiselle. CrimeTimen vuonna 2011 julkaisemassa novelliantologiassa Tykki taas Lahti-pistooli yhdistää kahdentoista eri rikoskirjailijan novelleja.

Saman idean pohjalta on syntynyt neljän suomalaisen kirjailijan teos Se on täytetty, jota kustantaja luonnehtii neljästä tarinasta koostuvaksi jännitysromaaniksi. Itse luin tarinat lähinnä löyhästi yhteen nivoutuvina novelleina, ja Ruumiin kulttuurin päätoimittaja Päivi Remes luonnehtii niitä pienoisromaaneiksi, mutta ei määritelmällä tälläkään kertaa ole kummoistakaan merkitystä. Idea on hulvaton: tarinoissa kulkee yhdistävänä tekijänä täytetty mäyrä.

Kirjoittajanelikon muodostavat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Ansu Kivekäs, Tiina Raevaara ja Pauliina Susi, jotka kaikki ovat nimekkäitä ja ansioituneita tekijöitä myös jännityskirjallisuuden saralla. Tuoreessa Suomen dekkariseuran jäsenlehdessä Ruumiin kulttuuri 2/2024 nelikko esitellään laajasti. Naiset kertovat asuvansa suhteellisen lähellä toisiaan ja olevansa ystäviä jo vuosien takaa.

Vuonna 2016 eräällä tapaamisella syntyi idea yhteisistä lukuilloista, joissa kirjailijat lukevat teoksiaan ääneen ja haastattelevat toisiaan. Nimellä Vaaralliset naiset he ovat kiertäneet siitä pitäen esiintymässä eri puolilla. Se on täytetty on naisten ensimmäinen yhdessä kirjoittama teos. Hauskan idean täytetystä mäyrästä kuulemma keksi Tiina Raevaara.

Mäyrään tutustutaan kättelyssä eli Virpi Hämeen-Anttilan tarinassa Sukulaissielut. Sen ihmispäähenkilönä on erään lakkautetun koulun entinen vahtimestari Paananen, joka työvuosien kuluessa kiintyi biologian varastossa säilytettyyn täytettyyn mäyrään niin, että pyysi sen itselleen läksiäislahjaksi.

”Mäyrä oli noin kahdeksankymmenen sentin pituinen ja pään kohdalta neljänkymmenen sentin korkuinen. Se oli kohottanut yläruumistaan kuin olisi juuri noussut onkalostaan päivänvaloon, ja sen katse oli suunnattu yläviistoon, niin että kun Paananen käveli vitriinin luo, eläin tuijotti suoraan häneen.
Vahtimestaria miellytti mäyrän tuuhean turkin selkeä väritys, vartalon syvä harmaa sävy ja pitkulaisen pään säännölliset mustat juovat hohtavan valkoisella taustalla. Mustat, valkoreunaiset korvat oli sijoitettu tarkasti mustien juovien keskikohtaan päälaelle, ja mustista käpälistä työntyivät esille kaivajan kynnet. Paananen saattoi ihailla monen minuutin ajan mäyrän kookasta kuonoa ja tummia silmiä, jotka muistuttivat hänestä ihmisen silmiä.”

Paanasen ja mäyrän suhde alkoi jo koulussa saada hieman maagisia piirteitä. Paananen alkoi käydä mäyrän kanssa keskusteluja. Tuntui kuin kaikista mahdollisista olennoista juuri mäyrä ymmärtäisi miestä parhaiten. Kun Paananen sitten vie mäyrän kotiinsa ja sijoittaa sen parhaalle paikalle olohuoneeseen, alkavat vaikeudet. Paanasen vaimo ei pidä mäyrästä. Tunnelma alkaa nopeasti kiristyä.

Hämeen-Anttilan Sukulaissielut sijoittuu jonnekin 1960- ja 70-lukujen taitteeseen. Ansu Kivekkään Säpinää alkaa marraskuulta vuonna 1983. Henkka herää kauheassa krapulassa kaverinsa Ilen asunnolta kainalossaan toisen kaverinsa Kuosmasen täytetty mäyrä. Aamu ei juuri parane, kun Henkka löytää viereisestä huoneesta Ilen, jolla on fileerausveitsi syvällä lapaluidensa välissä. Mitä yöllä oikein on tapahtunut?

Kivekkään vauhdikkaassa ja yllättäviä käänteitä saavassa tarinassa mäyrä on saanut omistajansa äidin käsittelyssä vatsapussin, jonka sisältö tuntuu kiinnostavan hyvin vaarallisia tahoja. Ilen ruumiin hävittäminen saa sekin melkoisia kierteitä!

Teoksen kolmannen jakson on kirjoittanut Pauliina Susi. Talvipesä-niminen tarina sijoittuu ajallisesti nykyaikaan, ja siinä mäyrä on päätynyt iäkkään Rauno Rahikaisen haltuun. Raunolta on alkanut ote elämänhallintaan lipsua, ja hänen tyttärensä palkkaa Jannan siivoamaan Raunon taloa. Rauno ei ajatuksesta pidä lainkaan. Vähintäänkin omituisesti käyttäytyvä vanhus on koonnut kaiken talonsa ryönän talvipesää varten, eikä sitä suinkaan pidä siivota roskikseen.

Mistä oikein on kysymys? Vähitellen asiat alkavat valjeta Jannalle ja hän alkaa miettiä, onko siivouskeikka sittenkään siitä saatavan kieltämättä hyvän korvauksen väärtti. Mutta Jannalla olisi todellakin tulevaisuudessa rahalle käyttöä. Sitten tapahtumat alkavat toden teolla vyöryä kohti hurjaksi yltyvää loppuhuipennusta.

Mäyräsalaliitto on Tiina Raevaaran käsialaa ja on teoksen viimeinen tarina, koska se sijoittuu tulevaisuuteen eli vuoteen 2043. Raevaaran tulevaisuuskuva on dystooppinen. Kaikki eläimet on tarkoin hävitetty kuivalta maalta tautiepidemioiden hillitsemiseksi. Meressä kyllä kuhisee elämää, mutta se pelottaa kaikkia ihmisiä, eikä kukaan järjissään oleva menisi lähellekään vettä. Kaikki eivät kuitenkaan vallitsevaan maailmanjärjestykseen tyydy, vaan vastarintaliike kokoaa suljetuilla erämaa-alueilla voimiaan.

Bioetsivä Adalmiina Hakkarainen törmää työkeikallaan yllättävään kiellettyyn esineeseen eli täytettyyn mäyrään, joka sitten päätyy hänen asunnolleen. Jostain itselleen käsittämättömästä syystä Adalmiinan on pakko saada mäyrä itselleen. Sitten Adalmiina saa pomoltaan huippusalaisen työtehtävän, joka vie hänet ensin erämaihin ja sieltä yhä hurjemmaksi kiihtyvään seikkailuun. Kuten tarinan nimestä voi päätellä, tulee täytetyllä mäyrällä olemaan siinä ja maailmanpelastamissuunnitelmassa ratkaiseva osansa.

Kaikki neljä tarinaa ovat omanlaisiaan ja -tyylisiään, mutta niitä siis yhdistää enemmän tai vähemmän tuo yhä uudelleen esiin putkahtava omahyväinen täytetty mäyrä. Hieman vaihtelee tarinasta toiseen, kuinka paljon mäyrä tuntuu tietoisesti vaikuttavan tapahtumien kulkuun. Ehkä kyse on tarinoiden ihmishenkilöiden herkkyysasteesta?

Tarinoita yhdistää myös miltei käsin koskettavissa oleva kirjoittamisen ja kertomisen ilo. Se tarttuu nopeasti lukijaankin. Lämmin suositus tälle erikoisteokselle!

Virpi Hämeen-Anttila, Ansu Kivekäs, Tiina Raevaara ja Pauliina Susi: Se on täytetty
CrimeTime 2024. 298 s.
Kansi Jyri Alanne
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

Kesäkuun toinen viikko eli tällä kertaa 10.6.-16.6.2024 on perinteisesti kirjablogeissa dekkariviikko. Tänään alkava sometempaus on jo kymmenes perättäinen #dekkariviikko. Kirsin kirjanurkka toimii tänä vuonna tempausviikon koordinoijana ja Seppo Jokisen Satuttamisten summa -dekkarin esittelybloggaus oman dekkariviikkoni avausjuttuna. Julkaisen ensi viikon tiistaina eli 18.6.2024 koostejutun viikon mittaan mukana olevissa blogeissa julkaistuista dekkarijutuista. Mukana olevat kirjablogit löydät kutsu- ja ilmoittautumisjutun lopusta. Tervetuloa seuraamaan!

Kuuluthan jo Suomen dekkariseuraan? Dekkariseura on vuonna 1984 perustettu rekisteröity yhdistys, joka toimii rikoskirjallisuuden ja dekkarikulttuurin harrastajien yhdyssiteenä. Seura julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Ruumiin kulttuuri -lehteä, myöntää vuosittain Vuoden johtolanka -palkinnon edellisvuoden parhaasta dekkarista sekä järjestää erilaisia aiheeseen liittyviä tapahtumia. Seuran toimintaan voi tutustua ja jäseneksi (ja samalla mainion Ruumiin kulttuuri -lehden tilaajaksi) voi liittyä täältä.