Kari Levola: Iltatuulen viesti

Eläköitynyt turkulaispoliisi Raistola on dekkarikirjallisuutemme Mielensäpahoittaja. Änkyrämurisijan kuoren alla sykkii omistajansa mielestä harmillisen lempeä sydän. Tosin tuskin Raistola muuten olisi onnistunut lyömään hynttyitään yhteen Helenansa kanssa. Helena on myös ammatiltaan poliisi, mistä on Raistolalle sekä harmia että iloa omissa ’tutkimuksissaan’.

Ärrimurri Raistola on Kari Levolan jo neliosaiseksi venähtäneen parodisen dekkarisarjan päähenkilö ja minäkertoja. Levolan dekkarit ovat napakoita, noin 150-sivuisia teoksia, joissa varsinainen poliisityönkuvaus on vain viitteellistä, onhan päähenkilökin vain enää viitteellisesti poliisi, jos sitäkään.

Kirjojen huumori on vähän äijämäistä sellaisella piilolempeän ukkomaisella tavalla. Se joko lukijaa miellyttää tai sitten ei. Omaan makuuni luistellaan välillä niillä rajoilla, mutta toistaiseksi lopputulema on ollut positiivisen puolella. Ehkä ei kuitenkaan vastaisuudessa ole ihan fiksuinta lukea kahta Raistola-dekkaria putkeen, kuten nyt tein. Syy oli kuitenkin omani, kun viimevuotinen Jatulintarha oli vielä rästissä Iltatuulen viestin jo pukattua painosta. Tosin tarinat ovat niin itsenäisiä, että lukemisjärjestyksellä ei oikeasti ole väliä.

Jatulintarhassa Raistola on vähän sivuosassa, sillä tarinaan kuljetetaan jonkin verran myös hänen entisen naapurinsa Liimataisen näkökulmasta. Raistola on käytännössä muuttanut Helenan luo Itä-Suomeen. Samaan aikaan hänen kotinaapurinsa, hieman omituisen maineessa oleva Liimatainen on joutunut jonkinlaisiin vaikeuksiin. Mies on yön pimeydessä pakannut välttämättömimmän omaisuutensa sekä koiransa ja muuttanut läheiselle asuinalueelle pieneen kerrostaloyksiöön.

Asuinalueen keskellä Liimataisen uutta asuntoa vastapäätä on viheralue, jolle on rakennettu jatulintarhajäljitelmä lähistöllä sijainneen muinaismuiston kunniaksi. Liimataisen asunnosta näkyy myös läheisen mäen päällä sijaitseva vanha koulu, jota hän on itsekin lapsena käynyt. Kouluun ja sen lähialueeseen liittyy sekä hyviä että huonoja lapsuusmuistoja.

Tapahtumat käynnistyvät, kun Liimatainen herää keskellä yötä ja näkee, että jatulintarhan keskelle ollaan hautaamassa jotain, ilmeisesti ruumista. Kun hän koirineen ryntää ulos, paikalta kaahaa vaalea pakettiauto. Liimatainen soittaa tilanteesta hätäkeskukseen mutta katoaa sen jälkeen jäljettömiin.

Tapausta alkaa selvittää Kuusela, Raistolan seuraaja Turun poliisissa. Koska kadonnut Liimatainen osoittautuu Raistolan naapuriksi ja vielä toinenkin naapuri nousee toistuvasti esiin sekavan kuvion setvinnässä, Kuusela pyytää epävirallisesti apua edeltäjältään.

Iltatuulen viestissä Raistola on palannut Turun seudulle kotiinsa, kun Helena on saanut Turun poliisista päällikön paikan. Avopuoliso on antanut Raistolan ymmärtää, että olisi hyvä harrastaa jotain liikuntaakin muistelmien kirjoittamisen ja ylimalkaisen kodinhoidon lisäksi. Niinpä Raistola palaa koronasulun jälkeen avattuun uimahalliin vesijuoksuharrastuksensa pariin. Harmillisesti hyvät aikomukset ovat tyssätä alkuunsa, kun jo ensimmäisellä kerralla miestenpuolen saunasta kärrätään pois ruumis.

Raistolan pojan lapsuudenystävä Hannele ottaa yhteyttä ja kertoo olevansa palaamassa nopealla aikataululla Turkuun. Tarkoituksena on avata uimahallin yhteyteen fysikaalinen hoitolaitos, ja Raistola tarjoutuu remonttiavuksi. Paljastuu, että Hannelen paluun syynä on muukin kuin liikeidean huono menestys Pohjanmaalla. Hän on saanut riesakseen sitkeän stalkkerin.

Uimahallilta löytyy pian lisää ruumiita ja Hannelen stalkkeri ilmestyy kuvioihin epätoivotun nopeasti, joten Raistolan muistelmat etenevät nihkeästi muiden puuhien viedessä käytännössä hänen aikansa. Varsinaisia tutkimuksia hän ei tee tälläkään kertaa, eikä Helenakaan suostu paljastamaan, mitä poliisilla on meneillään virallisella tasolla.

