maanantai 27. heinäkuuta 2020

Inga Magga: Varjonyrkkeilijä




Lolan perhe on rikkinäinen ja tyttö itse pahasti eksyksissä. Murrosiässä hänelle ojennetaan pelastusrengas, kun pikkupaikkakunnalle muuttanut toimen mies Roman Barre pistää asiat tapahtumaan ja liikuntahallille perustetaan nyrkkeilysali. Lola löytää nyrkkeilystä itselleen henkireiän, paikan, johon hän kuuluu. Salilta löytyy myös ensimmäinen oikea ystävä, Anna. Tärkeintä olisi kuitenkin kiinnittää jumaloidun valmentaja Barren huomio, ja päästä ottelemaan ihan tosissaan.

Kymmenen vuotta myöhemmin Lola vetää grafiikkakurssia ja huomaa oppilaiden joukossa kauniin tytön, Rebekka Barren. Nimi on niin harvinainen, ettei kyse voi olla kenestäkään muusta kuin Barren tyttärestä. Lola huomaa, miten kipeät, syvälle piilotetut muistot alkavat nousta pintaan. Mitä hänelle oikein tapahtui nuorena nyrkkeilyleirillä? Entä miksi yhteys Annaan on katkennut? Mitä ystävälle kuuluu nyt?

Varjonyrkkeilijä on Inga Maggan esikoisromaani. Teoksen kansiliepeessä kerrotaan, että Magga on koulutukseltaan sekä taiteen että kirjallisuustieteen maisteri ja suomenmestaruustasolla otteleva thainyrkkeilijä. Ei siis ihme ollenkaan, että Varjonyrkkeilijän treeni- ja ottelukuvaukset sekä grafiikkaan ja kuvataiteeseen ylipäätään liittyvät osuudet ovat sen oloisia, että kirjoittaja on perehtynyt niihin syvällisesti.

Varjonyrkkeilijä kertoo valitettavan todentuntuisesti myös varsinaisista teemoistaan vallasta ja hyväksikäytöstä. Lukija tietää jo alkusivuilta, miten takaumien kautta kuvattu Lolan tarina etenee. Arvostettu nuorten hyväntekijä osoittautuu häikäilemättömäksi paholaiseksi, jota ei pysäytä mikään. Karismaattinen valmentaja osaa manipuloida uhriaan pelottavan taitavasti. Vaikka Barre kylmäverisesti raiskaa viisitoistavuotiaan Lolan, ei tyttö silti halua luopua valmentajastaan. Tämä tuntuu kaikesta huolimatta olevan ainoa, joka voi auttaa Lolaa saavuttamaan tavoitteensa nyrkkeilijänä.

Romaanin toinen puolisko kerrotaan aikuistuvan ja itsenäistymään pyrkivän Rebekan näkökulmasta. Rebekka on saavuttanut Lolan unelman, eli hän treenaa täysipäiväisesti Roman Barren valmennuksessa. Taloudellisesti tilanne ei ole ihanteellinen, sillä se tarkoittaa samalla sitä, että Rebekan on asuttava isän luona. Isoveli Risto elää omillaan, samoin mielenterveysongelmista kärsivä äiti. Roman Barre on pyrkimässä kotikaupunkinsa valtuustoon, ja menossa oleva vaalikampanja työllistää miestä.

Rebekan elämässä on myös kiusallisen omistushaluinen poikaystävä, josta hän haluaisi keskustella Lolan kanssa. Ylipäätään Varjonyrkkeilijässä miehet tuntuvat olevan manipuloivia ja suhtautuvan naisiin, erityisesti tyttöihin, kuin omaisuuteen. Onneksi sentään veljet tuntuvat tekevän poikkeuksen sekä Lolan että Rebekan tapauksessa.

Vähitellen totuus isän valmentajan uran salatusta puolesta alkaa valjeta myös Rebekalle. Se tekee kipeää, kuten moni muukin samaan vyyhteen liittyvä tapahtuma. Kammottavaa on sekin, että mitä ilmeisimmin aika moni on tiennyt Barren toiminnasta mutta ei ole siihen syystä tai toisesta voinut tai halunnut puuttua. Kestääkö nuoren naisen psyyke kaikkia paineita? Miten kaikki päättyy?

Varjonyrkkeilijä kuvaa vastenmielisiä tapahtumia, ja teoksen tunnelma on pääosin ahdistava tai painostava. Lukija aavistaa ja tietää enemmän kuin keskeiset henkilöt, mikä sekin lisää lukijan tuskaa. Magga on kirjoittanut tekstiinsä myös paljon aukkoja, jotka lukijan on joko täytettävä tai jätettävä avoimeksi. Paikoin viitteellisyys vähän harmittikin, koska paikoin annettiin ymmärtää, että ollaan ratkaisemassa arvoitusta, mutta ratkaisu sitten kuitenkin jää vähän ilmaan. Toisaalta liiallinen selittäminen ja avaaminenkaan ei ole hyväksi. Tätä tasapainoilua kirjoittajat joutunevat alituiseen harjoittamaan.


Lukiessani tätä urheilumaailmaan sijoittuvaa hyväksikäyttötarinaa en voinut olla mielessäni vertailematta sitä keväällä lukemaani Elina Kilkun Ihanaan tyttöön. Kirjojen tarinoissa on pelottavan paljon samaa. Nuori, itsestään epävarma ja rikkinäisestä kodista tuleva tyttö löytää itselleen lohtua intensiivisestä harrastuksesta, jossa voi kokea onnistumista ja saa myönteistä palautetta. Ohjaaja tai valmentaja on karismaattinen ja omistautuva. Lopputulos on monien ympärillä olevien tiedossa, mutta sitä ei pystytä estämään.

Inga Magga: Varjonyrkkeilijä
Like 2020. 351 s.
Äänikirjan lukija Emma Louhivuori, kesto 9 h 43 min.


Painettu kirja arvostelukappale, äänikirja Storytel.

1 kommentti:

  1. Kirsi

    sama verrokkikirja minulla!
    https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/varjonyrkkeilija/

    Haahtikin säikäytti, jotta sielläkinkö...
    =
    https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kotkat/

    VastaaPoista