Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä

Löysin itselleni uuden kirjailijan Pauliina Vanhatalon kevään 2012 Tammen luettelosta. Ensikosketus kirjailijan tuotantoon oli vaikuttava Korvaamaton, joka on aiheeltaan raskas mutta kirjana todella hieno. Kirjaa lukiessani tutustuin kirjailijan verkkosivuihin, joista kävi ilmi, että Vanhatalolta tuli tänä vuonna toinenkin kirja, salanimellä Veera Vaahtera kirjoitettu Onnellisesti eksyksissä.

Ideana on ollut, että kirjailijanimen alla kirjoitetut kirjat ovat keveitä lemmentarinoita vähän Jane Austenin, Hilja Valtosen ja Helen Fieldingin tyyliin. Nämä esikuvat voikin tunnistaa teoksen takaa, vaikka minulle mieleen tuli lähinnä Kirsti Ellilä, joka on tunnustautunut älykkään naisviihteen tekijäksi(kin). Tämän lajityypin kirjallisuus ei ehkä ole minulle juuri sitä ominta, jota mieluiten luen, mutta Ellilän kaikista teoksista olen varauksettomasti pitänyt, eikä Vaahteran esikoinenkaan ollut lainkaan hullumpi. Viihdyin sen parissa oikein hyvin!

Kirjan minäkertoja, 27-vuotias Emma Aaltonen, on oman elämänsä haahuilija. Hän on muuttanut useampaan kertaan opiskeluaikanaan paitsi kaupunkia myös pääainetta, samoin poikaystävää. Eräänä keväisenä päivänä Emma saa tarpeekseen elämänsä päämäärättömyydestä ja laatii itselleen listan tavoitteista. On valmistuttava, saatava työpaikka ja kunnon koti opiskelijasolun tilalle. Epämääräiset mutta kiinnostavaongelmaiset miehet eivät enää kuuluisi kuvioihin.

Nopeasti Emma huomaa tarvitsevansa jo gradun valmiiksi saamiseen henkilökohtaisen piiskurin. Kontrollifriikki ystävätär Sanni sopii tehtävään kuin valettu. Lisäkannustimeksi sovitaan, että Sanni saa Emmalle rakkaan Nopsa-fillarin, jos tulosta eli gradua ei ala syntyä.

Miesrintamalla ongelmia onkin enemmän. Itserakas Janek ei suostu luovuttamaan vaan roikkuu edelleen Emman perässä. Sydämentykytyksiä aiheuttaa ällistyttävän komea graduohjaaja Miikka. Pahinta on kuitenkin, että Sannin uusi rakkaus Ilari vaikuttaisi juuri sellaiselta mieheltä, jonka Emma tarvitsisi. On vielä kunnollinen Jukkakin, joka on Emmasta kiinnostunut. Onko tästä joukosta kukaan Emmalle se oikea? Emma ei onneksi suhtaudu rakkauteen kovin siirappisesti.

Pidin Vaahteran tyylistä antaa Emman päätyä varsin usein hyvinkin rationaalisiin ratkaisuihin. Emma ei shoppaile tai hölmöile enempää kuin suomalainen peruskunnollinen nainen, eikä hän huokaile ulkonäköasioista tai laihduta vimmatusti vain sortuakseen heti suklaaseen. Emmasta alkaa kirjan mittaan todella pitää!

Muut henkilöt ovat karrikoidumpia. Esimerkiksi Emman ylihuolehtiva äiti on tuttu hahmo tämän genren kirjoista. Kun Emma kerran on sinkku ja parhaassa lapsentekoiässä, tyrkyttää hyvää tarkoittava äiti Emmalle sulhasehdokkaita tavan takaa rasittavuuteen asti. Leipominen ja kunnon siivoussessio ovat äidin lääkkeet kaikkiin vaivoihin. Sanni on myös aika liioiteltu hahmo, mutta ihan sympaattinen kuitenkin. Miehetkään eivät ole ihan yksiulotteisia vaan voivat jopa kehittyä!

Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä

Tammi 2012. 272 s.

Muita blogiarviota ainakin  Tuulian ja Jaanan blogeissa.

Kroonisen kirjahyllyahtauman takia tämä nopealukuinen hyvänmielen kesäkirja lähtee kiertoon. Ahtauma on todella paha, sillä eilen kirpparilla käteeni osui aivan virheetön kappale Riku Korhosen Lääkäriromaania vain kuuden euron hintaan, mutta jouduin jättämään himoitun teoksen sinne. Ei nimittäin enää mahdu hyllyyn! Jos siis tämä uutuuskirja kiinnostaisi Sinua, jätä kommentti alas. Jos halukkaita löytyy useampia, arvon kirjan keskiviikkona 4.7. klo 12 mennessä ilmoittautuneiden kesken!