lauantai 4. heinäkuuta 2020

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri




Yasuko Hanaokan elämä alkaa vihdoinkin olla mallillaan. Entinen työ baarin seuralaistyttönä on onnellisesti takana ja uusi työ bento-eväsrasioita myyvässä pienessä liikkeessä on alkanut sujua. Yksinhuoltajaäidille ja yläkouluikäiselle Misato-tyttärelle on järjestynyt mukavahko asuntokin työpaikan ja koulun lähistöltä.

Eräänä päivänä menneisyys kuitenkin saa Yasukon kuitenkin kiinni, kun hänen väkivaltaiseksi huijariksi paljastunut entinen miehensä Togashi ilmestyy ensin Yasukon työpaikalle ja myöhemmin naisten kotiin. Tilanne eskaloituu asunnossa nopeasti, ja pian Yasuko huomaa kauhukseen, että hän on tyttärensä avustamana kuristanut ex-miehensä kuoliaaksi kotatsun sähköjohdolla! (Kannattaa guuglata, millainen nerokas huonekalu kotatsu on. Itse en ollut sellaisesta ennen kuullutkaan!)

Juuri kun Yasuko on soittamassa poliisille aikomuksenaan tunnustaa rikoksen, ovelle koputetaan. Siellä on naisten seinänaapuri, lukion matematiikan opettaja Tetsuya Ishigami, joka tarjoaa naisille apua pulmallisessa tilanteessa. Jos Yasuko suostuu, Ishigami lupaa auttaa ruumiin hävittämisessä sekä alibin hankinnassa, mikäli sellaista tarvitaan. Hämmentynyt ja epätoivoinen Yasuko huomaa suostuvansa, koska oman syyllisyytensä paljastaessaan hän samalla paljastaisi myös tyttärensä.

Pian joen rannalta löytyy alaston miehen ruumis, jonka kasvot on murskattu ja sormenpäiden iho poltettu. Lähellä on selvästi yritetty polttaa uhrin vaatteet, mutta osa niistä on jäänyt tuhoutumatta. Paikalta löytyy myös varastettu osoittautuva polkupyörä. Näiden johtolankojen avulla rikosetsivä Kusanagi ja nuorempi rikosetsivä Kishitani nopeahkosti selvittävät uhrin henkilöyden ja ilmaantuvat Yasukon oven taakse esittääkseen hankalia kysymyksiä.

Japanilainen dekkarikirjailija Keigo Higashino on keikauttanut perinteisen dekkarijuonen nurinniskoin huippumenestyneessä läpimurtoteoksessaan Uskollinen naapuri. Lukija tietää syyllisen, tekotavan ja motiivin heti alussa, mutta jännitettäväksi jää, saako poliisi hänet kiinni ja jos saa, miten. Togashin murhan selvittely osoittautuukin poliiseille ällistyttävän kovaksi palaksi, ja Kusanagin on useaan kertaan poikettava tapaamassa ystäväänsä fysiikan apulaisprofessoria Manabu Yukawaa, jonka kanssa hänellä on tapana keskustella poikkeuksellisen vaikeista rikosarvoituksista.

Ällistyksekseen Yukawa tunnistaa Yasuko Hanaokan seinänaapurina asuvan Ishigamin, joka on ollut aikanaan hänen kurssitoverinsa yliopistossa. Yukawa ei ole kuullut Ishigamista vuosikausiin ja ihmettelee kovasti, miten tämä poikkeuksellisen nerokas matemaatikko on ajautunut vaatimattomaan opettajan virkaan. Yhteensattuma tuntuu merkitsevältä, ja Yukawa päättää pistäytyä tervehtimässä entistä opiskelutoveriaan.

Poliisi ei siis hellitä vaan jatkaa Yasukon piinaamista, vaikka tulokset ovat kerta toisensa jälkeen laihat. Naisen hermot kiristyvät uhkaavasti. Lisäksi hän on alkanut miettiä naapurinsa motiiveja. Mitä mies haluaa vastapalvelukseksi arvokkaasta avustaan?
Loppuvaiheissaan Uskollinen naapuri muuttuu jonkinlaiseksi kahden tasavertaisen neron, Ishigamin ja Yukawan, väliseksi piinaavaksi älyjen mittelöksi. Onnistuuko Ishigamin suunnitelma pelastamaan kauniin naapurin ja tämän tyttären murhasyytteestä? Entä miten käy Ishigamin itsensä? Kun Ishigamin juoni lopulta paljastuu lukijallekin, se lyö kunnolla ällikällä! Nerokasta, sanoisin.

Oli mukavaa lukea vaihteeksi oman vakiintuneen lukualueen ulkopuolelta tuleva dekkari. Japani ja japanilainen arki tulevat kirjassa hienosti esiin. Higashinon tyyli on ehkä aavistuksen turhankin älyllinen, sillä henkilöt jäävät melko etäisiksi, kylmiksi. Toisaalta kai kuuluu asiaankin, että murhan tehnyttä ja sitä piilottelevaa ihmistä kohtaan ei tunne valtavaa myötätuntoa, tai miestä, joka tarjoaa tässä kuviossa apuaan. Mutta tästä huolimatta halusin kovasti tietää, miten lopussa käy.

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri (YŌGISHA X NO KENSHIN)
Suom. Raisa Porrasmaa.
Punainen silakka 2020. 287 s.


Ostettu.

Laitan kirjan Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa.

5 kommenttia:

  1. Minäkin pidin kovasti tästä erilaisesta dekkarista.
    Jatko-osaa odotellaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olen ymmärtänyt, että tämä on sarjan aloitusosa. Toivottavasti Punainen silakka kustantaa lisää Higashinoa.

      Poista
  2. Kerrassaan mainio lukukokemus. Miulle uusi maa dekkareihin ja japanikainen elämänmeno ja kulttuuri ovat aivan outoja. Tykkäsin kovasti ja jää kyllä odottamaan jatkoa tältä kirjailijalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut aika montakin Japaniin sijoittuvaa dekkaria, mutta en muistaakseni yhtään japanilaisen kirjailijan kirjoittamaa dekkaria. Jos Japani miljöönä kiinnostaa, ainakin Heikki Valkaman dekkarit kannattaa lukea.

      Poista
  3. Tää kiinnostaa kovasti. Just tuo, että asetelma on alusta alkaen erilainen ku yleensä.

    VastaaPoista