torstai 1. lokakuuta 2015

Peter James: Kuolema kulkee kulisseissa



Olen aloittanut brittibestselleristi Peter Jamesin Roy Grace -sarjan lukemisen ihan väärin. Luin ensimmäiseksi sarjan kolmannen osan Kuolema ei riitä, ja nyt jatkoin äänikirjaversion viettelemänä suoraan osasta kahdeksan Kuolema kulkee kulisseissa. Eipä tuo nyt niin kovin haitannutkaan, vaikka Gracen ja hänen työtovereittensa yksityiselämääkin kirjoissa käsitellään. Mutta jos nyt haluaisin palata sarjassa taaksepäin, olisi Gracen omaan elämään liittyvä juonikuvio pilalla. Sen verran mehukas käänne nimittäin tapahtuu sillä rintamalla.

Kahden luetun dekkarin perusteella on helppo nähdä, miksi Jamesista niin kovasti pidetään. Juonenpunonnassa, jännitteen luomisessa ja tunnelman tihentämisessä hän on oikein taitava. Yllättäviä juonenkäänteitä ja toimintaa riittää, mutta silti tarina pysyy siistinä. Keskeisiä henkilöitä kuvataan riittävästi, jotta he ovat kiinnostavia, ja päähenkilö Roy Grace on sympaattinen hyvä poliisi, mainio esimies ja kunnon avopuoliso. Sarjamaisuus on pohdittua ja toimivaa. Mukaan pääsee mistä kohtaa sarjaa tahansa, mutta aikaisemmat vaiheet tuntevia ei kuitenkaan pitkästytetä vatvomalla vanhoja asioita.

Poptähtien kuningatar Gaia on jonkinlainen yhdistelmä Madonnaa ja Lady Gagaa. Gaia on jumaloitu ja palvottu idoli, joka on noussut Brightonin köyhiltä liepeiltä kansainväliseksi ikoniksi. Los Angelesissa asuvan Gaian assistentti ammutaan tähden autoon ja on todennäköistä, että murhaaja erehtyi. Uhrin piti olla Gaia. Varjoissa vaaniva murhaaja ei kuitenkaan estä Gaiaa lähtemästä synnyinkaupunkiinsa kuvaamaan historiallista elokuvaa Brightonin kuninkaallisessa paviljongissa. Kuinka ollakaan, Grace saa vastuulleen tähden turvallisuuden. Kyse ei ole vain upean kaunottaren ja tämän pienen pojan hengestä vaan myös Brightonin kaupungin maineesta. Varaa munauksiin ei ole.

Samaan aikaan Gaian vierailun kanssa Brightonin poliisilla on käsissään merkillinen henkirikos. Maatilan kanalasta löytyy lannan poiston yhteydessä miehen ruumiin torso. Ruumiissa ei siis ole päätä eikä raajoja. Tutkinta on arvattavasti hankala, koska uhrin tunnistaminen tuntuu ainakin alkuun täysin mahdottomalta. Edes kuolinaikaa ei pystytä kunnolla määrittelemään. Mutta sitkeä poliisityö johtaa lopulta toivottuun tulokseen.

Gaian vierailun yllä häilyy runsaasti mustia pilviä. Lukija pääsee seuraamaan pariakin pahasti vinksahtanutta henkilöä, joilla tuntuu olevan pahat mielessään Gaian suhteen. Miten mahtaa Gracen suojelutehtävä onnistua? Kaiken lisäksi miehellä on riesanaan vankilasta vapautunut rikollispomo, joka tuntuu ottaneen Gracen raskaana olevan avovaimon uhkailujensa kohteeksi. Grace on myös lopultakin päättänyt anoa eroa kymmenen vuotta aiemmin kadonneesta vaimostaan voidakseen mennä uudelleen naimisiin.

Eniten minua kuitenkin kieltämättä jännittävässä dekkarissa kiehtoi miljöökuvaus. Olen nimittäin aikoinani kielikurssimatkalla käynyt tuossa kirjassa paljon kuvatussa Brightonin kuninkaallisessa paviljongissa. Paljoa en enää muista, koska aikaa on tosiaan kulunut melkoisesti, mutta James sai vanhat, pölyttyneet muistikuvat kummasti hereille.




Kielimatkailijan pokkarikameralla näpsimät turistikuvat ovat kummasti haalenneet. Alemmassa kuvassa on kuninkaallinen vuode, joka jäi teinitytön mieleen. Charlesin ja Dianan häät olivat kurssimatkamme aikaan ihan juuri tuloillaan, ja koko Britannia kohisi vain niistä. Oli kutkuttavaa kuvitella, miten nuoripari viettäisi hääyötään katosvuoteessa. Wikipedian sivuilla on kuvia myös valtavasta kattokruunusta, joka on keskeinen Jamesin dekkarijuonessa. Kannattaa kurkata.

Peter James: Kuolema kulkee kulisseissa (Not Dead Yet)
Suom. Maikki Soro. Minerva kustannus 2014. Äänikirjan lukija Antti Pääkkönen, kesto 16 h 45 min.

Äänikirja ostettu Elisa Kirjasta.

Roy Grace -sarja:

Kuoleman kanssa ei kujeilla
Kuolema katsoo kohti
Kuolema ei riitä
Kuolema peittää jäljet
Kuolema ei käy kauppaa
Kuolema kulkee kannoilla
Kuoleman koura on kylmä
Kuolema kulkee kulisseissa
Kuoleman kello käy
Kuolema leikkii tulella

Kuolema merkitsee omansa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti