Mira Mallius: Mutzi & Milla Paloniemi: Kiroileva siili 8

On pakko myöntää, että olen todella huono sarjakuvien lukija. Vika ei ole sarjakuvissa vaan minussa. En vain tule tarttuneeksi niihin joitakin poikkeuksia, kuten Fingerporeja, lukuun ottamatta. Onneksi aina välillä herätellään ja eteen tupsahtaa mainioita esimerkkejä. Tällä kertaa sain luettavakseni Sammakon julkaisemat uutuusalbumit. Kirjat ovat ihan painotuoreita kumpikin ja julkkareitakin taidetaan viettää vasta alkavalla viikolla.

Mira Mallius on kuvittaja ja muotoilija sekä kahden lapsen äiti, joka rakastaa äitiyttä ja piirtämistä. Uskoisin, että Malliuksen kynänjälki on monille tuttua esimerkiksi kangaskuoseista ja lehtikuvituksista (kannattaa kurkata Malliuksen kotisivuilta tarkemmin). Mutzi-albumin kuvat ovat selkeitä ja yksinkertaisen oloisia mutta pitävät samalla sisällään oivaltavia yksityiskohtia ja ovat yleisilmeeltään humoristisia.

Kustantaja esittelee Mutzin näin:

Tämä albumi sisältää tarinoita toteutuneesta unelmasta tai oikeastaan siitä, mistä en ennen vanhemmuutta osannut edes unelmoida (tai mitä en osannut pelätä). Mutzi on lempeän humoristinen sarjakuva äitiydestä, sen iloista ja paineista. Joskus äidin strategisesti paras veto on piiloutua vaatekomeroon syömään suklaata.

Vaikka omasta äidiksi tulemisesta on jo reippaat parikymmentä vuotta, ovat Mutzissa kuvatut tilanteet helposti tunnistettavia ja siten riemastuttavia. Mallius ei kaihda käsitellä äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä raadollisiakaan puolia, mutta silti aihetta käsitellään hyvin lempeästi.

****

Milla Paloniemen piirtämä sarjakuva äksystä, Etelä-Pohjanmaan murteella rumasti kiroilevasta piikkipallerosta eli Kiroilevasta siilistä on tuttu minullekin. Nyt julkaistu albumi on järjestyksessään jo kahdeksas ja sisältää parhaat siilistripit viimeisimmän kolmen vuoden ajalta.

Näin kustantaja kuvailee uusinta albumia:

Kiroileva siili on palannut! Tässä äreässä, mutta hauskassa uutuusalbumissa siili sompailee rakkauden ja mustasukkaisuuden maisemissa ja ottaa kantaa uusiin ruokakulttuureihin ja muihin aikamme ilmiöihin. Suloinen piikkipallo tutustuu myös kauan kateissa olleeseen isoisäänsä, kokeilee akupunktiota aggressiivisuutensa hoitoon ja harkitsee horrostamista. Kiroilevan siilin mukana seikkailevat monet vanhat tutut siilihahmot, kuten Antti ja Citysiili.

Eihän tähän ärripurriin voi olla ihastumatta! Piikikkään ulkokuoren sisällä piilee kuitenkin ihan pehmeä sydän, ainakin joskus. Vaikeahan sitä on toisaalta näyttää... Jos Kiroileva siili manailisi lounaismurteella, olisin vieläkin myydympi, mutta menettelee tämä eteläpohjalainenkin kieli. Sikses. 

Mira Mallius: Mutzi
Sammakko 2018. 

Arvostelukappale.

Milla Paloniemi: Kiroileva siili 8
Sammakko 2018. 80 s.

Arvostelukappale.

Seuraava haaste olisikin sitten opetella lukemaan mangaa! Jostain syystä kynnys tuntuu ylittämättömältä. Vinkkejä alkuun pääsyyn?

Lehtonen, Lehtonen & Paloniemi: Lennart

Onko Sinua koskaan lapsena varoitettu laittamasta silmiä kieroon, koska ne saattavat jäädä sellaisiksi lopun elämäsi ajaksi? Tai kielletty juoksemasta sakset kädessä tai karamelli suussa? Tai kävelemästä kengännauhat auki, koska saatat kompastua niihin? Minua on, ja itsekin olen melkoinen varoittelija ja maailman vaarojen murehtija, mitä lapsiin tulee.

Kaltaisiani ihmisiä lienee melkoisesti, ja uskonpa, että moni meistä kaikista tunnistaa useimmat vaaranpaikat, jotka ovat kohdanneet onnetonta epäonnenlasta Lennartia. Lennart on Peik Lehtosen ja Katja Lehtosen äidin työkaveri, joka on Lehtosten perheessä kasvanut vuosien mittaan legendaarisiin mittoihin. Lennartille tuntuu tapahtuneen kaikki maailman onnettomuudet, jotka vaanivat varomattomia lapsia ja aikuisiakin.

Lehtoset saivat idean sarjakuva-albumin toteuttamisesta laatiessaan puhetta äitinsä 50-vuotisjuhlaan. Puheen aiheena oli muun muassa Lennart, kuinkas muuten, olihan hän ollut kiinteä osa lastenkasvatusta perheessä. Idea nousi lentoon, kun piirtäjäksi saatiin Milla Paloniemi. Syntyi albumi Lennart.

Paloniemi on toteuttanut Lennartin hahmon äärimmäisen naivistisesti, ja mies on vain jonkinlainen munanmuotoinen tikku-ukko. Useita kuvia on ryyditetty valokuvilla tai niiden palasilla. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kuvat toimivat loistavasti hauskasti kiteytettyjen ’viisauksien’ kera. Opetukset on aina viety äärimmilleen, joten Lennart-parka menettää väkivaltaisesti henkensä lukuisia kertoja tai ainakin menettää kaiken maallisen omaisuutensa kerta heitolla. Hihittelin kirjan äärellä, ja varsinkin viimeiseksi säästetty onnettomuusriski puhutteli. Monissa uhkakuvissa muuten piilee kuitenkin totuuden siemen!

Peik Lehtonen, Katja Lehtonen ja Milla Paloniemi: Lennart

Like 2015. 112 s.

Arvostelukappale. Kiitokset kustantajalle!

P.S. Olen skannannut näytekuvat albumista, joten siksi kuvat ovat 'hieman' vinossa. Pahoittelen. Kirjassa sivut ovat moitteettoman suorassa!