tiistai 13. lokakuuta 2015

Toiveitteni kirjallisuuslehti!





Maaliskuussa 2011 olen kaipaillut monipuolista kirjallisuuslehteä tähän tyyliin:

”Naistenlehtien kirjallisuusanti on hyvin satunnaista ja niukkaa, joskin aina välillä törmää johonkin hienoonkin haastatteluun juuri niissä. Tietysti se on ymmärrettävääkin, sillä pääaiheet ovat aivan toisenlaisia. Olenkin kauan etsiskellyt laadukasta kirjallisuusaikakauslehteä. Hankalaa on ollut. --- Ei haittaisi, vaikka kirjallisuusaikakauslehdessä olisi juttuja myös teatterista ja elokuvasta. Ylipäätään kulttuuria saisi käsitellä avarakatseisesti ja turhia rajalinjoja vetämättä. Ajankohtainen saisi olla, mutta myös vanhempaa kirjallisuutta ja kulttuuria saisi käsitellä. --- Mielellään voisi olla kaikista kirjallisuuden lajeista juttua: dekkareista, scifistä, fantasiasta, hömpästä, laaturomaaneista, runoista jne. Luulisi aiheita riittävän niin koti- kuin ulkomaisistakin kirjailijoista ja kirjoista. Olisi uutisia eri puolilta maailmaa siitä, mitä missäkin luetaan tai mikä on uutta alueen kirjamaailmassa. Monipuolisessa kirjallisuuslehdessä olisi esillä myös pienten kustantajien kirjoja, omakustanteistakin voisi olla juttuja.”




Sittemmin olen blogissani esitellyt muutamia kirjallisuuslehtiä, joilla olen kaipaamaani aukkoa koettanut vaihtelevalla menestyksellä paikkailla. Kirjallisuuslehti Lumoojan tilaajaksi päädyin saman vuoden (2011) syksyllä ja lehti tulee minulle edelleen. Lumooja on turkulaisen kirjoittajayhdistys Kapustarinnan lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa (tilaushinta 20 euroa/vuosi). Tilausohjeet ja muutakin tietoa löytyy täältä. Olen siis edelleen tyytyväinen tilaaja, ja lehden laatu tuntuu vain paranevan vuosien mittaan.




Kirjastosta nappaan edelleen mukaani Kirjasto-lehteä, ja kirjastoreissuilla luen usein myös Kirjailija-lehteä, joka on Suomen kirjailijaliiton jäsenlehti mutta jossa on mielenkiintoisia juttuja lukijankin näkökulmasta. Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuria luen edelleen innokkaasti, samoin luen Imagesta tarkkaan kaikki kirjallisuutta liippaavat jutut.



Kirjain-lehti on tällä välin lakannut ilmestymästä, samoin ’kirjallinen viihdelehti’ Regina. Reginan konsepti oli aika lähellä sitä, mitä olin kirjallisuuslehdeltä toivonutkin: monipuolisia kirjallisuusjuttuja ja uusia novelleja tuoreilta kirjoittajilta. Ei liian korkealentoista eikä ryppyotsaista. Harmi vain, että homma meni kiville niin että karahti. Lehden lyhyen olemassa olon aikana ehdin itse käydä melkoisen taistelun tuulimyllyjä vastaan saadakseni maksamani lehdet kotiini, mutta se oli vielä pientä siihen nähden, miten omistajat kohtelivat kirjoittajiaan ja kaiketi muutakin henkilöstöään. Skandaali painettiin jostain syystä villaisella julkisuudessa. Ei tainnut kiinnostaa ketään?



Vuonna 2011 totesin Parnassosta näin: ”Parnasso on tietysti alan klassikko, ja sitä olen väliin tilannutkin. Kuitenkin se on makuuni hieman liian korkeakulttuurinen, ja suurin osa jutuista jäi lukematta. Lehteä on välillä uudistettu aika mukavasti, ja viimeksi sitä seuraillessani kirja-arvioiden määrää oli nostettu ja arvioitavaksi oli otettu monenlaista kirjallisuutta melko vapaamielisestikin. Arvioit eivät kuitenkaan olleet aina kovin tasalaatusia.Sittemmin lehti on entisestään norjistunut useiden päätoimittajavaihdosten myötä, ja olen palannut lehden tilaajaksi. (Lopetettuani Helsingin Sanomien tilauksen sijoitin säästämäni rahat Parnasson, Imagen ja LP:n tilauksiin). Viimeksi tänään oli Parnasso pujahtanut postilaatikkooni, ja olen siitä jo ehtinyt lukea Salla Simukan matkapäiväkirjan sekä mainion jutun kustantamojen pahimmista ’painovirheistä’. Mukana on edelleen sitä korkeakulttuuriakin, jota hieman vierastan mutta jota tiedän monen lukijan lehdeltään toivovan. Myös arvio-osio on monipuolinen. Parnasso siis lähestyy toivomaani lehtiformaattia, ainakin osittain.



Pari viikkoa sitten sain päätoimittaja Maaria Ylikankaalta näytenumerot Nuori Voima - ja Kritiikki-lehdistä. Molemmat ovat perinteikkään Nuoren Voiman Liiton lehtiä.
Nettisivuilla liittoa esitellään näin: ”Nuoren Voiman Liitto on valtakunnallinen kirjallisuusjärjestö, joka elävöittää suomalaista kulttuuria tapahtumillaan, kirjoittajakoulutuksellaan ja kulttuurilehdillään. Liitto on ollut aktiivisten kirjoittajien, esiintyjien ja lukijoiden yhteisö kohta sadan vuoden ajan. NVL:n toiminta on poliittisesti sitoutumatonta ja avointa kaikenikäisille.”

NVL:n julkaisemia lehtiä esitellään näin:
”Nuori Voima on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä ilmeikäs kirjallisuuslehti, jonka avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja eri alojen tutkijoista. Jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille.”

Nuoren Voiman tilaukseen kuuluu Kritiikki-lehti. Yli 120-sivuinen kirjakatsaus tarjoaa lukijoilleen pohdittua ja laadukasta kirjallisuuskritiikkiä ja -esseistiikkaa. Kritiikin ensimmäinen numero ilmestyi lokakuun alussa 2009. Kritiikki ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja sen tarkoituksena on lujittaa vuonna 1908 perustetun Nuoren Voiman asemaa ajankohtaisena kirjallisena foorumina. Kritiikki keskittyy ensisijaisesti kotimaiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Samalla on tarkoitus pidentää kirjojen yhä lyhyempää elinkaarta.  

Sain luettavakseni Nuoren Voiman numeron 1/2015, jonka teemana on essee. Aihe ei oikein ollut minulle paras mahdollinen, vaan edustaa jonkin verran vierastamaani ’korkeakulttuuria’, jolla lähinnä tarkoitan (minulle) hieman liian korkealentoista ja vaikeaa tekstiä. Kirjallisuus on minulle ennen kaikkea rakas harrastus, ja vaikka olen aiheesta suorittanut yliopistoarvosanoja, en millään jaksa paneutua kovin hienoihin ja syvällisiin juttuihin vapaa-ajallani. Kevyempi ote miellyttäisi siis enemmän, mutta en taida olla ihan varsinaista kohderyhmääkään. Enemmän makuuni oli saamani Kritiikin kevään 2015 numero, jossa oli paitsi muutama ihan luettava ja kiinnostava artikkeli, kuten Taika Dahlbomin Otatko brändin? Kritiikissä miellytti myös laaja arvosteluosio, jossa on perinpohjaisia arvioita niin kotimaisesta kuin ulkomaisestakin kauno- ja tietokirjallisuudesta. Sen verran miellyin tähän pakettiin, että aion ensi vuoden alussa maksaa liiton jäsenmaksun ja tilata lehdet itselleni.

Mikään lukemani kirjallisuuslehti ei siis vielä täytä läheskään kaikkia toiveitani. Millainen se sitten olisi?

Toiveitteni kirjallisuuslehti olisi ulkoasultaan ja mitoiltaan jotain edesmenneen Reginan ja Imagen väliltä. Kokoa saisi olla kunnolla, jotta fonttia ei tarvitsisi kutistaa aivan olemattomiin, kuten esimerkiksi Kritiikissä (ikänäkö tuottaa lukijalle jossain vaiheessa hankaluuksia, olkoonpa kuinka ammattitaitoisen optikon asiakas hyvänsä). Nimi olisi ehdottomasti suomea, eikä mikään epämääräisestä maineesta kärsivän edesmenneen lehden uudelleen tuleminen. Kirjahullu voisi olla hyvä. Viitteitä olisi Hevoshullun ja Filmihullun suuntaan, ei olisi liian ryppyotsainen ja assosioisi kivasti myös kirjahyllyn suuntaan. Kymmenen numeroa vuodessa voisi olla sopiva ilmestymistahti. 

Tilaajalahjaksi voisi valita tuhdin kirjapaketin tai korkeintaan lukemiseen soveltuvan huovan, ei mitään krääsää. Kestotilaajan etuna olisi vuosittain kirjallisuusaiheinen seinäkalenteri ja ilmaislippu kirjamessuille.

Kuukausittain voisi olla vaihtuvia teemoja, kuten vaikka runot, nuorten aikuisten kirjallisuus, spefin eri alalajeja, dekkarit, romantiikka, sotakirjallisuus, tyttökirjat, eräkirjat. Esiteltäisiin teemaan liittyvä tekijä koti- ja ulkomailta, olisi tilattu heiltä näytteeksi novelli tai muu teksti lehteen. Juttuja olisi uutuuksista mutta myös klassikoista ja unohtuneista helmistä eri vuosikymmeniltä. Olisi tiukkaa arviointia mutta myös vapaampaa kirjaesittelyä blogityyliin. Lukunäytteitä runsaasti!

Kirjailijahaastatteluissa painotettaisiin kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista. Millainen on kirjailijan ammatti, tavallinen tai erilainen työpäivä? Miltä tuntuu saada ensimmäinen kirjansa julkaistuksi, ensimmäinen arvostelu? Mistä saan ideani, miten jaksan tehdä raakaa työtä? Millaista on kohdata lukijansa? Tässäkin mainio juttuidea: lukija ja kirjailija kohtaavat ja keskustelevat, toimittaja tekee jutun! Kirjailijat, kirjastoihmiset, kirjakauppiaat, divaristit, kustantamon väki, kirjabloggaajat, lukupiiriläiset esittelevät kirjahyllyään, lukuhistoriaansa, lempilukupaikkojaan, suosikkikirjailijoitaan, yöpöytänsä kirjapinoja, parhaita lukuelämyksiään jne. Haastatellaan kääntäjiä, (kustannus)toimittajia, agentteja, pienkustantajia (Suomessakin kymmeniä!), omakustanteen tekijöitä, elokuvakäsikirjoittajia, teatteriväkeä (ainakin kirjoihin perustuvien teosten yhteydessä), kustannussopimuksesta haaveilevia, kirjoittamiskursseja, -ohjaajia, …

Julkaistaan kirjallisia ruokareseptejä, tehdään kirjallisia matkajuttuja lukuvinkkeineen. Käydään koti- ja ulkomaisilla kirjamessuilla sekä muissa kirjallisissa riennoissa, viedään vaikka ihan tavallisia lukijoita vierailemaan niissä ja tehdään reportaasi kuvineen päivineen. Seurataan ulkomaisia kirjallisuuslehtiä ja bestsellerlistoja. Vieraillaan pienissä kirjakaupoissa kotimaassa, ulkomailla suuremmissakin. Esitellään kuukauden kirjasto työntekijöineen, kysellään, mitä ihmiset lainaavat ja mitä kirjastoväki suosittelee. Esitellään kuukauden kirjablogi tekijöineen. Annetaan tv-ohjelmavinkkejä. Kirjoitetaan sähkö- ja äänikirjoista ja erilaisista luku- ja kuuntelulaitteista. Käydään kurkistamassa koulujen ja päiväkotien, vanhustentalojen ja sairaaloitten kirjastoihin ja niiden käyttäjiin. Kolumnisteina voisi olla ihan tavallisia lukijoita, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. 


Tällaisen kirjallisuuslehden totisesti haluaisin! Entä Sinä? Millainen olisi Sinun unelmiesi kirjallisuuslehti, vai onko sellainen jo olemassa? Mitä idealistastani vielä puuttuu? Miksi tällaista lehteä ei ole?!


***


Jälkikirjoitus: Seuraavana päivänä

Kokenut kirjabloggaajakin voi edelleen yllättyä. Minulle kävi niin eilen julkaistuani yllä olevan tekstini seuraamistani kirjallisuuslehdistä ja hahmotelmastani toiveitteni lehdestä. Sain enemmän palautetta kuin ainoastakaan aiemmasta tekstistäni yhden arkipäivän aikana! Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka olette jättäneet kannustavan kommentin alle lisäideoineen. Sain myös lukuisia vastauksia blogini Facebook-sivulle sekä Twitteriin, jossa aihe alkoi nopeasti elää omaa elämäänsä. Kiitos teille kaikille, jotka tavalla tai toisella olette osallisia näihin ilmiöihin!

Eilisaamuinen postaukseni syntyi kahdessa osassa. Olin luvannut Maaria Ylikankaalle lukea hänen lähettämänsä näytelehdet ja kirjoittaa niistä jotain blogiini. Kun aloin lehtiä lukea, muistuivat mieleeni aiemmat aihetta sivuavat kirjoitukseni, jotka luin läpi. Syntyi teksti, jossa esittelin kirjallisuuslehtien lukutilannettani tällä hetkellä. Loppuun heitin vain kahden virkkeen yhteenvedon, jossa totesin, ettei toivomaani lehteä taida olla olemassakaan. Jutun kuvittaminen ei illalla onnistunut teknisten ongelmien vuoksi, joten se jäi hautumaan yön yli.

Sitten tapahtui sellaista, mitä joskus tapahtuu - aamulla herätessäni päässä olikin lisäidea jutun häntään. Loppu onkin historiaa (jos sallitte tämän hyperbolan!). Listatessani lempilehteni sisältöideoita tajusin, että itse asiassa monia niistä on jo toteutettu verkossa ainakin Lukulamppu-sivustolla, jossa itsekin olen ollut mukana sisältöä tuottamassa. Kiireessäni en vain sitä tullut juttuun kirjoittaneeksi. Kommenteissa asia sentään nousee esille. Vaikka sähköinen maailma tarjoaa jo toivomaani sisältöä ja monet näkevät printtimedian olevan linkuttamassa kohti hautaansa, elättelen silti mielessäni haavetta, että toiveitteni lehti vielä näkisi joskus päivänvalon.


Muutamat minua lähestyneet henkilöt tuntuvat toivovan, että olisin itse perustamassa kuvailemaani lehteä. Kulttuurialan kirjoittajilla on huutava pula työtilaisuuksista, joten toiveet uudesta alan toimijasta ovat ymmärrettäviä. Valitettavasti lehden perustaminen, JOS sellainen joskus tapahtuu, jää jonkun muun tehtäväksi. Omat taitoni ja rahani eivät tosiaankaan riitä lehtimogulointiin! Kestotilaajaksi sen sijaan lupaan ryhtyä. Lupaan täten myös kirjoittaa lehdestä jutun tai pari blogiini. Jos oikein kerjätään, saattaisin myös kirjoittaa jutun (tai pari) itse lehteen. Tai antaa vaikka haastattelun…

40 kommenttia:

  1. Tässä ois nyt niin myyvä konsepti, että pirautapa suoraan lehtitaloille. Itse lisäisin vielä jatkiksen, jota formaattia sekä rakastan että vihaan. Tunteet ja kirjallisuus, hyvä yhdistelmä.

    VastaaPoista
  2. Tosi hyvä ja idearikas kirjoitus! Minäkin olen miettinyt täydellisen kirjallisuuslehden konseptia ja ihmetellyt miksi sellainen edelleen puuttuu. Blogitkin ovat toki monipuolisuudessaan rikkaus, mutta saisi ilmestyä myös sellainen selailtava, sopivan mukavalukuinen kokonaisuus vaikka kerran kuussa. Parnassossa on hyviä juttuja, mutta se on vähän etäinen. Taannoinen Regina-konsepti lupaili paljon, mutta ei yltänyt siihen mihin olisi voinut. Kyllä tätä ideaa pitäisi ehdottomasti kehitellä eteenpäin! Mikähän lehtitalo tarttuisi oivaan hahmotelmaasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin pidän kovasti kirjablogeista ja esimerkiksi Lukulampusta, jonka tiimiin itsekin satunnaisesti kuulun. Silti mielelläni lukisin ihan perinteistä, painettua lehteä, jossa olisi mieleistäni aineistoa ja joka tulisi kotiin tietyin väliajoin. Reginassa oli tosiaan minustakin ainesta, ja se olisi saattanut vielä johtaa vaikka mihin, mutta ei sitten kantanut tarpeeksi pitkälle.

      Minäkin toivoisin tälle idealle toteuttajaksi lehtitaloa, joka ei olisi suoraan sidoksissa mihinkään kirjankustantajaan. Olisi mukava saada riippumattomuutta sitä kautta.

