keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Niina Repo: Vyöry




En tiedä, ketä tästä kaikesta syyttäisin. Itseäni? Kohtaloa. Taloa. Unelmia.

Sylvian hohtavat unelmat ovat kaikki toteutuneet. Nelihenkinen perhe on löytänyt idyllisen omakotitalon, josta puuttuu vain takka. Sylvialla on mielenkiintoinen työ arkistonhoitajana, ja hän omistautuu sille intohimoisesti keksimällä valokuvista poistetuille ihmisille elämän ja kirjoittamalla heille kirjeitä, työajalla vieläpä. Aviomies Rurikilla on pieni kalanvälitysliike. Esikoistyttö Rebecca on vaihto-oppilaana Etelä-Amerikassa ja kuopus Minni elää tavallista alakoululaisen arkea.

Kaikki vaikuttaa siis olevan hienosti, kun vielä takkakin saadaan kirjavien (ja kieltämättä kafkamaisten) käänteiden jälkeen tekeille. Mutta sitten eräänä aamuna jalkakäytävällä Sylvian perheen talon edessä on veritahrainen takkatiili. Mitä on tapahtunut? Ainakin Sylvia on vakuuttunut, että on tapahtunut rikos. Mitä ilmeisimmin naapurissa asuva vaarallinen mielenterveyspotilas on käynyt jonkun kimppuun. Mutta kenen? Ja missä ruumis on? Rurik ei tunnu kiinnostuvan kauheasta tapauksesta eikä hätäkeskuksestakaan suostuta lähettämään ketään paikalle tutkimaan asiaa.

Asiat alkoivat liukua limittäin ja lomittain, pienet ja suuret asiat epäsuhdassa, suhteettomina.

Verinen takkatiili jalkakäytävällä on jonkinlainen kulminaatiopiste. Sen jälkeen asiat Sylvian elämässä alkavat vähitellen vyöryä yhä hallitsemattomammin, mutta kerrostumat ovat alkaneet rakentua jo paljon aikaisemmin. Pohjimmaiset kerrokset ovat peräisin Sylvian lapsuudesta, mutta siitä hän ei juurikaan halua puhua. Suurin piirtein vuotta ennen veristä takkatiiltä kerrostumia alkoi kuitenkin kertyä vauhdilla.

Sylvian työpaikalla vaihtuu esimies, joka tuntuu kannustavan Sylviaa tämän kirjeprojekteissa. Sylvia löytää mielisairauden vuoksi perhevalokuvista poistetun Emman ja alkaa kertoa tämän elämää kirjeissä. Samaan aikaan kotona aloitetaan takkaprojekti. Valitettavasti sitä varjostavat monenlaiset vaikeudet niin viranomaisten kuin kauppiaidenkin tahoilta. Sylvian suuri unelma Rebecca-tyttären vaihto-oppilasvuodestakin alkaa toteutua. Perheeseen on vastavuoroisesti tulossa chileläinen Clara, jonka kanssa ei sitten kaikki sujukaan kuten piti.

Monenlaisia paineita siis alkaa kasautua pakkomielteiseen perfektionismiin taipuvan Sylvian harteille. Aggressiivisesti metelöivä naapuri pelottaa yhä enemmän, eikä apua tunnu saavan sen paremmin isännöitsijältä kuin sosiaalitoimistostakaan. Lopulta Sylvia löytää Vaihdetaan hulluja -nimisen nettikeskusteluryhmän, josta saa ainakin vertaistukea.

Niina Revon seitsemäs romaani Vyöry on nimensä veroinen. Lukija saa heti alkuun koko joukon varoituksia siitä, mitä tuleman pitää, mutta silti tarina pääsee yllättämään moneen otteeseen. Maailma huojuu minäkertoja-Sylvian ympärillä, mutta lukija ei voi olla varma, mikä Sylvian kertomasta on vääristynyttä, mikä ei. Vaihtoehtoisia selityksiä on yleensä tarjolla useita, ja paikoin ainakin omat päätelmäni lensivät kaaressa roskikseen ja oli aloitettava palasten kokoaminen uudelleen alusta.

Tarinan tunnelma on painostavan uhkaava. Uhka tihenee kuin varkain, ja lopulta voi vain pelätä pahinta ja toivoa parasta. Saako Sylvia apua ajoissa vai pääseekö idyllisessä omakotitalossa helvetti irti? Kuka on ollut tiiliskivimurhaaja, entä hänen uhrinsa?
Vyöry on herkullisen täyteläinen romaani mielenterveysongelmista. Repo on suhteellisen suppeaan eli runsaat kaksisataa sivua käsittävään romaaniinsa saanut upotettua koko joukon aiheeseen liittyviä näkökulmia ja huomioita. Emman traaginen tarina kurkottaa historiaan, ja somen keskusteluryhmässä jaetaan kokemuksia huumorin keinoin. Monenlaista mahtuu näiden väliin.

Kuten Omppu blogissaan toteaa, Repo sortuu lopussa muutamaan selittelyyn tai turhaan auki kirjoittamiseen. Lukijaan kannattaa luottaa. Ainakin minä pidän enemmän ajatteluttavista lopuista kuin tyhjentävistä.


Miten erottaa muistoista oikeat?


Niina Repo: Vyöry
Siltala 2018. 220 s.
Äänikirjan lukija Laura Malmivaara, kesto 5 h 43 min.

Painettu kirja arvostelukappale, äänikirja Storytel.

Sijoitan Vyöryn Helmet-lukuhaasteen kohtaan 40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti