sunnuntai 29. maaliskuuta 2026

Juhani Havukainen: Tangonopettaja

 


Spefi on kiinnostava genre, ja erityisen kiinnostavaa on salolainen spefi. Ainakin siis minun mielestäni, koska kirjan paikalliskytkös tuo aina mukavan positiivista värinää lukemiseen.

Tangonopettaja-romaanin takakansi kertoo, että kirjoittaja Juhanin Havukainen on helsinkiläislähtöinen sovellusasiantuntija, joka asuu Salossa. Kirjailijasta on julkaistu haastattelu Salon Seudun Sanomissa vuosi sitten, mutta kirja ei jostain syystä vielä sen perusteella ole noussut lukulistalleni. Nyt sain kuitenkin kirjailijalta itseltään vinkin, että Tangonopettaja voisi kiinnostaa minua, ja lainasin sen kirjastosta tutustumista varten.

Spefi eli spekulatiivinen fiktio kuvaa määritelmänsä mukaan kuvitteellisia maailmoja ja tapahtumia. Se voi sisältää esimerkiksi fantasia- ja kauhuelementtejä. Tangonopettaja solahtaa tähän määritelmään vaivattomasti.

Miljöönä on hieman epämääräisessä nykyajassa Numeninlampi-niminen kuihtuva kunta tai pikemminkin sen keskustaajama. Numeninlampi sijaitsee jossain päin Suomea kaukana muusta asutuksesta, ja sen oma väestö on nopeasti vähenemässä. Sairaalassa kärvistellään potilaspulan kynsissä, eikä paikallisessa hotellissakaan varsinaista asiakasryntäystä ole. Poliisiasemalla työskentelee yksi poliisimies.

Kunnan nimi on merkityksellinen. Sana numen merkitsee ’yliluonnollista voimaa tai jumaluutta’. Lisäksi Numeninlammen kunnan ominaispiirteisiin kuuluu, ettei sen alueella tai edes lähialueilla ole ainuttakaan järveä tai edes lampea. Kyseinen seikka on tärkeä tapahtumien käänteiden kannalta teoksen loppupuolella.

Eräänä aamuyönä koko pitäjän vielä nukkuessa (yhtä henkilöä lukuun ottamatta) ”valtatien laitaa kävelee mustiin pukeutunut mies. Kädessään hänellä on kitarakotelo, musta sekin. Vähäinen tuuli vie pölyä argentiinalaisen hatun lieriltä ja kireän pikkutakin olkapäiltä.” Tämän lähempää tuttavuutta lukija ei pääse salaperäisen tangonopettajaksi esittäytyvän miehen kanssa tekemään. Kaikki, mitä hänestä lukijalle kerrotaan, on toisen käden tietoa.

Salaperäisen miehen saapuminen pieneen kirkonkylään herättää heti kuhinaa. Kunnanjohtaja on oitis vuokrannut tyhjillään olleen teatteritalon miehen käyttöön. Jo samana iltana teatterilla alkavat tanssitunnit, joihin osallistuu muutama kuntalainen. Osallistujat ovat ihastuksissaan saamastaan opetuksesta, vaikka askeltakaan ei ole tanssittu. Muut suhtautuvat tangonopettajaan ja tämän tanssitunteihin epäluuloisesti. Paikkakunnan poliisiviranomainenkin vierailee teatterilla, mutta ei havaitse toiminnassa mitään laitonta.

Tanssitunnit teatterilla jatkuvat tiiviisti ilta illan jälkeen, ja osallistujat ovat niihin perin ihastuneita, vaikka eivät oikein osaa niiden sisältöä kuvatakaan. Tunteja vetävä salaperäinen mies kuitenkin vaikuttaa hyvin karismaattiselta ja erinomaiselta kuuntelijalta. Kurssilaisten hurahtaminen epäilyttää muita yhä enemmän, mutta koska mitään oikeasti vaarallista tai rikollista ei tunnu olevan tekeillä, jää harmitus lähinnä keskinäisen purnaamisen asteelle.

Sitten kylällä tapahtuu pari kuolemantapausta. Liittyvätkö ne tangotunteihin tai tangonopettajaan, jää hämärän peittoon ainakin numeninlampilaisille.

Tangonopettaja-romaani on ihan kelpo maagisrealistinen esikoisromaani. Varsinaista kauhu- tai jännitystunnelmaa ei tarinaan kehity, vaikka tunnelmaa kyllä tihennetään loppua kohden ihan kiitettävästi. Lukija jää kuitenkin hieman etäälle henkilöistä, joita on runsaasti. Reippaan viikon mittaista ajanjaksoa kuvaava teos on napakka, ja dialogipainotteinen kerronta etenee sujuvasti.

Juhani Havukainen: Tangonopettaja
Momentum Kirjat 2025. 181 s.

Lainattu kirjastosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti