Ruotsissa riittää aina vain uusia hyviä dekkaristeja ja dekkarisarja-avauksia kadehdittavaksi asti. Itselleni tuoreimpia tuttavuuksia on Tukholman kuninkaanlinnan intendenttinä työskentelevän Hélène Gullbergin Majja Skog -sarja, jossa on tähän mennessä ilmestynyt Ruotsissa kolme osaa. Niistä kaksi ensimmäistä eli osat Suojatti ja Kokelas on suomennettu.
Sain Hanni Salovaaran suomentamat teokset
kustantajalta luettavaksi keväällä, ja aikomukseni oli esitellä ne naistenviikon
lukutempauksen yhteydessä, koska nimenomaan naisenergiaa tämä sarja tuntuu
suorastaan pursuilevan. Sarja on nimetty eksentrisen antiikkiasiantuntija Majja
Skogin mukaan, mutta aivan yhtä keskeisessä roolissa on Tukholman poliisin
rikostarkastaja Karin Klinga. Kun naiset yhdistävät osaamisensa, ratkeavat
häijyimmätkin rikokset.
Kirjailija on taide- ja antiikkialan asiantuntija. Hän on
työskennellyt aiemmin huutokauppayhtiö Bukowskissa ja Tukholman
huutokauppakamarissa sekä esiintynyt ruotsalaisissa antiikkialan tv-ohjelmissa.
Tätä taustaansa ja asiantuntemustaan kirjailija hyödyntää nautittavasti
dekkareissaan, joissa sukelletaan taidemaailman jos ei nyt pohjamutiin niin
ainakin kuohuviin pintakerroksiin. Ylelliset ja huippukalliit antiikkiesineet
kiehtovat ja riivaavat ihmisiä, joten ei ihme, että niiden liepeiltä löytyy
myös ruumiita.
Majja Skog on kotoisin Östhammarissa sijaitsevalta pieneltä
maatilalta. Tyttö on kasvanut lähinnä alkoholisoituvan isänsä ja maatilan
aikanaan haltuunsa ottaneen isoveljensä kanssa. Isällä on ollut jonkinlaisena
sivubisneksenä tilan yhteydessä toimiva kirpputorin tapainen yritys. Vaikka isä
ei kovin kummoinen kasvattaja ole ollut, hän on kuitenkin huomannut tyttärensä
erityisyyden ja onnistunut tekemään erikoisen diilin. Lähistöllä sijaitsevan
Hammarnäsin kartanoa isännöivä antiikkia ja taidetta keräilevä Sten Hammar otti
Majjan eräänlaiseksi suojatikseen, jolle hän opetti kaiken mahdollisen
antiikkiesineistä. Majjalle oppiminen ja muistaminen on poikkeuksellisen
helppoa, ja esineitä hän on rakastanut aina. Ihmisten suhteen hän on
huomattavasti varautuneempi.
Ei tarvitse kovinkaan hyviä hoksottimia huomatakseen, että
Majja Skogin hahmon esikuvana on Stieg Larssonin romaanien Lisbet
Salander. Sen kirjailija myös avoimesti tunnustaa laittaessaan huomion
rikostarkastaja Karin Klingan suuhun. Ihan yhtä vaikeita asioita Majja ei ole
joutunut kohtaamaan kuin Lisbet, eikä hänen erityisyytensäkään ole aivan yhtä
erityistä.
Rikostarkastaja Karin Klinga on myöhäiskeski-iän kynnyksellä
eli päälle viisikymppisenä eronnut miehestään, kun lapset ovat aikuistuneet ja
muuttaneet omilleen. Karin on ostanut ihan vain itselleen asunnon Tukholman
uudesta tornitalosta ja nauttii täysin siemauksin uudesta elämänvaiheestaan,
vaikka irrottautuminen vanhasta ei ole aivan helppoa. Työrintamalla sujuu
hyvin, vaikka kehityskeskustelussa esihenkilö toteaakin, että Karinin pitäisi
lakata puristamasta mailaa ja yrittää heittäytyä johonkin uuteen. Esihenkilön
uusi tarkoittaa poliisin vaihto-ohjelmaa, ja niin Karin huomaa ajelevansa kohti
pohjoista eli Östhammaria.
Ennen kuin Karin on ehtinyt edes kunnolla perille
Östhammariin, hänet kutsutaan jo rikospaikalle katsomaan ruumista. Hammarnäsin
kartanon isäntä Sten Hammar on löydetty kartanon eteishallista ilmeisen raa’an
ryöstömurhan uhrina. Tieto Sten Hammarin kuolemasta kiirii myös Tukholmaan
Walliuksen huutokauppakamariin, josta pyydetään apua Hammarin taide- ja
antiikkiesineiden läpikäymisessä sen varalta, että jotakin on varastettu.
Tehtävä lankeaa yrityksen parhaalle taideasiantuntijalle eli Majja Skogille. Tieto
Sten Hammarin kuolemasta ja edessä oleva käynti Hammarnäsissa saa Majjan miltei
pois tolaltaan. Muistot, jotka hän on halunnut haudata lopullisesti, alkavat
nousta väkisin pintaan.
Romaani rakentuu kahdesta aikatasosta eli nykyhetkeen sijoittuvasta
rikostutkinnasta ja 1990-luvun alun tapahtumista, joissa kerrotaan Majjan
lapsuudesta ja nuoruusvuosista ennen kuin hänestä tuli Walliuksen työntekijä.
Sarjan toinen osa Kokelas rakentuu samalla tavalla.
Sen menneisyyteen sijoittuvassa osuudessa kerrotaan Majjan uran vaikeista
alkuvaiheista. Ne kietoutuvat yhteen nykyhetken rikoksen kanssa, sillä Karin päätyy
tutkimaan Tukholman Suurkirkossa tehtyä murhaa. Uhri on kirkon palveluksessa
työskentelevä pappi Lars Nyman. Runsaasti verta vuotanut ja rujosti ruhjottu ruumis
on aseteltu näytteille kirkkoon. Erikoisin yksityiskohta on ruumiin rintakehän
sisään tungettu arvokas lohikäärmeen muotoinen rintakoru.
Kummankin romaanin rikokset liittyvät antiikin ja taiteen
lisäksi Majjan henkilökohtaiseen menneisyyteen. Hän avustaa poliisia
taideasiantuntijana, mutta hänen tiedoillaan ja kokemuksillaan on myös
ratkaiseva osuutensa rikosten selvittelyssä. Molemmat rikokset ovat
monisyisempiä kuin mitä ensi silmäyksellä näyttää, eikä kiperiltä tilanteilta
loppuhuipennusten tullen vältytä.
Gullberg kirjoittaa sujuvasti ja genren perinteeseen
tukevasti nojautuen. Kuumista aalloista kärsivä ja aikuisten lastensa asioista
murhetta kantava rikostarkastaja Karin Klinga on mukava poikkeus dekkareiden
poliisikaartissa ja tarjoaa samastumispintaa myöhäiskeski-ikäiselle naislukijalle.
Majja on tässä kaksikossa kliseisempi erityispiirteineen. Vastaavia
huippuälykkäitä mutta sosiaalisesti osaamattomia henkilöitä vilahtelee niin
kirjoissa kuin tv-sarjoissakin hyvin taajaan.
Pidin erityisesti elitistisen taide-esinekaupan kuvauksesta,
jonka kirjailija siis tuntee perinpohjaisesti. Mitään mullistavaa uutta
kirjoista ei tässäkään suhteessa löydy, mutta asiansa osaavan kirjoittajan
tekstistä kyllä nauttii.
Hélène Gullberg: Suojatti (Adepten)
Suom. Hanni Salovaara.
Docendo 2025. 393 s.
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi.
Hélène Gullberg: Kokelas (Novisen)
Suom. Hanni Salovaara.
Docendo 2026. 336 s.
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi.
Arvostelukappaleet. Äänikirjat itse maksettu kuunteluaikapalvelu.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti