Simo Halinen: Nainen joka katosi

 

Simo Halinen on elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja, jonka kolmas romaani on psykologinen trilleri Nainen joka katosi. En ole Halisen aiempia romaaneja Idänsydänsimpukka (2004) ja Lemmenomenia (Tammi, 2008) lukenut, mutta pikaisen guuglailun perusteella näyttäisi, että Nainen joka katosi on Halisen ensimmäinen jännityskirjallisuudeksi laskettava teos, joten se saa nyt blogissani tunnisteen ’esikoisdekkari 2022’.

”Kohtasin naisen Hotelli Tornin baarissa samana päivänä kun äitini haudattiin.”

Tällä virkkeellä romaani alkaa, ja varsin tehokkaasti alkaakin. Kirja ensimmäisen osan ajan äänessä on mies, joka kohtaa naisen baarissa ja vie tämän sitten kotiinsa. Alkaa omintakeinen romanssi. Nainen ei kerro mitään menneisyydestään, ja kuten myöhemmin käy ilmi, ei totuutta edes nimestään tai työpaikastaan. Fyysinen läheneminenkin ottaa aikansa. Kun lopultakin alkaa tuntua, että suhteesta saattaa tulla jotain aitoa, nainen katoaa.

Seuraavaksi ääneen pääse nainen, joka katosi. Hän kertoo, mitä oli tapahtunut juuri ennen kuin hän päätyy Hotelli Tornin baariin. Lukija saa tietää paljon muutakin, mitä on tapahtunut menneisyydessä. Osan siitä on tosin jo arvannutkin, mutta menneisyyden mustat tapahtumat ovat lävähtäneet oudolla tavalla naisen nykyhetkeen. Siinä tilanteessa kohtaaminen miehen kanssa baarissa on kuin pelastusrengas. Mutta onnistuuko se pitämään naisen pinnalla?

Nainen joka katosi on miltei pienoisromaani. Halinen rakentaa pahaenteistä tunnelmaa taiten, vaikka paikoin henkilöiden toiminnan logiikka koetteleekin uskottavuuden rajoja. Kumpikin, niin mies kuin nainenkin, on pahoin rikki. Menneisyyden synkät tapahtumat varjostavat heidän elämäänsä kohtalokkaasti.

Simo Halinen: Nainen joka katosi
CrimeTime 2022. 208 s.
Äänikirjan lukijat Anni Kajos ja Anssi Niemi.

Arvostelukappale. Äänikirja itse maksettu kuunteluaikapalvelu.