Keigo Higashino: Pahan asialla

 

Äärimmäisen tarkasti yksityisyyttään varjeleva kirjailija Keigo Higashino on kotimaassaan Japanissa ja muuallakin maailmassa todella suosittu. Monipuolisen ja tuotteliaan Higashinon tuotantoa on suomeksi julkaissut pienkustantamo Punainen silakka.

Higashino on toistaiseksi ainoa kirjailija, jonka teoksia Punainen silakka on julkaissut. Aiemmin suomeksi on ilmestynyt kaksi dekkaria, Uskollinen naapuri ja Myrkyllinen liitto, joista ensiksi mainittu sai Suomen dekkariseuran ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan vuonna 2021.

Kolmas suomeksi julkaistu teos Namiyan puodin ihmeet ei ole dekkari, vaikka arvoituksia siinäkin on ja muutama pikkurikollinenkin. Kyse on jonkinlaisesta maagisrealistisesta hyvänmielenromaanista.

Nyt ilmestynyt neljäs suomennos Pahan asialla on paluu rikosromaanien pariin. Kyseessä on itsenäinen teos, tai se ei ainakaan kuulu etsivä Kusanagista kertovaan sarjaan. Kahden aiemman Higashinon dekkarin perusteella tiesinkin jo odottaa jotain vähän tavanomaisesta poikkeavaa, vaikka rikosta tässäkin poliisin johdolla ratkotaan. Rikollinen paljastuu jo ennen ensimmäisen kolmanneksen loppua. Sen sijaan tappajan motiivi jää vaivaamaan etsivä Kagaa. Alkaa älyjen tahtojen taistelu tappajan ja rikosta selvittävän poliisin välillä. Kumpi on lopulta ovelampi?

JUONIPALJASTUSVAROITUS!
Higashino siis paljastaa rikollisen lukijalle ja etsivä Kagalle jo romaanin alkupuolella. Jos et kuitenkaan halua tietää, kuka on syyllinen, älä lue tätä juttua eteenpäin ennen kuin olet lukenut Pahan asialla.

 

Romaani muodostuu yhdeksästä luvusta, joista kolme on Osamu Nonoguchin tapahtumista kirjaamia muistiinpanoja. Nonoguchi on entinen yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on hiljattain eronnut virastaan ja ryhtynyt kokoaikaiseksi kirjailijaksi. Tässä häntä on auttanut menestyskirjailija Kunihiko Hidaka. Miehet olivat aikoinaan koulutovereita, ja heidän ystävyytensä alkoi uudelleen seitsemän vuotta sitten.

Muu osa teoksesta on pääosin etsivä Kagan mietteitä ja päätelmiä. Yhdessä luvussa on kirjattuna ylös todistajanlausuntoja.

Nonoguchi ja Hidaka ovat siis olleet ystäviä. Nyt Hidaka on uuden vaimonsa Rien kanssa muuttamassa ainakin joksikin aikaa Kanadaan. Nonoguchi saapuu viimeisenä iltapäivänä hyvästelemään pariskunnan. Hidakalla on vielä viimeinen deadline hoidettavana, joten hän jää illalla yksin työhuoneeseensa muuten jo tyhjennettyyn asuntoon. Yllättäen Hidaka soittaa Nonoguchille ja pyytää tätä vielä käymään luonaan myöhemmin illalla. Kun Nonoguchi saapuu talolle, se on pimeänä. Hän soittaa Rielle, joka rientää paikalle. Yhdessä he löytävät Hidakan tapettuna työhuoneestaan.

Pian käy ilmeiseksi, että Nonoguchi on murhannut Hidakan. Miten ja ennen kaikkea miksi hän on sen tehnyt? Nonoguchi tunnustaa pian teon, mutta kieltäytyy järkähtämättömästi kertomasta motiivia teolleen. Kaga työryhmineen on mutkikkaan ja työlään tutkinnan edessä. Millaiset välit Hidakalla ja tämän tappaneella Nonoguchilla oikein ovat olleet? Liittyykö murha jotenkin Hidakan ensimmäisen vaimon kohtaloon? Vai onko kyse jostakin ammatillisesta? Kuka oikein lopulta on kirjoittanut Hidakan menestysromaanit? Miten kuvioon liittyy paljastusromaani, jonka taustalla on Hidakan ja Nonoguchin kouluaikainen tragedia? Kaga raaputtaa yhä syvemmältä, kunnes lopulta ollaan karun totuuden äärellä.

