tiistai 6. elokuuta 2013

2000-luvun parhaat suomalaiset romaanit valittu



Tänään Helsingin Sanomat julkaisi toukokuussa julistamansa yleisöäänestyksen lopullisen voittajan sekä pitkän tuloslistan. Kyseessähän oli hieman kummallinen äänestystehtävä, jossa etsittiin 2000-luvun parasta suomalaista romaania. Ajanjakson epämääräisyys hieman kummastutti, mutta ajatus lienee pälkähtänyt jonkun mieleen nyt, eikä ole haluttu säästää sitä vaikkapa tasavuoteen 2020. ”Parhaan romaanin” etsiminen tällä menetelmällä on hieman absurdia monestakin syystä, ja Antti Majander avaakin niitä aika hyvin päivän jutussa. Kukaan tuskin on lukenut kaikkia tämän vuosituhannen aikana ilmestyneitä romaaneja, joten siten aika vaikeaa hommaa myös. Mutta alla kymmenen parasta (suluissa äänimäärä; kukin äänestäjä sai äänestää viittä, joista paras sai viisi ääntä, toinen neljä jne.)

1. Sofi Oksanen: Puhdistus (4004)
6. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie (1352)
7. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (841)
9. Antti Hyry: Uuni (813)

Itse laadin oman äänestyslistani hieman protestimielellä, sillä en halunnut äänestää niitä kaikkein ilmeisimpiä kirjoja, jotka joka tapauksessa saisivat äänivyöryjä. Voittajastahan ei ollut epäilyn häivääkään. Ilokseni silti yksi äänestämäni eli Kätilö pääsi lukijoiden kymppikärkeen. Kriitikkojen suosikkilistallehan Kätilö ei päässyt lainkaan.


Hesarin nettisivuilta löytyy myös lukijoiden suosikkien pitkä lista eli sata parasta. Sieltä sijalta 55 löytyy oma neloseni eli Jääskeläisen Lumikko. Mahtavaa! Onnea!  Sirpa Kähkösen loistavasta Kuopio-sarjasta listalle ovat päässeet Lakanasiivet ja minun äänestämäni Hietakehto. Yhteensä nämä saivat 199 ääntä, mikä on sekin hyvä saalis. Harmittelen silti edelleen, että Kähkönen on niin monille hyvän epiikan ystävälle tuntematon nimi. Lukekaa Kähköstä! Kyseessä ei ole mikään romanttinen hömppä, vaan oikeaa kunnon kerronta. Suosittelen myös miehille!

Kisan mielekkyyden suhteeen voin olla epäilevällä kannalla, mutta ainakin kirjallisuus on saanut sen avulla mukavasti näkyvyyttä koko kesän ajan. Alkumetreillä jopa hieman jännittikin, mikä kirja milloinkin oli tiistaisessa lehdessä esillä. Kirjailijat ovat myös miellyttävästi kommentoineet kirjan syntyä lukijoille, mikä on ollut mielenkiintoista luettavaa. Kiitos siis Hesarille tästä kesäviihdykkeestä! Ensi kesänä voisimme äänestää vaikkapa 2000-luvun parhaista lasten- ja nuortenkirjoista!


Miten Sinun suosikkiesi kävi kisassa?

P.S. Lukeminen on pääasia -sivuston Minna on koonnut tämän kisan parhaista menestyjistä hieman lisäfaktaa. Kannattaa kurkata!

24 kommenttia:

  1. Hei Kirsi,
    tällaiset äänestykset ovat hauskoja, mutta niitä ei pidä ottaa liian vakavasti. Itse en ole koskaan ottanut osaa enkä edes omassa mielessäni laatinut mitään omia paremmuuslistojani. Kuten Majanderilla niin myös minulla lista voisi olla vaikka joka päivä erilainen :).
    Luen parhaillaan ruotsalaista käännöstä Laurence Cossén romaanista Au bon roman (2009) "Drömbokhandeln". Joku on luonnehtinut sitä kirjaksi "av en litteratuälskare, om litteraturälskare, för litteraturälskare". Mahdetaanko sitä käntää parhaillaan myös suomeksi. Kevyttä ja viihdyttävää luettavaa, pikkaisen satiiria mausteena mutta huomioni kiinnittyi siihen, että kirjan tapahtumamaassa Ranskassa luetaan hyvin paljon eri kirjoja kuin täällä Suomessa. Yhtään suomalaista kirjailijaa/kirjaa romaanissa ei mainita, ei edes Oksasta -- tämä voi tosin johtua siitä, että tarinan tapahtumat sijoittuvat vuosiin n. 2003-2005 eli silloin Oksasta ei varmaankaan ollut vielä käännetty ranskaksi. Olisi ollut jännä nähdä olisiko Puhdistus päässyt mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haudnvakavasti ei tietenkään pidä ottaa mokomia, mutta ihan huumoristakaan tuskin on kyse, kun kisa järjestetään Hesarin paperilehden kulttuurisivuilla ja vie puoli sivua tai enemmän kymmenenä päivänä kesässä :) Mutta pilke silmäkulmassa toki!

