 |
| Ville Majamaa ja Mari Turunen. Kuva Leena Klemelä, Pyynikin kesäteatteri. |
Monien mielestä suomalaisen kesäteatterinäytelmän pitää olla
viihdyttävä ja kepeä, sellainen, jonka seurassa unohtuvat niin arkimurheet kuin
talven synkkyyskin. Tällaista kesäviihdettä on tarjolla muun muassa Tampereella
perinteikkäässä Pyynikin kesäteatterissa Avioliittosimulaattorin merkeissä.
Tommi Auvinen ja Seija Holma ovat dramatisoineet Avioliittosimulaattori-näytelmän Veera Niemisen samannimisestä
esikoisromaanista (Tammi, 2013). Auvinen on myös ohjannut näytelmän.
Juoni on höyhenenkevyt. Nelikymppinen liperiläinen Aino
salamarakastuu mynämäkeläisen maanviljelijä Jussin kanssa. Entiset suhteet
katkaistaan rivakasti. Se on menoa nyt. Sovitaan, että Aino lähtee kuukaudeksi
länteen kokeilemaan, millaista olisi olla vaimona ja emäntänä yli kolmekymmentä
vuotta ilman naisihmistä pyörineellä maatilalla. Jussi nimittäin elää
Jokikunnaan tilalla leski-isänsä, tämän poikamiesveljen ja oman 32-vuotiaan
pikkuveljensä Jaakon kanssa. Nuorempien miesten äiti on kuollut synnyttäessään
Jaakkoa, mistä isä Unto ei ole päässyt oikein yli.
Kuten arvata saattaa, seurauksena on herkullinen kulttuurien
yhteentörmäys. Ensinnäkin kieliongelmat tuntuvat ylikäymättömiltä, ja niitä on
luonnollisesti tekstissä sopivasti liioiteltu. Mynämäkeläiset eivät ymmärrä,
mitä taukoamatta puhuva liperiläinen nainen puhuu. Liperiläinen taas ei tajua
suurinta osaa siitä vähästä, mitä mynämäkeläiset suostuvat sanomaan. Seuraa
kommelluksia ja suoranaisia väärinymmärryksiä, joissa tulkille olisi tilausta.
Kulttuurit ovat muutenkin korostetusti törmäyskurssilla.
Vaikeneva, synkkyyteen taipuva ja pysähtynyt tunnelma Jussin kotona ahdistaa avoimeen
iloisuuteen tottunutta Ainoa. Jussi sukulaisineen taas kauhistuu tulossa
olevista väistämättömistä muutoksista. Mutta rakkaus on kuitenkin väkevä voima,
joka voittaa esteet. Vai kuinka?
Näytelmäsovitusta kantavat ennen kaikkea osuvat
näyttelijävalinnat. Ainoa näyttelee sujuvasanainen Mari Turunen, ja Jussina nähdään lutuisella tavalla pönäkkä Ville Majamaa. Sivuosissa nähdään oikeita
suomalaisia teatterilegendoja. Näytelmän todellinen moottoriturpa on Ainon
äidin roolissa Eija Vilpas, joka
kunnolla vauhtiin päästyään on täysin pitelemätön. Ainon isää näyttelee Tom Lindholm. Ainon vanhemmilla on
meneillään avioero, ja kumpikin on hakenut toisen varalle lähestymiskiellon.
Yhteisiä asioita tuntuu silti löytyvän, ja parastahan on kunnon riita.
 |
| Tom Lindholm ja Eija Vilpas. Kuva Leena Klemelä, Pyynikin kesäteatteri. |
Mynämäellä jurottavat Jussin isä eli Ola Tuominen ja setä Esko
Roine, aivan mainio pappakaksikko. Lounaismurre istuu herrojen suuhun kuin
sinne äidinmaidosta imettynä. Jaakon roolissa nähdään Samuli Muje.
 |
| Ola Tuominen ja Esko Roine. Kuva Leena Klemelä, Pyynikin kesäteatteri. |
Olen itse syntyperäinen varsinaissuomalainen, joten minuun
näytelmän perusasetelma upposi loistavasti. Hihittelimme miehen kanssa
murre-eroista revitylle huumorille antaumuksella, eikä liioittelu mennyt
mielestämme ollenkaan liian pitkälle, vaikka sitä toki keinona häpeilemättä
käytetään.
Pyynikin kesäteatterissa on katettu pyörivä katsomo, jonka
ympärille on rakennettu kattamaton näyttämö. Tilaa on siis paljon, ja sitä on
hyödynnetty rakentamalla erilaisia ympäristöjä, kuten Jussin kotitila sisä- ja
ulkotiloineen ja kylän huoltamo. Katsomon ympäri ajetaan milloin autoilla,
milloin vanhalla Ford-traktorilla. Torstaina (9.7.) oli käyttöä katsomon
katolle, sillä ensimmäisen näytöksen lopulla ravakka sadekuuro kasteli näyttelijät.
Onneksi juuri ennen näytelmän alkua paukutellut ukkonen meni sentään nopeasti
ohi. Pyörivä katsomo kääntyy välillä näyttämään myös upeaa järvimaisemaa.
***
Päädyimme Avioliittosimulaattoria
katsomaan sattumien kautta. Olimme jo kevättalvella varanneet liput Tampereen
komediateatterin Tankki täyteen
-näytelmään (josta kerron toiste lisää), ja sitten pari viikkoa takaperin sain
sähköpostia Bonnierilta, että kirjabloggaajille olisi tarjolla vapaalippuja
Pyynikille. Koska ajankohdan sai valita vapaasti, yhdistimme reissut ja
vietimme kaksi kesäpäivää Tampereella ja teatterissa.
Lukeminen on halpa ja haluttaessa jopa ilmainen harrastus
maksuttoman suomalaisen kirjaston ansiosta, mutta teatteri onkin sitten jo
toinen juttu. Tässä kahden aikuisen teatteri-illan kulut Pyynikillä:
- Normaalihintaiset liput 35 euroa x 2 = 70 euroa
- Käsiohjelma 5 euroa
- Kahvi ja mansikkaleivos väliajalla x 2 = 17 euroa
- Edestakainen bussimatka keskusta - Pyynikki x 2 = 10,40 euroa (kertaliput)
Yhteensä: 102,40 euroa
Minä sain siis vapaalipun ja seuralainen alennetun lipun
sekä ilmaisen käsiohjelman, lämpimät kiitokset niistä Bonnierille ja Pyynikin
kesäteatterille!
En ole lukenut Veera Niemisen Aviolittosimulaattoria, mutta hyviä bloggauksia kirjasta löytyy esimerkiksi Lukutoukan kulttuuriblogista ja 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä -blogista.