Totuus ei ole kovin kaunis. Kirjallisuuskentän raadollisuus paljastuu jo pintakerroksia raaputellessa, mutta lopulta varsinainen motiivi löytyy kaukaa menneisyydestä. Lisävaloa siihen tuo vähän sattumalta sekin, että Kaga ja Nonoguchi ovat olleet aikoinaan kollegoja. Kaga on luopunut opettajan urasta ja siirtynyt poliisiksi. Miksi hän aikoinaan lähti koulumaailmasta? Sekin lukijalle paljastuu aikanaan.

Higashinon teokset ovat mainioita sukelluksia Japaniin ja japanilaiseen elämäntapaan. Alkukielinen teos on ilmestynyt vuonna 2001, mutta tapahtumat sijoittuvat jonnekin 1990-luvun alkuun, aikaan, jolloin matkapuhelimet ja tietokoneet olivat vasta tuloillaan ihmisten arkeen. Yksi ratkaiseva todiste murhatutkinnassa liittyy tietokoneeseen, jonka avulla pystyi lähettämään faksin. Sähköpostia käyttävät vasta harvat. Sen sijaan esimerkiksi kirjailija käyttää tarinassa waapuro-nimistä laitetta tekstinkäsittelyyn. Tämä tuo mukaan tietyn nostalgisen sävyn. Se myös mahdollistaa paremmin arvoitusdekkarin juonen rakentamisen, kun ei esimerkiksi pystytä henkilöiden liikkeitä jälkikäteen varmistamaan puhelimen avulla.

Keigo Higashino: Pahan asialla
Suom. Raisa Porrasmaa.
Punainen silakka 2024. 235 s.
Äänikirjan lukija Juhani Rajalin.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet

 

Äärimmäisen tarkasti yksityisyyttään varjeleva kirjailija Keigo Higashino on kotimaassaan Japanissa ja muuallakin maailmassa todella suosittu. Suomalaisen lukuharrastajan on vaikea tajuta, että esimerkiksi Higashinon uusinta suomennettua romaani Namiyan puodin ihmeet on myyty kaikkiaan jo ällistyttävät 12 000 000 kappaletta. Se on myös voittanut arvostetun japanilaisen Chuo Koron -kirjallisuuspalkinnon.

Monipuolisen ja tuotteliaan Higashinon tuotantoa on suomeksi julkaissut pienkustantamo Punainen silakka. Higashino on toistaiseksi ainoa kirjailija, jonka teoksia Punainen silakka on julkaissut. Tähän mennessä suomeksi on ilmestynyt kaksi dekkaria, Uskollinen naapuri ja Myrkyllinen liitto, joista ensiksi mainittu sai Suomen dekkariseuran ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan vuonna 2021.

Kahden oivallisen ja hyvin japanilaisen arvoitusdekkarin jälkeen kustantamo on päätynyt julkaisemaan Higashinolta jotain toisenlaista, sillä Namiyan puodin ihmeet ei ole dekkari, vaikka arvoituksia siinäkin on, ja muutama pikkurikollinenkin. Takakansi määrittelee teoksen ”palapelimaiseksi romaaniksi, jossa on sydäntä, yllätyksiä ja ripaus taikaa.” Maaginen realismi yhdistyy mukavasti positiiviseen pohjavireeseen. Harvoin tulee kirjaa lukiessaan näin hyvälle mielelle.

Kolme pikkurikollista pakenee rikospaikalta, mutta pakoautoksi varastettu Toyota Crown jättää kolmikon yllättäen tielle. Onneksi heillä on valmiiksi katsottuna lähistöltä autiotalo, jossa voi kaikessa hiljaisuudessa odotella aamun valkenemista. Talo on itse asiassa hylätty sekatavarakauppa, jonka on aikoinaan omistanut kauppias Yūji Namiya -niminen mies. Kauppa on ollut suljettuna kymmeniä vuosia, ja kauppiaan kuolemastakin on kulunut jo 32 vuotta.