Levolan dekkariparodiasarja on mukavan leppoisaa äijädekkaria, jonkinlainen vastine yleensä naisille suunnatuille cozy crime -dekkareille, ja sellaisena ihan kelpo lisämauste kotimaisessa dekkariskenessä.

Kari Levola: Jatulintarha
Robustos 2021. 181 s.

Kari Levola: Iltatuulen viesti
Robustos 2022. 158 s.

Kannet Heikki Savola.

Arvostelukappaleita.

Kari Levolan Raistola-sarja:

Live evil
Harju
Jatulintarha
Iltatuulen viesti

Kari Levola: Harju

Vuosi sitten tartuin kiinnostuneena kirjallisuuskonkari Kari Levolan esikoisdekkariin Live Evil, jossa tutustuttiin Raistola-nimiseen rikospoliisiin. Olen silloin kirjoittanut lukutunnelmistani kirjan äärellä muun muassa näin:

Levolan tyyli on leppoisan jutustelevaa ja kesti hetken päästä sinuiksi Raistolan kertojanäänen kanssa. Mutta ei kaveri lopulta hassumpi ole, vaikka esittääkin karskia mörökölliä. Liiasta realismista ei tarinaa voi syyttää, mutta jos antautuu tarinan vietäväksi, tulee kyllä viihdytetyksi. Lisäpinnat napakkuudesta. 

Minun piti lukea toinenkin Raistola-dekkari Harju, ennen kuin kunnolla tajusin, että Levolahan kirjoittaa lempeää poliisidekkarin ja toimintatrillerin parodiaa.

Harju-nimi viittaa Punkaharjuun, jonne Raistola on passitettu sydänkohtauksensa jälkeen kuntoutukseen kylpylähotelliin. Kuntoutusviikkoon osallistuu muitakin poliiseja ja poliisilaitosten henkilökuntaa eri puolilta Suomea. Joukossa on myös iloinen naisporukka Raistolan omalta poliisilaitokselta.

Läheisellä Kartanohotellilla järjestetään sattumoisin samaan aikaan korkean tason tapaaminen, kun presidentit Niinistö ja Putin kokoontuvat siellä esikuntineen ja pitävät medialle yhteisen tiedotustilaisuuden. Raistola on niittänyt mainetta kansainvälisten rikollisten nappaajana, joten hänen saapumisensa Punkaharjulle herättää heti eri tahoilla kiinnostusta ja huhuja. Raistolan kuntoutusta pidetään yleisesti vain heikkona peitetarinana.

Oikeasti Raistola on kuntoutuksen tarpeessa, sillä kunto ei ole kaksinen sairaalareissujen jäljitä. Pienikin fyysinen ponnistelu saa miehen hengästymään. Ongelmista on tietenkin yllättävän vaikea puhua kenellekään. Kuntoutus jää kuitenkin sivurooliin, kun heti Raistolan toisena kylpyläpäivänä hotellin lähistöltä löytyy murhan uhri tikkataulutelineeseen ripustettuna. Raistola huomaa yllätyksekseen tunnistavansa uhrin…

Lisääkin miestä kylmenee jo ennen presidenttien näyttävää saapumista Punkaharjun maisemiin. Mutta liittyvätkö murhat presidentteihin, venäläisiin hämäräbisneksiin vai kenties Raistolaan itseensä? Juoni on monipolvinen ja yllätyksellinen, mutta onneksi Raistola saa ratkaisuun vetoapua kauniilta Helenalta.

Levola jatkaa myös napakalla linjalla, sillä Harjussa on vain rapiat 150 sivua mittaa. Niistäkin Levola on halunnut käyttää merkittävän osan kertomalla yksityiskohtaisesti, miten junalla matkustetaan Punkaharjulle, mitä kuntoutuksessa syödään aamupalalla ja millainen on kylpylähotellin pohjaratkaisu. Murhatutkinnasta sen sijaan ei kerrota juuri mitään, mikä tietysti on linjassa sen kanssa, että Raistola on sairauslomalla eikä työkomennuksella. Mutta yhtä kaikki Raistola uusine ystävineen joutuu silmätysten tappajan kanssa ennen kuin tapaus on edes jotenkuten paketoitu.

Jos vanhenevan rikospoliisin aavistuksen kapinalliset aivoitukset kiinnostavat, Harju on ihan mukava välipala dekkarinälkään. Mutta kovin vakavasti sitä ei kannata ottaa.

Kari Levola: Harju
Robustos 2020. 153 s.

Arvostelukappale.

Nicci Frenchin Murheellinen maanantai aloitti kesän 2020 dekkariviikon blogissani eilen 8.6.2020. Kari Levolan Harju on dekkariviikon toinen dekkarini. Koko viikon ajan on siis luvassa dekkarijuttuja niin Kirsin kirjanurkassa kuin monissa muissakin kirjablogeissa. Listan mukaan ilmoittautuneista blogeista voit kurkatan Luetut.net-blogista.

