keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Taina Haahti: Kolumnisti





Lähes hallinnasta livahtaneessa äänikirjavarastossani muhi Taina Haahdin pari vuotta sitten ilmestynyt esikoisdekkari Kolumnisti. Sen kuuntelulle olikin otollinen hetki, sillä Kolumnistin jatko-osa Strategi on ilmestynyt aivan hiljattain.

Vaikka kyse on esikoisdekkarista, ei Haahti ole mikään untuvikko kirjailijana. Strategi on nimittäin hänen viidestoista teoksensa. Haahti on itse luokitellut Kolumnistin ensimmäiseksi rikosromaanikseen, vaikka hänen tuotantoaan enemmän lukeneet toteavatkin, että hänen tuotannossaan on ollut aikaisemminkin dekkarimaisia piirteitä. Itse en ole Haahdin tuotantoon aiemmin tutustunut, mutta hyllyssä odottaa lukemistaan Mariaanien hauta -niminen romaani (Siltala, 2015).

Kolumnisti siis aloittaa uuden dekkarisarjan, jonka päähenkilönä on freelancetoimittaja Marita ’Mara’ Nuutinen. Nuutinen on saanut potkut aiemmasta varsin rahakkaasta viestintätehtävästään käräytettyään pomonsa KRP:lle. Valitettavasti Maran keräämät todisteet eivät ole riittäneet syytteen nostamiseen, mutta episodin seurauksena Mara on menettänyt työnsä, asuntonsa ja autonsa. Kumppanikin on ottanut (tai saanut?) hatkat.

Nyt Mara yrittää saada jalkaansa medioiden ovenrakoon vaihtelevalla menestyksellä. Kirjoitettuaan myönteisen jutun tuulivoimasta Mara saa koko joukon närkästynyttä 
palautetta. Kantahämäläiseen Joppilan kuntaankin on noussut oma tuulipuisto. Tuulivoimaa vastustava aktiivi Erja Jokinen kutsuu Maran kotiinsa kokemaan, millaista haittaa voimalat aiheuttavat lähistön asukkaille ja heidän terveydelleen. Mara ei kuitenkaan ole kiinnostunut tarjouksesta.

Maran mieli muuttuu, kun Joppilan tuulipuistosta löytyy naisen ruumis ja Maran postin seasta tuulipuiston vaiheita kuvaava leikearkisto. Olisiko tässä kuitenkin jutunjuurta? Koska muutakaan ei ole tarjolla, Mara lainaa siskonsa kalliin auton ja lähtee jutuntekoon Joppilan kuntaan.

Tunnelma pikkupaikkakunnalla on ankea ja jotenkin kiusallisenkin todentuntuinen. Kunnanjohtaja on sliipatun oloinen markkinamies ja hyväveliverkosto on rasvattu viimeisen päälle toimivaksi. Pahavuoren laella pyörivät tuulipuistot ovat romahduttaneet viereisen asuinalueen kiinteistöjen arvon ja asukkaat ovat syystä katkeria. Heitä ei lohduta Joppilan kunnan kilvenkiillotus puhtaaseen energiaan panostavana paikkakuntana. Kuinka syvälle voitelu ja oikea korruptio ulottuvat? Ketkä ovat olleet todellisia hyötyjiä?

Kuten arvata saattaa, Maran oleskelu pitäjässä venyy. Mitä enemmän hän penkoo tuulivoimaloita ja tuulipuistossa kuolleen naisen tapausta, sitä kummallisemmin alkavat ihmiset hänen ympärillään reagoida. Kaikki vähintään tuntevat toisensa, elleivät sitten ole sukua keskenään.

Maralle selviää, että häntä kiinnostava kuolemantapaus ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan. Paikkakunnalla on hiljattain kuollut kaksi muutakin nelikymppistä naista enemmän tai vähemmän epäilyttävissä olosuhteissa. Onko tuulivoiman vastustaminen Joppilassa hengenvaarallista?

Maran oma menneisyyskin pulpahtelee jutun yhteydessä välillä pintaan, mutta sen osuus jää vielä tässä aloitusosassa lähinnä vihjailuksi.

Dekkarina Kolumnisti on ihan mukavaa tasoa. Alkuun tosin lähdetään minun makuuni turhan kaukaa ja viivytellen. Jos olisin lukenut tämän painettuna, olisin varmasti harpponut alkupuolelta pitkähköjä tuulivoimateoreettisia osuuksia yli. Kun niistä on päästy ja Mara saatu ujutettua Joppilaan, alkaa kerronta notkistua ihan mukavasti, vaikka kestää tuskallisen kauan ennen kuin Mara pääsee yhtään jyvälle mistään. Juoni on lopulta ehkä turhankin kimurantti ja monihaarainen. Tuli sellainen olo, että lukijaa oli yritetty harhauttaa vähän turhankin perusteellisesti.

Tykästyin kuitenkin Mara Nuutiseen, joka on kokenut kovia mutta joka ei ryve missään loputtomassa itsesäälissä. Huikka kyllä tuntuisi maistuvan, mutta juominen on hallinnassa. Hentorakenteinen nainen ei epäröi tirvaista tarvittaessa nokkaan isompaakaan korstoa, mutta silti hän ei ole mikään ihmenainen. Pistän siis Strategin kuuntelulistalle ja Mariaanien haudankin taidan ottaa vielä lukuun.

Taina Haahti: Kolumnisti
CrimeTime2017. Äänikirjan lukija Sanna Majuri, kesto 11 h 18 min.

Ostettu.

1 kommentti:

  1. Ai, Haahtikin on alkanut kirjoittaa dekkareita. Hmm. Olen lukenut häneltä edellisiä muutamankin, työelämää (mulle kiintoisa aihe) liippaavia romaaneita, joista jäi varsin hyvä maku suuhun. Näkymättömän nimissä (entisellä sukunimellä kirjoitettu)ja Kaikki mitä tiedän huomisesta. Dekkarimainen oli tuo ensin mainittukin kyllä jos oikein muistan.

    VastaaPoista