perjantai 6. joulukuuta 2013

Morren KKK-haasteen surullinen tilanne



Itsenäisyyspäivänä vuonna 2011 Morre laittoi alkuun isänmaallisen haasteen, joka oli pakko ottaa vastaan. Tässä Morren säännöt:

KUUSI KOVAA KOTIMAISTA

· valitse kuusi (6) kotimaista kirjaa, jotka sinun on ollut tarkoitus lukea muttet ole saanut vielä aikaiseksi
· kirjan pitää olla ilmestynyt ennen vuotta 2012
· suorita haaste 6.12.2012 mennessä ja ilmoita suorituksestasi tämän postauksen kommenttiosiossa
· voit osallistua vaikkei sinulla olisikaan blogia (tai et halua blogata aiheesta), ilmoita vain lukemasi kirjat ja valitse itsellesi nimimerkki
· haasteen suorittaneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto 6.12.2012

Luen muutenkin ahkerasti kotimaista kirjallisuutta ja opintojen sekä työn takia klassikko-osasto on melko hyvin hallinnassa. Mutta ainahan on aukkoja paikattavana. Valitsin omaan kuusikkooni seuraavat kirjat ja kirjailijat:

  1. Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

Kirja on saanut paljon ylistystä. Lisäksi olen ymmärtänyt, että siitä on olemassa kaksi erilaista versiota. Jääskeläiseltä olen aiemmin lukenut kokoelman Taivaalta pudonnut eläintarha, johon en oikein päässyt kunnolla sisälle. Toivottavasti romaani puhuttelee paremmin. * Pidin! Tämä kirja teki minusta PIJ-fanin, ja luin myös Lumikko ja yhdeksän muuta. Kummatkin teokset olen jo ehtinyt nauttia myös äänikirjoina. Parhaillaan aloitettuna tekijän kolmas romaani Sielut kulkevat sateessa.

  1. Riikka Pulkkinen: Raja ja Totta

Niin, tällainen aukko sivistyksessä! Jotenkin Pulkkisen julkisuuskuva on asettunut hänen kirjojensa eteen. Nyt on aika raivata se tieltään. Vai onko? Molemmat kirjat olen hankkinut itselleni, joten aikomus on ollut ainakin olemassa. * Totta ei vakuuttanut minua, mutta olen sittemmin lukenut saman tekijän romaanin Vieras. Siitä pidin vähän enemmän, vaikka tietyt samat asiat tökkivät siinäkin.

  1. Miina Supinen: Liha tottelee kuria ja Apatosauruksen maa

Romaanin olen ostanut ja novellit ovat jo lainassa kirjastosta. On siis jo pitänyt ennenkin. *Novellikokoelma oli lievä pettymys, vaikka aivan kelvollinen toki.

  1. Anni Blomqvist: Myrskyluoto
Olen nähnyt tarinan näytelmänä kahdesti, viimeksi kyynelehdin sen äärellä Paimion kesäteatterissa heinäkuussa. TV-sarjaa en ole muistaakseni koskaan katsonut, mutta Mårtensonin musiikki tietysti on tuttua. Kirjakaupan alennusmyynnistä nappasin syksyllä koko sarjan käsittävän yhteisniteen (10 euroa), joten nyt jos koskaan!

  1. Raili Mikkanen: Unelmien varjot
Tämän valitsin umpimähkään kirjahyllystäni. Kyseessä on kannen mukaan romaani Viipurin ja Pietarin suomalaiskohtaloista 1905 – 1928. Kiinnostavaa!


Edellinen Kilpi, Kadotetut,  teki melkoisen vaikutuksen. Lisäksi kuitenkin luen dekkareita ja miehiä, joten ihan siksikin.



En todellakaan ole mikään haastelukija! Tämä projekti pyörähtää tänään jo kolmannelle vuodelle, eikä edistymistä ole kuluneen vuoden aikana tapahtunut yhtään. Tilaisuus on kyllä ollut, sillä kaikki luettavat kirjat löytyvät edelleen omasta hyllystä. Motivaatio vain on ollut hukassa. Syytä on vaikea löytää, sillä odotukset kaikkia muita paitsi Rajaa kohtaan ovat myönteiset, jopa erittäin myönteiset. Jostain syystä vain aina on mukamas jotakin kiireellisempää luettavaa kiilaamassa tämän projektin edelle. Mutta koska olen sitkeä kuin kengänpohja, otan haasteeseen jälleen vuoden lisäaikaa. Katsotaan, kuinka käy. Jotain ekstratsemppiä tässä kyllä kaivattaisiin. Kimppalukua? Ehdotuksia? Kiitos!

12 kommenttia:

  1. Voi voi, kolmas vuosi lähtee käyntiin minullakin. Tänä vuonna en saanut luettua ensimmäistäkään jäljelle jääneistä kolmesta kirjasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Vertaistuli oikeasti lohduttaa! <3 Mutta kyllä me vielä näytetään, eikvaa?

      Poista
  2. Reipasta ja sinnikästä! Minä voin kimppalukea Rajan sun kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Joudut vielä lunastamaan tuon lupauksen (jonain vuonna)!

      Poista
  3. Hassua, taisin kadottaa yhden vastauksen. Siitä huolimatta ihana, että kerroit hienosta haasteesta ja kuinka sen kanssa kävikään, mutta loppuahan emme vielä tiedä, tarina jatkuu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapa nähdä tosiaan, kuinka pitkään tätä riittää!

      Poista
  4. Mun omilla haaste"menestyksillä" on kyllä turha arvostella :D Jaan siis vain sympatiaa ja katselen omia vajaita haastesuorituksiani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sympatiasta :) Haasteita on mukava aloittaa, mutta.

      Poista
  5. Vinkki: jos aiot lukea Myrskyluodon Maijan, älä tee samaa virhettä kuin minä eli luin kirjan alusta loppuun väkipakolla raahautuen. Olisi kannattanut lukea ensin yksi osa, pitää palautumistauko, lukea toinen osa, pitää tauko jne.

    Televisiosarjasta olen nähnyt jotain pätkiä. Siinä saaristolaiselämä näyttäytyy idyllisenä, kirjassa puolestaan elämä on kovaa raatamista. Mutta kai kirjassakin oli oma viehätyksensä.

    Toivottavasti en pilannut fiiliksiäsi näillä varoituksen sanoillani ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päinvastoin, kiitos vinkistä! Koetan pitää mielessä. TV-sarjasta en enää muista mitään muuta paitsi tunnusmusiikin, mutta teatteriversio oli kovin surullinen.

      Poista
  6. Lohdullista kuulla, etten ole ainoa, joka ei saa kahdessa vuodessa kuutta kirjaa luettua... Miten aina tuleekin tartuttua ihan muihin kirjoihin. Yhdellä kirjalla etenin tänä vuonna, se oli Mika Waltarin Mikael Karvajalka. Vielä olisi jäljellä Jotunin Arkielämää ja Ahon Papin rouva. Jos ensi vuoden aikana ne tulisivat viimein luetuksi. Kotimaista on kyllä muuten mennyt runsaastikin, mutta nuo haasteeseen nimetyt ovat jääneet lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vika siis kuin minullakin! Sinulla on onneksi aika lyhyt kirja eli Arkielämää rästissä. Papoin rouvaa saa myös äänikirjana.

      Poista