Perinteinen kesän #dekkariviikko on Kirjakauppaliiton järjestämä tempaus.

Kari Levola: Live Evil

Todellinen kirjallisuuden ja kulttuurin monitaituri, kymmeniä kirjoja kirjoittanut ja lukuisia erilaisia palkintoja uransa aikana saanut Kari Levola on tehnyt uuden aluevaltauksen ja kirjoittanut dekkarin. Uunituore Live Evil on mielenkiintoinen lisä kotimaiseen poliisidekkarikenttään.

Live Evilin minäkertoja on nimeämättömäksi jäävän kaupungin poliisissa työskentelevä viisikymppinen Raistola. Kaupungin keskustaa hallitsee puolityhjäksi jäänyt virastotalokompleksi, jonka suojista ovat muuttaneet niin lääninpoliisi kuin maaherrakin jättäen jälkeensä toimisto- ja asuintiloja. Läheinen sairaala on pian muuttamassa uuteen kiinteistöön. Kaupungin alla näitä ja muitakin rakennuksia yhdistää monimutkainen tunneliverkosto.

Raistola on tehnyt pitkän virkauran rikospoliisina. Poliisin ura ei ole ollut hänelle mikään kutsumus, vaan ennemminkin portti vakaaseen elämään ja turvattuun toimeentuloon. Kunnianhimottomuus ei kuitenkaan tee hänestä huonoa poliisia, oikeastaan päinvastoin. Mies on omalla tavallaan ahkera puurtaja, joka ei turhia hötkyile. Työparinsa Korven kanssa hän on lähinnä tuttava, sillä ei työparin tarvitse enempää olla. Avioliitto on purkautunut ja ainoa poika asustaa perheineen lähitienoolla. Ystäviä tai harrastuksia ei juuri ole.

Toiminta alkaa verkkaisesti. Kaksikko Korpi ja Raistola hälytetään paikalle, kun virastotalon yläkerran entisestä maaherran asunnosta löytyy tunnistamaton ruumis. Mies makaa selällään tyhjässä huoneessa. Väkivallan merkkejä ei näy. Huoneistoon kiipeäminen ottaa kovasti Raistolan voimille, ja hän käy ottamassa happea huoneen parvekkeella. Kaksikon tehtäväksi jää selvittää ruumiin henkilöys, mutta se jää Raistolalta tekemättä, sillä seuraavana päivänä hän joutuu työterveyslääkärin kautta suoraan leikkauspöydälle ja sitä tietä kadottamaan kahdeksan vuorokautta uneen.

Elävien kirjoihin palattuaan Raistola kuulee Korvelta, että kuolleen miehen tapaus on siirretty pääkaupunkiin ja se on sitä myöden poistunut paikallisten poliisien työlistoilta. Yllättäen Raistolaan ottaa yhteyttä entinen kollega Varstela, joka viettää eläkepäiviään. Varstela on kiinnostunut virastotalosta löytyneestä ruumiista ja erityisen merkittävä uutinen hänen mielestään on, että mies löytyi nimenomaan huoneesta, josta on kulku parvekkeelle. Syitä kiinnostukseensa hieman omaperäinen mies ei suostu kertomaan. Jokin tapauksessa kaihertaa Raistolankin mieltä.

Raistola palaa toipilaana tyhjään kotiinsa, mutta pian häneen ottaa yhteyttä Varstelan sisarentytär Hannele. Sattumalta Hannele on ollut Raistolan fysioterapeutti sairaalassa ja vieläpä hänen poikansa lapsuudenystävä. Hannelelta Raistola kuulee, että Varstela on löytynyt kuolleena virastotalon katolta! Mitä ihmettä virastotalolla ja kaupungissa ylipäätään on meneillään?

Vakavasta sydäninfarktista toipuva Raistola alkaa Hannelen ja vastahakoisen poikansa kanssa penkoa asioita, ja vähitellen alkaa paljastua monenlaista mielenkiintoista. Kuka kukin lopulta on ja kehen voi luottaa? Loppuhuipennuksessa pelataan jopa kansainvälisesti kovilla panoksilla.

Levolan tyyli on leppoisan jutustelevaa ja kesti hetken päästä sinuiksi Raistolan kertojanäänen kanssa. Mutta ei kaveri lopulta hassumpi ole, vaikka esittääkin karskia mörökölliä. Liiasta realismista ei tarinaa voi syyttää, mutta jos antautuu tarinan vietäväksi, tulee kyllä viihdytetyksi. Lisäpinnat napakkuudesta. Kirjaa ei ole yritetty paisuttaa turhaan. Tässä olisi aineksia myös sarjaan, mutta lupauksia jatkosta en löytänyt kirjasta tai kustantajan sivuiltakaan. Jää siis nähtäväksi.

Kari Levola: Live Evil
Robustos 2019. 176 s.

Arvostelukappale.