      Poista
    2. Tarkoitin ehkä tosi yleisesti kaikenlaisia äänestyksiä. Hesarilla on toki vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa -- monet vanhemman polven ihmiset lukevat sitä yhä kuin "raamattua", i.e. kaikki Hesarissa oleva uskotaan & se toimii auktoriteettina. Toisaalla juuri tämäntapaiset jutut kuvastavat lukijoiden mieltymyksiä ja kertovat siis siitä mitä suomalaiset lukevat ja mistä he pitävät. Muutaman kymmenen vuoden päästä ne antavat tietoa omasta ajastamme.

      Minulle suurin anti oli noissa tekijöiden kirjoituksissa kirjan synnystä ym.

      Poista
    3. Totta. Jotkut kirjailijat kirjoittivat kirjoitusprosessista suorastaan koskettavasti.

      Poista
  2. Totta, että listat ovat aina hyvin subjektiivisia ja jopa päiväkohtaisia. Minusta tämä oli Hesarilta kuitenkin hyvä veto ja aina on hienoa, kun kirjallisuus taiteenlajina on esillä. On niin monta hyvää kirjaa lukematta - täytyy painaa mieleen tuo kehumasi Lumikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikkoa ja muutakin Jääskeläistä suosittelen kaikille! Kaikki eivät ehkä hurmaannu, mutta tutustua kannattaa. On totta, että listat ovat hyvinkin häilyviä. Minäkin olisin voinut laatia helposti parikymmentä viiden listaa, ainakin.

      Poista
  3. Oikeastaan, jos uskallan olla rehellinen, ja miksi en uskaltaisi, en ymmärrä miten kukaan voi kysyä mikä on paras romaani (tai elokuva tai runo tai laulu tai sävellys). Paras - minkä suhteen.

    Nykyään arviointeja kirjoittaessa mietin jopa aina voiko edes sanaa "hyvä" tai "huono" käyttää taideteoksen suhteen ja suhteessa mitenkään järkevästi - onko "hyvä" mikään argumentti? Parhaasta puhumattakaan. Parhaassa tapauksessakaan.

    Matti Salo keräsi muutama vuosi sitten ihmisten suosikkielokuvia (ei "parhaita" elokuvia) Filmihulluun, siis elokuvia josta "tykkäsit". Siinä kyselyssä oli vähän enemmän järkeä kuin parhaan hakemisessa. Sillä onko Citizen Kane (esimerkiksi) maailman "paras" elokuva? Tai Joycen Odysseus paras romaani? Vai onko Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä paras (vai huonoin?)?

    Tämä saattaa nyt kuulostaa semanttiselta saivartelulta - niin kuin onkin.

    Siihen meidät on velvoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niinpä! Tosin koetan varoa vajoamista kovin syvälle semanttisen saivartelun uumeniin, koska sitten en kohta saa sanottua mitään mistään. Terveellistä kyllä aina välillä pohdiskella noitakin juttuja.

      Poista
  4. Kyöstin kanssa olen samaa mieltä, että ihmettelin äänestystä, mutta osallistuin siihen itsekin :)

    Arvasin, että Puhdistus voittaa, mielestäni Juoksuhaudantie on parempi "Hotakainen" kuin Ihmisen osa, joka on kuitenkin ilmestynyt myöhemmin ja bloggaukseni tulee ulos lokakuun lopussa.

    1. Juoksuhaudantie, 2. Uuni ja 3.Puhdistus olivat omalla listallani.

    Olen lukenut TOP-listasta
    1. Sofi Oksanen: Puhdistus 4004
    3. Kjell Westö: Missä kuljimme kerran 2739
    4. Kari Hotakainen: Ihmisen osa 1599
    5. Rosa Liksom: Hytti nro 6 1459
    6. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie 1352
    7. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi 841
    9. Antti Hyry: Uuni 813

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan Juoksuhaudantie sitten jotenkin ripauksen miehisempi teos? Ja onhan se, mutta taitaa puhutellakin enemmän miehiä. Tosin se oli ilmestyessään minusta aivan huippu, on edelleenkin, mutta Ihmisen osa vetoaa minuun enemmän. Toisaalta se on tuoreempikin. Uuniin en ole tohtinut tarttua!

      Poista
  5. Minusta tämä oli oikein hauska äänestys, jota ei kannata ottaa kovin vakavasti. Antti Majanderin analyysi oli osuva, erityisesti pidin tästä:

    "---jonakin toisena päivänä itse kukin voisi nimetä ihan eri kirjat – tai ainakin asetella valitsemansa nimikkeet ihan toisenlaiseen järjestykseen.