Seutu on kuolemanhiljainen, mutta siitä huolimatta etuoven murtosuojassa olevasta postiluukusta putoaa kaverusten ällistykseksi kirje. Se on osoitettu sekatavarakauppa Namiyalle. Miehet avaavat kirjeen. Siinä nimimerkin taakse kätkeytyvä naishuippu-urheilija kääntyy hankalan moraaliseettisen pulmansa kanssa sekatavarakaupan omistajan puoleen. Mukana on palautuskuori, joka pitää laittaa takaoven edessä olevaan maitolaatikkoon.

Ajankulukseen miehet ryhtyvät miettimään vastausta naisen kysymykseen. Ällistyksekseen he huomaavat vastauskuorensa katoavan maitolaatikosta. Saman tien etuovella on jo vastaus heidän kirjeeseensä. Mitä oikein on meneillään? Pian he tajuavat olevansa jonkinlaisessa aikakapselissa, jossa aika kuluu hitaammin kuin ulkopuolella. Kirjeet tulevat yli kolmenkymmenen vuoden takaa 1980-luvulta!

Higashino on kehitellyt riemastuttavan ajatusleikin, jossa ajassa matkustaminen tapahtuu kirjeitse. Romaanin rakenne on tosiaan palapelimainen, ja Higashino on onnistunut mainiosti välttämään ilmeisen kaavamaisuusansan. Palaset loksahtelevat paikoilleen vähitellen, ja lopullinen kuvio paljastuu lukijalle vasta viimeisten palojen löytäessä paikkansa. Esimerkiksi puodin lähellä sijaitseva lastenkoti Marumitsue alkaa vilahdella neuvojen pyytäjien tarinoissa yhä taajempaan, joten kannattaa pitää sitä silmällä.

Namiyan puodin ihmeet -romaanissa ratkottavat ihmisten kimurantit ongelmat ovat tavallaan hyvin japanilaisia. Esimerkiksi nuori nainen kysyy neuvoa tilanteessa, johon hän on taloudellisten ongelmien vuoksi päätynyt. Päivätyö toimistoassistenttina ei elätä häntä, joten hän tekee vanhemmiltaan salaa seuralaispalvelutyötä yökerhossa. Miten edetä, jotta voisi perustaa oman yrityksen? Miehet kauhistuvat ja suuttuvatkin kysymyksestä, mutta antavat lopulta kerrassaan oivallisen neuvon.

Pulmat ovat lopulta hyvin yleisinhimillisiä, ja ratkaisut, joihin neuvoa pyytävät saamiensa neuvojen avulla päätyvät, ovat järjestään positiivisia. Aina ei tosin alkuun siltä vaikuta. Lohdullinen on myös ajatus, joka alkaa vähitellen kirkastua Namiyan puodin sedältä apua saaneiden mielessä: hyvä kannattaa laittaa kiertämään.

Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet
Suom. Raisa Porrasmaa.
Punainen silakka 2022. 316 s.
Äänikirjan lukija Juhani Rajalin.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.

Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto

 

Suomen dekkariseura palkitsee vuosittain ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla ulkomaisia kirjailijoita. Yleensä kunniakirja on myönnetty useamman suomennetun kirjan tai laajan käänetyn tuotannon perusteella, mutta tänä vuonna Dekkariseuran hallitus valitsi palkittavaksi japanilaisen Keigo Higashinon ensimmäisen suomennetun dekkarin Uskollinen naapuri.   

”Nerokkaan juonen ja yllättävän loppuratkaisun ohella romaanissa kuvataan ansiokkaasti japanilaista kulttuuria ja tuodaan luontevasti esiin yhteiskunnallisia teemoja kuten perheväkivaltaa ja kodittomien, köyhien ja yksinäisten olosuhteita”, sanotaan palkintoperusteissa, eikä siihen ole paljoa lisättävää.

Tänä keväänä Higashinon suomalainen kustantaja Punainen silakka julkaisi häneltä toisen dekkarin Myrkyllinen liitto, jossa tavataan kimuranttia rikosta ratkomassa Uskollisesta naapurista tutut poliisin etsivä Kusanagi sekä poliisia ainakin näennäisen vastahakoisesti avustava fyysikko Manabu ”Galileo” Yukawa, joka on Kusanagin tuttu jo opiskeluajoilta. Miesten lisäksi keskeinen on etsivä Utsumi, Kusanagin naispuolinen nuorempi kollega, jolla on hyvät hoksottimet mutta jota ei sukupuolensa takia oikein miesvaltaisella työpaikalla arvosteta.

Utsumi, Kusanagi ja Yukawa joutuvat tälläkin kertaa pistämään kaiken osaamisensa peliin, sillä heillä on vastassaan äärimmäisen ovela ja häikäilemätön murhaaja. Uskollisessa naapurissa lukija tietää alusta saakka, miten ja miksi murha tehtiin ja kuka sen teki.

Myrkyllisessä liitossa Higashino on hieman muuttanut asetelmaa niin, että lukijalle kyllä melko suoraan vihjaistaan, kuka murhan teki. Mutta miten se tehtiin, onkin sitten täysin auki loppumetreille saakka. Lukija joutuu myös miettimään, oliko Higashinon tarjoama tekijäehdokas sittenkään oikea. Ja jos oli, mikä oli lopulta murhan motiivi. Kaikki kuitenkin lopussa selviää.

Kuuluisa tilkkutyötaiteilja Ayane Mashiba ja toimitusjohtaja Yoshitaka Mashiba ovat olleet vuoden avioliitossa, kun aviomies ilmoittaa haluavansa erota, koska ilmeisesti pariskunta ei tule saamaan yhteisiä lapsia. Vaimoaan hän toki sanoo rakastavansa edelleen, mutta koska perheen perustaminen ei onnistu, on parasta erota ja jatkaa kumpikin tahoillaan. Ayane on järkyttynyt, mutta salaa visusti tunteensa.

Pian lukijalle paljastuu, että Yoshitakalla on jo uusi suhde Ayanen läheisimmän ja parhaan oppilaan Hiromi Wakayaman kanssa. Yoshitaka ja Hiromi ovat varmoja, että Ayanella ei ole aavistustakaan heidän suhteestaan.

Ayane matkustaa tapaamaan vanhempiaan ja antaa Hiromille heidän asuntonsa avaimen kaiken varalta. Yoshitaka ja Hiromi käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja tapaavat avioparin asunnolla ja viettävät siellä yhteisen yön. Seuraavan päivän iltana Hiromi tulee tapaamaan Yoshitakaa ja löytää tämän keittiön lattialta kuolleena. Mies on juonut kahvia, jossa on ollut tappavaa myrkkyä.

Arvoitus on täydellinen. Miten myrkky on onnistuttu saamaan Yoshitakan kahviin? Miten sen olisi saanut sinne vaimo Ayane, joka oli murhan tapahtuessa toisella saarella? Kyseessä tuntuu olevan todella ovela suljetun huoneen murha. Seuraa perusteellinen, paikoin uuvuttavankin yksityiskohtainen, ja monivaiheinen tutkinta, jossa poliisit ovat moneen otteeseen täydelliseltä näyttävässä umpikujassa.

Suomalaista lukijaa ja varsinkin kuuntelijaa japanilaiset nimet hieman rasittavat, mutta tarinaan sisään päästyään nimet kyllä jäävät muistiin. Myrkyllinen liitto vaikuttaa hyvin japanilaiselta rikosromaanilta ja sen rikos hyvin japanilaiselta rikokselta, mitä pidän nimenomaan positiivisena asiana. Lisää tätä, kiitos!

Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto (Seijo no Kyusai)
Suom. Raisa Porrasmaa.
Punainen silakka 2021. 301 s.
Äänikirjan lukija Juhani Rajalin, kesto 9 h 36 min.

Painettu kirja ostettu, äänikirja Storytel.

 

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri

Yasuko Hanaokan elämä alkaa vihdoinkin olla mallillaan. Entinen työ baarin seuralaistyttönä on onnellisesti takana ja uusi työ bento-eväsrasioita myyvässä pienessä liikkeessä on alkanut sujua. Yksinhuoltajaäidille ja yläkouluikäiselle Misato-tyttärelle on järjestynyt mukavahko asuntokin työpaikan ja koulun lähistöltä.

Eräänä päivänä menneisyys saa Yasukon kuitenkin kiinni, kun hänen väkivaltaiseksi huijariksi paljastunut entinen miehensä Togashi ilmestyy ensin Yasukon työpaikalle ja myöhemmin naisten kotiin. Tilanne eskaloituu asunnossa nopeasti, ja pian Yasuko huomaa kauhukseen, että hän on tyttärensä avustamana kuristanut ex-miehensä kuoliaaksi kotatsun sähköjohdolla! (Kannattaa guuglata, millainen nerokas huonekalu kotatsu on. Itse en ollut sellaisesta ennen kuullutkaan!)

