sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu




Miten selittää ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia lapsille, kun ei oikein itsekään kaikkea ymmärrä tai ihan hahmota kokonaisuutta? Avuksi kannattaa ottaa – kirja. Maantieteilijä ja kokenut tietokirjailija Laura Ertimo on kirjoittanut ja sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu kuvittanut tähän tarkoitukseen aivan mahtavan teoksen Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu.
  
Kirja on suunnattu eskari- ja alakouluikäisille lapsille, mutta tekipä sen lukeminen hyvää ihan tällaiselle keski-ikäisellekin. Asiat on selitetty selkeästi ja konkreettisesti havainnollistaen. Mukana on huumoria ja yleissävy on vaikeasta ja pelottavasta aiheesta huolimatta valoisa ja toiveikas. Motto tuntuu olevan: ”Me voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme ihan itse.”




Tietoaines on tarinallistettu oivaltavasti. Ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta pohdiskelevat kaverukset Lotta ja Kasper. Ensin etsitään tietoa ja selvitetään, mistä on kysymys, sitten pohditaan yhdessä tilannetta, kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Kaverusten lisäksi joka aukeamalla kommentoivat menoa hauskat mielikuvitushahmot Ilmastokeiju ja Fossiilimenninkäinen, joilla on lähes kaikesta vastakkainen näkemys.




Ihme ilmoissa käydään läpi sään ja ilmaston käsitteiden eroa, maapallon ilmasto-olosuhteiden mekanismeja ja historiaa, ilmakehän kerroksia, hiilidioksidin kiertoa ja sen vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä monia muita perusasioita. Sitten käydään läpi erilaisia käytännön tapoja, joilla voidaan ilmastonmuutosta ainakin hidastaa ja jotka sopivat meille kaikille ikään katsomatta. Vielä kerrotaan erilaisista vaikuttamistavoista niin politiikan, kansalaisaktivismin kuin taloudenkin näkökulmista.




Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu -kirja on toteutettu kunnianhimoisesti. Se on ulkonäöltään kaunis ja raikas. Taitto on hengittävä, eikä tekstiä ole liian isoina klöntteinä. Samaten tekstisisällöt on kirjoitetuttu huolella faktoihin nojaten mutta silti niin taiten popularisoiden, että uskon lastenkin jaksavan niitä lukea ja kuunnella. Mukana on myös lähdeviittauksia esimerkiksi hiilijalanjälkien ja varjojen yhteydessä.




Teoksen yhteydessä on harhaanjohtavaa ja vähättelyä puhua kuvituksesta. Mari Ahokoivun kuvat eivät ole mitään mukavaa oheismateriaalia, vaan niillä kerrotaan tarinaa aivan samoin kuin Laura Ertimon teksteilläkin. Tarina etenee monella aukeamalla sarjakuvatyyliin. Tekijöiden yhteistyö on ollut saumatonta.


Pahoittelen kuvien laatua, syy on minun ja kehnohkon kaluston, ei teoksen ja sen tekijöiden. Luonnossa kirja on ihan oikeasti kaunis.

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu
Into 2019. 47
s.

Arvostelukappale.

14 kommenttia:

  1. Laitoin tämän juuri varaukseen, kun näin linkkijakosi Facebookissa. Olin unohtanut tehdä sen aikaisemmin. Tosi kiva, kun on tehty tällainen kirja toiveikkaammalla otteella. Vaikuttaa todella mainiolta!

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä, todella hienoa, että tällainen kirja on tehty. Taidanpa tietää, minkä joululahjan hankin ala-asteikäiselle lapsenlapselleni. Ja sitten toivon, että saan lukea sitä hänen kanssaan. Kiva, kun kuvittajan rooli on tärkeä ja keskeinen. Joskus tuntuu niin oudolta se, että kuvittajan rooli unohdetaan. Esim kun julkistettiin Runeberg Junior 2019 ehdokkaat, mainittiin vain kirjoittaja, ei kuvittajaa lainkaan, vaikka lastenkirjoissa kuvittajan rooli on tosi merkittävä. Nyt ovat korjanneet asian, kävin just tarkistamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on oivallinen (joulu)lahjakirja eskari-alakouluikäiselle!

      Ja olen samaa mieltä, kuvittajaa usein väheksytään ihan epäreilusti. Tämäkään kirja ei olisi onnistunut ilman kuvittajaa. Hänen osuutensa on yhtä tärkeä kuin kirjoittajan. Harva tekijä on ammattilainen molemmissa.

      Poista
  3. Minulla tämä odottaa vuoroaan, kuopus taisi sen jo pikaiseen lukaista. Vähän haaveilen yhteisestä lukutuokiosta, mutta saa nähdä. Voi olla, että Harry Potter vie voiton (kuopuksella siis - menossa Puoliverinen prinssi...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteinen lukutuokio on tietysti se ykkösvaihtoehto, mutta kyllä tämä ihan yksikseenkin meni :D

      Poista
  4. Tuo on niin totta, että aikuisellekin tämän tyyppiset kirjat on monesti helpoimmat ymmärtää monimutkaisia asioita. Olen joitain historiajuttuja itsekin lukenut aikuisiällä ja kun esim Mauri Kunnaksen kirjoja luki lapsille päiväkodissa, niin muistuttelihan ne monista asioista omaakin muistia. Tuo kuvittajan osuus on lasten kirjoissa hurjan oleellinen, ei sitä saa unohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kuvittaja on erittäin tärkeä, ja tekijöiden pitää työskennellä yhdessä. Tässä se on mitä ilmeisimmin toiminut loistavasti.

      Poista
  5. Tämä vaikuttaa kivalta! Kun omat lapset kasvavat, on välillä vähän vaikeaa löytää molempia kiinnostavaa proosakirjallisuutta, sen sijaan tällaiset populäärit ja kuvitetut tietokirjat uppoavat hyvin. Pannaanpa siis tämä mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on senkin puolesta hyvä teos, että lukijan sukupuolella ei liene väliä ja ikähaitarikin on ainakin ylöspäin erittäin laaja. Kaikkea ei tarvitse lukea kerralla.

      Poista
  6. Mielenkiintoinen teos tärkeästä aiheesta! Olen huomannut, että lasten tietokirjat ovat joskus siinä mielessä hyviä aikuisillekin, että niissä on jokin monimutkainen asia selitetty mukavan simppelisti ja helposti lähestyttävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenkirjat ovat pääsääntöisesti meillä todella kovatasoisia, joten niitä kannattaa aikuistenkin hyödyntää.

      Poista
  7. Tämähän pitää mummon ja Leon lukea yhdessä. Viisivuotiaana ehkä tietääkin jo paljon jos ei kaikkea, mutta mummolla on vielä opittavaa. Hyvä vinkki tämä, kiitos!

    VastaaPoista