      Poista
  3. Minusta Kirjastolehti on todella hyvä ja monipuolinen. Samoin luen aina Suomen Kuvalehden kirjasivun. Muuten en osaa kirjallisuuslehteä edes kaivata. Blogeista saa mukavasti vinkkejä ja näkökulmia, ja pääsee itsekin keskustelemaan, mikä mahdollisuus perinteisistä lehdistä puuttuu.

    Satuin viime viikolla katselemaan Yleltä jotain norjalaista(?) kirjallisuusohjelmaa. Siinä oli kyllä mukavia näkökulmia, voisi ottaa tavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogeissa on tosiaan tämä ylivertainen ominaisuus, että voidaan olla vuorovaikutuksessa, mutta silti ainakin minä vielä luen mielelläni perinteistä painettua sanaakin. Tuota norjalaista kirjallisuuohjelmaa on kehuttu, mutta en vielä ole ehtinyt lukemaan.

      Poista
  4. Tilaisin toiveittesi kirjallisuuslehteä! Etkö voisi ruveta sanoista tekoihin:)? - Joitakin irtonumeroita Imagea olen minäkin lukenut, viimeisin oli kesällä mökkilukemisena. Parnassoa luin joskus nuorena =70-luvulla. Mutta kyllä se silloinkin oli aika korkeakirjallinen, ryppyotsainen.

    Että pystyit lopettamaan Hesarin tilauksen! Sitä en tee ikinä niin kauan kuin silmäni näkevät - jollei siis taso jostain syystä romahda. Arvostan sitä lehteä paljon, ja sen toimittajia, varsinkin pääkirjoitus-, ulkomaan-, kulttuuri- ja taloussivujen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että idea saa vastakaikua! Valitettavasti en taida olla kykenevä lehden kustantajaksi, vaan on parasta, että siihen ryhtyvät ammattilaiset :D

      Uuteen Parnassoon kannattaa tutustua, on aika erilainen kuin 40 vuotta sitten!

      Juu, kyllä vain, pitkän harkinnan ja useamman perheneuvottelun jälkeen päätimme luopua Hesarin tilauksesta. Tunne on ollut lähinnä vapauttava. Jos palaamme lehden pariin, tilaamme sähköisen version.

      Poista
  5. Kyllä! Tällaisen saisi joku innokas taho perustaa. Tarpeeksi tarjontaa, ties vaikka lukijoitakin löytyisi, kirjaihmiset kun sellaisia tuppaavat olemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoa perinteiseen printtilehteen ei vain taida parhaillaan olla kellään :(

      Poista
  6. Tuollaista lehteä lukisin!
    Kunnollisen kokoinen fontti on kyllä ehdoton. Paperilaatu saisi olla sellainen, että värikuvat näyttäisivät hyvältä.

    Minä olen lueskellut Kirjastolehteä, mutta se on sivumäärältään niin vaatimaton, ettei se oikein täytä kirjallisuuslehdennälkääni. Äidille tulee pino naistenlehtiä ja joissakin on silloin tällöin kirjailijahaastatteluja, mutta ei satunnaisten haastatteluiden takia viitsi koko lehteä tilata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, paperilaadusta ei myöskään kannata tinkiä! Ja naistenlehtien suhteen tilanteemme on sama. Saan työkaveriltani luettavaksi MeNaisia, jossa silloin tällöin on hyvä kirjailijahaastis.

      Poista
  7. Lukisin mielelläni kuvailemaasi kirjallisuuslehteä! Tämä idea kaipaa toteuttamista. :)

    VastaaPoista
  8. Olen kirjastosta nyt lainaillut joitain lehtiä luettavaksi, joitain muita pitää vielä kokeilla (mm. Nuorta voimaa ja Lumoojaa).

    Parnasso on varmaan hyvä omassa asiassaan mutta ei se oikein minunkaan juttuni ole. Kirjailija-lehtiä selailin läpi ja pari kiinnostavaa juttua sieltä luin mutta selailua se suurimmaksi osaksi oli...Kritiikin uutiset oli näin bloggaajan metatasolla aika kiinnostava omassa aiheessaan, vaikka se meneekin hieman "ohi" kirjallisuuslehteydestä.
    Erikoislehtiä Tähtivaeltajaa ja Porttia tuli aikoinaan luettua paljon, nyt spefi on siirtynyt lukemisissa vähän marginaaliin ja samalla sitten nuo lehdet.

    Myönnän toki että olen tässä asiassa aika hankala tapaus kun kirjallisuuden suhteen olen puhdas harrastelija eli kovin korkealentoinen kirjallisuusjargon jää lukematta ja toisaalta en juuri lue suomalaista kirjallisuutta joten tähän keskittyvät artikkelit, kirjailijahaastattelut yms jäävät aika mielenkiinnottomiksi, tästä syystä se Kirjailijakin jää selailuasteelle...
    Ja tietysti lehden pitäisi pystyä luotaamaan aiheitaan laajemmalla aikaskaalalla kuin vain tämän kauden uutuuksia.

    Mahdollisen lehden ei-kirjallisuusaiheissakin on samaa ongelmaa, jos sitä on paljon niin lukijat joita aihe ei kiinnosta vieraantuvat...minä en kaipaa teatterijuttuja mutta elokuvista tai vaikka peleistä voisin mielelläni siitä lehdestä lukea, joku muu saattaisi sitten toivottaa nuo jutut hemmettiin...(tässä asiassa blogit onnistuvat paremmin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se yleensä menee. En esimerkiksi juuri koskaan lue sanomalehdestä urheilusivuja, mutta siellä ne silti vain aina ovat :D Toisaalta perheemme miehet taitavat lukea niitä aika tarkkaankin.

      Poista
  9. Kiinnostava postaus! Tilaajaksi ryhtyisin, jos kuvailemasi kaltainen lehti alkaisi ilmestyä.

    VastaaPoista
  10. Voi miten ihanalta kuulostaa hahmottelemasi lehti! Ilmoittaudun tähän lehteen sekä kirjoittajaksi että lukijaksi :) Regina oli surullinen tapaus; minullakin jäi palkkiot saamatta. Lehdessä oli kuitenkin ideaa, ja jotain sen suuntaista Suomen kirjallisuuskenttä kyllä kaipaisi. Kiitos tärkeästä tekstistä - ehkäpä tämä oli lähtölaukaus jollekin uudelle ja upealle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja voi harmien harmi! Minusta on rikollista (ja taitaa olla muutenkin!) jättää maksamatta palkkioita tehdyistä jutuista! Grrr...

      Mutta eletään toivossa, ehkä jonain päivänä Kirjahullu näkee vielä päivänvalon!

      Poista
  11. Tällaista lehteä haluaisin ehdottomasti olla mukana tekemässä! Vastaa täysin kuvaa omasta unelmieni kirjallisuuslehdestä.

    VastaaPoista
  12. Hei Kirsi, tosi kiva että luit Nuoren Voiman & Kritiikin! Ja mukavaa lukea millaisesta kirjallisuuslehdestä haaveillaan. Näyttää vähän siltä, että unelma on ainakin jossain muodossa toteutumassa.

    Nuoren Voiman Naistenlehti ilmestyy ens viikolla, ja siinä on mukana mm. kirjallista ruoanlaittoa, naistaiteilijoiden ajatuksia kodista, tuoreita kaunokirjallisia tekstejä, kirjakatsauksia, kaupunkijuttu ja haastattelua. Ja ennen kaikkea sukkahousutesti. Mä myös itte toivon, että just tästä lehdestä, joka on tehty NV:n konseptista aika paljon poikkeamalla, tarttuu jotain hihaan ensi vuoden lehtiin.

    Naistenlehden taustalla on havainto siitä, että kirjallisissa kulttuurilehdissä naisavustajien osuus on vakiintunut enintään kolmannekseen. Päätin toteuttaa lehden, jossa naisavustajia olisi 100%. Lehti järkkää myös paneelin Helsingin Kirjamessuilla, tervetuloa Aino-saliin pe 23.10. klo 18 ->

    Toivottavasti kirjallista naistenlehteä toivoneet tutustuvat Nuoren Voiman seuraavaan numeroon, ainakin mun mielestä siitä tuli hyvä, kaunis ja näyttävä lehti. Tosin se on vielä painossa, että saan jännittää vielä hetken.

    -Maaria, NV&Kritiikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, tosi kiva uutinen! Pitää ehdottomasti tup NV:n Naistenlehti kaapaista mukaan, jos vaikka sieltä messuilta! Idea on kaikin puolin mainio, myös tuo tekijöiden sukupuolijakautumattomuus :D

      Poista
  13. Parnassossa on minustakin hieman liikaa korkeakulttuurisia juttuja ja sellaisia kirjallisuuden lajeja (esseet, runous...), jotka koen itselleni vieraiksi. Ehkä se kertoo vain omasta rajoittuneesta näkökulmastani. :) Mutta pistäisi oitis ja välittömästi tilauksen menemään "Kirjahullusta" ja maksaisin tuollaisesta lehdestä mielelläni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin otan toki oman rajoittuneisuuteni piikkiin tuon, etten niin piittaa esseistä tai aina runoistakaan (ainakaan 'vaikeista'), vaan kaipaan keveämpää otetta kirjallisuuteen. Syvälliset analyysit ja tieteelliset vatuloinnit voisivat ihan hyvin siirtyä yliopistojen julkaisuihin, mikäli minulta kysyttäisiin :D (huumoria..,).

      Poista
  14. Minäkin tilaisin heti ja lukisin Kirjahullua. Ostin pari Reginan irtonumeroa, mutta sitten sitä ei enää löytynyt kaupan hyllyiltä. Ikävä tarina. Mutta juuri tuollaisen kuvaamasi lehden intoutuisin tilaamaankin.

    Siellä voisi olla myös matkajuttuja erilaisiin kirjallisiin kohteisiin, siis tyyliin "sen-ja-sen jäljillä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivomiasi matkajuttuja lukisin minäkin lehdestä mieluusti. Lukulamppu-sivustolla on sellaisia julkaistu useita, ja olen minäkin omaan blogiini tehnyt muutaman. Mutta jotenkin silti pidän juttutyyppiä myös painettuun lehteen sopivana.

      Reginan tarina on surullinen ja kiukuttava. Edelleen.

      Poista
  15. Uusimmassa Parnassossa oli muuten tosi hyviä juttuja (Hutikuun tytöt oli tosi kiinnostava juttu niinkin arkisesta aiheesta kuin kirjoitusvirheet) ja vähemmän sellaista kirjallisuustieteellistä sisältöä, joka ei mua oikein kiinnosta. Sitä sai tarpeeksi opintojen aikana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihittelin ihastuksissani tuon Hutikuun työt -jutun parissa, ihan huippu :D

      Luulenpa, että meistä 'tavallisista' lukijoista suurin osa vierastaa tuota kirjallisuustieteellistä tekstiä, vaikka kompetenssia sen lukemiseen olisikin (ja sitä voi olla ilman muodollisia opintojakin). Enemmän kaivataan rennompaa, populaarimpaa otetta, millä ei kuitenkaan tarkoiteta esimerkiksi kirjailijan vaatekaapin tai seksielämän ruotimista (kärjistys).

      Poista
  16. Lukulampun edustajana voin onneksenne kertoa, että tällaisia juttuja löytyy Lukulampusta aika paljon. :) Vaikka niitä ei paperilta voikaan lukea, niin verkkoartikkelien lukeminen onneksi onnistuu monella laitteella. :)

    Tervetuloa siis lukemaan Lukulampun juttuja! Moni kirjabloggaaja on avustanut Lukulamppua upeasti, myös Kirsin ja Taikan ansiokkaita artikkeleita löytyy Lukulampusta.

    Osoite on siis: www.lukulamppu.fi

    Salla / Lukulamppu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Salla, linkistä! Lukulamppu on tosiaan kuin sähköinen versio Kirjahullusta :D

      Poista
  17. Mahtavaa! En siis tosiaankaan ole unelmineni yksin.

    VastaaPoista
  18. Kuten internetissä on usein tapana sanoa hyvien ideoiden kohdalla: "Take my money!" Eli jos noin kattava kirjallisuuslehti ilmestyisi, tilaisin sen välittömästi. Vaikka netistä löytyy paljon kuvaamiasi juttuja, halusin silti tilata jotain printtimedian tuotetta, joka käsittelee kirjallisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Meitä perinteisen median kannattajia taitaa täällä blogimaailmassa olla yllättävän paljon!

      Poista
  19. Niin ostaisin ja lukisin tuollaista kirjallisuuslehteä! Ja nimenomaan painettuna.

    Ehkä joku lähtisi toteuttamaan tätä mesenointiperiaatteella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hassumpi ajatus! Mesenointi taitaa olla vahvistuva trendi muutenkin. Kiinnostavaa seurata, tapahtuuko mitään :D

      Poista