Juuri kun Yasuko on soittamassa poliisille aikomuksenaan tunnustaa rikoksen, ovelle koputetaan. Siellä on naisten seinänaapuri, lukion matematiikan opettaja Tetsuya Ishigami, joka tarjoaa naisille apua pulmallisessa tilanteessa. Jos Yasuko suostuu, Ishigami lupaa auttaa ruumiin hävittämisessä sekä alibin hankinnassa, mikäli sellaista tarvitaan. Hämmentynyt ja epätoivoinen Yasuko huomaa suostuvansa, koska oman syyllisyytensä paljastaessaan hän samalla paljastaisi myös tyttärensä.

Pian joen rannalta löytyy alaston miehen ruumis, jonka kasvot on murskattu ja sormenpäiden iho poltettu. Lähellä on selvästi yritetty polttaa uhrin vaatteet, mutta osa niistä on jäänyt tuhoutumatta. Paikalta löytyy myös varastetuksi osoittautuva polkupyörä. Näiden johtolankojen avulla rikosetsivä Kusanagi ja nuorempi rikosetsivä Kishitani nopeahkosti selvittävät uhrin henkilöyden ja ilmaantuvat Yasukon oven taakse esittääkseen hankalia kysymyksiä.

Japanilainen dekkarikirjailija Keigo Higashino on keikauttanut perinteisen dekkarijuonen nurinniskoin huippumenestyneessä läpimurtoteoksessaan Uskollinen naapuri. Lukija tietää syyllisen, tekotavan ja motiivin heti alussa, mutta jännitettäväksi jää, saako poliisi hänet kiinni ja jos saa, miten. Togashin murhan selvittely osoittautuukin poliiseille ällistyttävän kovaksi palaksi, ja Kusanagin on useaan kertaan poikettava tapaamassa ystäväänsä fysiikan apulaisprofessoria Manabu Yukawaa, jonka kanssa hänellä on tapana keskustella poikkeuksellisen vaikeista rikosarvoituksista.

Ällistyksekseen Yukawa tunnistaa Yasuko Hanaokan seinänaapurina asuvan Ishigamin, joka on ollut aikanaan hänen kurssitoverinsa yliopistossa. Yukawa ei ole kuullut Ishigamista vuosikausiin ja ihmettelee kovasti, miten tämä poikkeuksellisen nerokas matemaatikko on ajautunut vaatimattomaan opettajan virkaan. Yhteensattuma tuntuu merkitsevältä, ja Yukawa päättää pistäytyä tervehtimässä entistä opiskelutoveriaan.

Poliisi ei siis hellitä vaan jatkaa Yasukon piinaamista, vaikka tulokset ovat kerta toisensa jälkeen laihat. Naisen hermot kiristyvät uhkaavasti. Lisäksi hän on alkanut miettiä naapurinsa motiiveja. Mitä mies haluaa vastapalvelukseksi arvokkaasta avustaan?

Loppuvaiheissaan Uskollinen naapuri muuttuu jonkinlaiseksi kahden tasavertaisen neron, Ishigamin ja Yukawan, väliseksi piinaavaksi älyjen mittelöksi. Onnistuuko Ishigamin suunnitelma pelastamaan kauniin naapurin ja tämän tyttären murhasyytteestä? Entä miten käy Ishigamin itsensä? Kun Ishigamin juoni lopulta paljastuu lukijallekin, se lyö kunnolla ällikällä! Nerokasta, sanoisin.

Oli mukavaa lukea vaihteeksi oman vakiintuneen lukualueen ulkopuolelta tuleva dekkari. Japani ja japanilainen arki tulevat kirjassa hienosti esiin. Higashinon tyyli on ehkä aavistuksen turhankin älyllinen, sillä henkilöt jäävät melko etäisiksi, kylmiksi. Toisaalta kai kuuluu asiaankin, että murhan tehnyttä ja sitä piilottelevaa ihmistä kohtaan ei tunne valtavaa myötätuntoa, tai miestä, joka tarjoaa tässä kuviossa apuaan. Mutta tästä huolimatta halusin kovasti tietää, miten lopussa käy.

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri (YŌGISHA X NO KENSHIN)
Suom. Raisa Porrasmaa.
Punainen silakka 2020. 287 s.

Ostettu.

Laitan kirjan Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa.