tiistai 16. huhtikuuta 2013

Blogi- ja haastepäivittelyä


Runsaan parivuotisen blogimaailmassa läsnäoloni aikana olen oppinut yhtä ja toista. Netti on kirjavanaan mitä mielenkiintoisimpia ja hienompia blogeja. Kunpa vain jostain löytyisi lisää aikaa surffailuun, tekstien lukemiseen, kuvien katseluun ja jopa kommentointiin.

Olen tuohon oman blogini sivupalkkiin listannut erilaisia löytämiäni ja minua kiinnostavia blogeja neljän eri otsakkeen alle. Jaottelu eniten seuraamiini kirjablogeihin ja muihin kirjablogeihin on täysin mielivaltainen, sillä oikeasti seuraan kaikkia kirjablogeja ainakin tällä hetkellä yhtä hävettävän ja harmittavan vähän. Syitä voisi tietysti latoa tähän vaikka kuinka, mutta ajan puute on tärkein. Lisäksi koetan välttää lukemasta juttuja sellaisista kirjoista, jotka ovat oman lukulistani kärkisadan joukossa, joten aika moni juttu karsiutuu ainakin väliaikaisesti.

Kirjablogeissakin kiertelee usein monenlaisia haasteita ja palkintoja, joihin liittyy monesti lista kysymyksiä itsestä, harrastuksesta sekä blogista. Ideana on usein myös jakaa tunnustusta eteenpäin ja samalla linkittää uusia blogeja. Näin tietysti bloggaamisen ilosanomakin leviää, mikä on vain hyvä asia. Minäkin olen vuosien varrella ilokseni saanut kollegoilta näitä tunnustuksia ja palkintoja. Olen vain niin pahuksen laiska, etten koskaan muka jaksa vastata ja sitten koko palkinto unohtuu. Anteeksipyyntö nyt siis tässä julkisesti kaikille teille, jotka sydämellisesti olette minut haastaneet mukaan mutta joiden haasteen olen kylmäkiskoisesti ohittanut. Luen mielelläni toisten tunnustuslistoja ja vastauksia, mutta itse tunnen lievää kiusaantuneisuutta, jos koetan vastailla itseäni koskeviin kysymyksiin tänne – enhän minä ole kiinnostava vaan kirjat, jotka olen lukenut.

Kirjablogien kautta olen siis löytänyt joukon muitakin hienoja ja kiinnostavia blogeja, joita tulee ainakin satunnaisesti seurattua. Yksi tällainen on toimittaja ja kirjailija Tommi Melenderin blogi Antiaikalainen. Yleensä Melenderin kirjoitusten äärellä tunnen suurta hämmennyksen sekaista kunnioitusta. Elämme tässä samassa maailmassa, mutta ajattelemme asioista joko täysin vastakkaisesti tai sitten ainakin niin eri tavoin, että minä jään vain haukkomaan henkeäni. Melender löytää asioihin ainakin minulle täysin uusia tulokulmia. Melenderin ajatuksia on ainakaan minun älyni ja sivistykseni määrällä paha käydä kyseenalaistamaan, sillä jään auttamatta alakynteen. Usein luen hänen kulloisenkin tekstinsä mieluusti läpi, sillä hän kirjoittaa sujuvasti ja napakasti, vaikka itse asia onkin ulottumattomissani. Enkä nyt siis tippaakaan piruile tai koeta olla ironinen tai sarkastinen.

Sen sijaan en tiedä, kuinka rehellinen tai ironinen Melender on viimeisimmässä jutussaan, jonka otsikko on Kiva kirjahaaste. Melender kertoo johdannoksi lukeneensa joukon kirjablogien uusimpia postauksia ja panneensa merkille, että kierrossa on mukava haaste, jota ei kuitenkaan ole kukaan hänelle laittanut, mutta hän vastaa silti. ”Mukava saada välillä vähän tuulettaa aivoja tällaisen leikkimielisen kirjallisen puuhastelun merkeissä”, Melender kirjoittaa ja alkaa vastata kysymyssarjaan, joka on sama kuin Irenen Kingiä, kahvia ja empatiaa -blogissa käyttämät. Irene kertoo saaneensa haasteen ja kysymykset Pihin naisen blogista, mutta ainakaan minä en sieltä niiden alkuperää löytänyt.

Melender ei petä taaskaan. Vain yhdessä vastauksessaan hän ja minä olemme samoilla linjoilla, nimittäin minäkään en haluaisi tavata kirjailija Reijo Mäkeä. Tosin minä taidan olla meistä kahdesta ainoa, joka lukee Reijo Mäen kirjoja ja pitää niistä. Useimmat kirjailijat ja teokset, joista Melender puhuu, ovat minulle täysin tuntemattomia. Enkä sano tätä nyt kritiikkinä mitään muuta kuin korkeintaan itseäni kohtaan, vaikka tosin luulen, että kuilu Melenderin maailman ja minun maailmani välillä pysyy vähintään yhtä leveänä kuin se on nytkin, ellei jopa ajan myötä levene.

Mutta sen verran päätin ryhdistäytyä, että nappaan minäkin nuo Melenderin ja Irenen vastaamat kysymykset ja vastaan niihin. Kenties jopa kuittaan näin jonkin minulle heitetyn haasteen, jonka olen unohtanut.

  1. Mikä kirja on juuri nyt paras kuvaamaan sinun elämääsi?

Huh, heti heitti pahan! Marja-Liisa Vartion Se on sitten kevät sopisi nimensä puolesta, mutta toivottavasti ei tarinan, jossa päähenkilö…no, ei juonipaljastuksia. En ole parhaillaan töissä koulussa, mutta en ole tietenkään voinut välttyä mediassa vellovalta kouluväkivaltamyllytykseltä, joka tuntuu kiehuvan pahasti hellalle. Muistutan, että ehkä prosentti nuorista käyttäytyy siten, että keskiverto-opettajan tekee mieli käyttää ”kovia otteita”. Opettajat eivät halua tai tarvitse lupaa näihin otteisiin vaan oikeita keinoja auttaa oireilevia lapsia ja nuoria. Kun koulu on viimeinen sijoituspaikka erittäin huonosti voivalle lapselle tai nuorelle, ollaan aika heikoilla jäillä. Mutta siis vastaan, että Aino Kontulan kohuteos Reksi on homo ja opettajat hullui.

  1. Luetko runoja?
Häpeällisen vähän.

  1. Käytkö kirjallisuustapahtumissa?
Aina kun voin!

  1. Mistä kirjasta toivoisit tehtävän elokuvan?
Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävistä.

  1. Minkä klassikon olet aina halunnut lukea mutta et ole (vielä) saanut aikaiseksi?
Helvi Hämäläisen Kadotettu puutarha. ”Aina” on liioittelua, mutta siitä lähtien kun luin Säädyllisen murhenäytelmän.

  1. Onko sinulla lempikirja, jota et kehtaa kysyttäessä (paitsi nyt) paljastaa?
Useitakin, sillä lempikirjani ovat niin kliseisiä, että kukaan ei usko, että ne ovat oikeasti lemppareitani. Ovat ne, kuten Seitsemän veljestä.
                                                                                                  
  1. Kenet kirjailijan haluaisit tavata?
Ne kirjailijat, jotka olen tähän asti tavannut, ovat olleet kaikki miellyttäviä ihmisiä. Silti minua aina jännittää uusien kirjailijoiden kohtaaminen, koska pelkään, että puhuisin itse jotain aivan typerää ja nolaisin itseni itseäni fiksumpien edessä. Mitä osaisin sanoa vaikka John Irvingille, jonka fani olen ollut kolmekymmentä vuotta?

  1. Kenet romaanihenkilön haluaisit tavata?
Rubeus Hagridin ja Sam Gamgin.

  1. Kuka on mielestäsi kiinnostavin kirjailija (vaikka et välttämättä hänen kirjoistaan pitäisikään)?
Sofi Oksanen.

  1. Minkä kirjan ostit viimeksi?
John Irvingin Minä olen monta. Luen sen kesälomalla.

  1. Mitä luet juuri nyt?
Kesken ovat Katri Mannisen ja Jyrki Raivion Murha Monrepoossa, Harjun ja Loivamaan tietokirja Maria Kalliosta, Tua Harnon Ne jotka jäävät, äänikirjana autossa Harry Potter ja viisasten kivi, puhelimessa Reijo Mäen Sheriffi äänikirjana sekä e-kirjana Harri Nykäsen Pyhä toimitus.

15 kommenttia:

  1. Mä vastasin näihin juuri vähän ennen Melenderiä ja kun näin hänen juttunsa, mietin, että "ollaanpas sitä nyt ironisia", mutta toisaalta, miksei hän voi vastata kysymyksiin yhtä lailla kun muut. Pitääpä muistaa seuraavalla haasteella häntä :)

    Suosittelen Kadotettua puutarhaa, jos Säädyllinen murhenäytelmä kolahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluaisin lukea Säädyllisenkin uudelleen, edellisestä kerrasta on jo aikaa. Mutta... :)

      Melenderin kirjahaastevastaus on tosiaan mukavan arvoituksellinen. Piruileeko hän, ja jos, niin kenelle?

      Poista
  2. Bloggaamisen kehitys monesti menee niin, että seurattavia blogeja tulee niin paljon, että kaikkea ei enää ehdi kommentoimaan. Itse seuraan myös kännykällä bloggauksia, mutta en viitsi tietoturvasyistä kirjautua sisälle, joten sitenkään ei tule kaikkea kommentoitua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en jaksa/viitsi kännykällä kommentoida, joten sekin nostaa kynnystä. Blogeja tosiaan on NIIIN paljon!

      Poista
  3. Nuo haasteet ovat tosiaan haastavia. Keräilen niitä kännykän muistiin (siis keltä olen saanut) ja ehkä jonakin päivänä ehdin vastaamaan :). Eteenpäin en enää laita kuin poikkeustapauksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon velvoite jatkaa haastetta vielä haastamalla muitakin mukaan on paikoin uuvuttavaa. Siis noin niin kuin pikkuisen. Siispä haasteeseen saa kaikin mokomin tarttua tästäkin kuka vain!

      Poista
  4. Hagrid on ihana näyttelijä, ihastuin häneen sarjassa Fitz ratkaisee(?), mutta Pottereista löytyy muitakin vallattomia roolihahmoja, kuten Voldemort ja aivan ihana Severus Kalkaros, sekä Sirius Musta. Tietysti pisimmän hännän vetävät Ronin kaksosveljet, näin kaksospoikien mamman mielestä. On ne niin ilkimyksiä. Itse olen mielelläni professori Mc Garmiwa. Se hattu on upea ja pitkä terävä nenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hagridia tosiaan näyttelee sama mies kuin Fitziä eli karismaattinen Robbi Coltrane. Pahiksetkin kiehtovat, mutta jotenkin tuollaiset kiltit ja hyväsydämiset arkisen sankarilliset kaverit, kuten Hagrid ja Sam, vetoavat minuun eniten <3

      Poista
  5. Ymmärrän täysin kiireesi, sain viime vuonna useamman kivan haasteen, mutta kun en ehtinyt heti niihin vastata, kadotin ne jonnekin, enkä enää muista siis, mitä haasteita ne olivat, sääli :)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan siinä juuri helposti käy, vaikka aikoisikin alun perin vastata. Onneksi tämä nyt ei mitään haudanvakavaa puuhaa ole!

      Poista
  6. Näinhän se on: blogeja on nykyisin valtava määrä, hyvä niin! Minä seurailen muutamia blogeja todella tiiviisti, mutta muutoin lähinnä otsikointien mukaan. On aina kiinnostava lukea teksti kirjasta, jonka itsekin on lukenut. Hauskaa on myös kurkistaa kirjoihin, joita on harkinnut lukevansa, mutta ne eivät ole aivan yöpöydän pinossa.


    Ja totta tosiaan, Harjukaupungin salakäytävistä voisi tulla hieno elokuva! Tosin uskoisin toimivan enemmän sillä tavalla ranskalaisen elokuvan tapaan toteutettuna ;)

    Kirjaisaa kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle!

      Minustakin on kivaa lukea bloggauksia kirjoista, jotka jo olen itse lukenut, sillä silloin on jo jotain, mihin peilata kirjoittajan näkökulmia. Tietysti skannailen blogeja myös sillä silmällä, että etsin uutta mielenkiintoista luettavaa.

      Poista
  7. Hyvä pointti haasteisiin tuo, että kirjat ovat pääosassa. Itse näen haasteet hupina, tuskin kukaan loukkaantuu, jos ei ehdi tai halua vastata. Sinun blogissasi pidän loogisesta ja hyvästä kirjoitustyylistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kauniista sanoistasi! Itsellä ei ole yleensä lainkaan looginen olo oman tekstin äärellä :)

      Poista
    2. Olen kyllä blogin loogisuudesta aivan samaa mieltä, siis että kirjoituksesi ovat loogisia.

      Poista