    Minä ainakin voisin."

    Minäkin äänestin enempiä miettimättä ja osa kirjoista listallani olisi tänään äänestäessä vaihtunut muihin. Ei kuitenkaan ykköseksi laittamani Punainen erokirja, joka löytyy juuri top kympin ulkopuolelta, sijalta yksitoista. Muutkin omat suosikkini sadan joukosta löytyvät, eivät kuitenkaan erityisen korkeilta sijoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisiosta minäkin pidän, vaikka ei ole ihan helpointa luettavaa.

      Poista
  6. Äänestin Puhdistuksen ensimmäiseksi ja Jään toiseksi. Kätilö oli myös listallani. Ihettelen, että Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ei päässyt listalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas ajattelin, että ihmiset eivät niin hahmota Mielensäpahoittajaa romaaniksi, joka se ei tarkkaan ottaen olekaan. Loistava teos silti ja paikkansa listalla ansainnut.

      Poista
  7. Jos uskallan sanoa rehellisesti, en oikein ymmärtänyt sitä kohua, jonka tämä blogistaniassa aiheutti. Mielestäni juttusarja oli laadukkaasti laadittu ja kirjailijoiden äänet pääsivät hienosti esiin. Sadan kirjailijan kuuleminen olisi ollut hieno juttu, silloin olisi moni unholaan jäänytkin päässyt kertomaan kirjan synnystä.

    Lisää tällaista, minä sanoisin!

    Ja mitä tulee paremmuusjärjistyksiin, blgistaniahan näitä järjestää joka vuosi. Harva meistä lienee koko vuoden uutuuksia lukenut.

    Se on kyllä ihan totta, että järjestys tulee varmasti muuttumaan ajan myötä itse kullakin. Listaa lukiessa mietin ylpeänä, miten hienoa kirjallisuutta meillä kirjoitetaankaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohusta en tiedä, mutta toihan tämä juttusarja mukavaa kuhinaa kesän kirjalliseen elämään kaiken kaikkiaan. Blogistanian kilpailut ehkä nyt kuitenkin ovat toisessa mittakaavassa kuin tällaiset "koko kansan" äänestykset, mutta toki samoista paremmuuskysymyksistä on kyse vaikkapa jo legendaarisessa Blogistanian Finladiassa, joka on jo peräti kahdesti jaettu (hyvin erilaisin säännöin kumpanakin kertana). ;)

      Poista
    2. Piti vielä lisätä, että kymmenen ja satakin "parasta" ovat totisesti hienoa luettavaa! Suomessa tehdään upeaa kirjallisuutta, kuten totesit.

      Poista
  8. Äänestys ja juttusarja olivat kuin kesän joulukalenteri. Huikeita kirjoja ja paljon vinkkejä. Minä nautin.

    Jääskeläinen tuossa odottaa pinossa ja Ihmisen osa on nyt pakko lukea, että on top 10 hallussa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin tuo lista alkoi syyhyttää, mutta en sentään taida Uunia lukea :) Mutta moni kirja listalta on jo pitkään ollut omalla luettavien listallani. Löytyypä iso osa kirjahyllystäkin!

      Poista
    2. Hyryn Uunin hankin joskus pokkarina & sitä oli hehkutettu aikanaan niin että suuret odotukset eivät sitten täyttyneetkään. Olen nuoruudessa lukenut Volter Kilven Alastalon salissa, joka kuuluu samaan genreen. Genre on vaikea, Uuni ei ihan päässyt kärkeen.

      Poista
  9. Minulla osui 5/5 lukijoiden top sataseen. :) Ajattelin vastaavaa koontipostausta itsekin sinun mallisi mukaan, mutta jääköön nyt leuhuuttaminen kuitenkin tämän kommentin varaan. ;) Iloitsin kun myös Arto Salminen oli listalla, vaikkei kärkikymmenikössä ollutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hvyin, Salla! Arto Salminen on minulla edelleen korkkaamatta. Vielä jonakin päivänä... :)

      Poista
  10. Westö oli mulla ykkönen, olen iloinen kun pärjäsi niin hienosti! Pitää vielä tutkia, oliko sataslistalta jotain kiinnostavaa lukematonta. Jos innostut Salmisesta, Kalavaleesta kannattaa aloittaa. Hietakehto on tosiaan upea kirja, muuta Kähköstä en ole lukenutkaan, vielä. Menen kai jotenkin takaperin siinä sarjassa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, niin teen! Westö on minunkin suosikkejani, iloitsen samaten hänen kirjojensa menestyksestä. Kähkösen sarjaa voinee lukea missä järjestyksessä tahansa. Monenlaisia versioita olen kuullut, eikä kukaan ole omaa lukemisjärjestystään pitänyt pahana.

      Poista