keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Ismo Loivamaa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 8



BTJ Kustannuksen, nykyään Avaimen kirjailijaesittelyjen sarjan käynnisti vuonna 1995 Ismo Loivamaan toimittama Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Nyt teossarjasta ilmestyy kahdeksas osa, joka sisältää 25 uutta kirjailijaesittelyä. Mistä lapsille ja nuorille kirjoitetaan 2000-luvulla? Keitä ovat kirjailijat tekstien takana?

Näin esitellään Ismo Loivamaan Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 8, joka ilmestyi tämän vuoden tammikuussa. Sarja on siis jo varsin vaikuttava. Olen tutustunut ja hankkinut töihin aikoinani BTJ:n muita vastaavia teoksia, joissa esitellään mm. kotimaisia naisviihteen kirjoittajia. Kirjat ovat opettajan työssä oivia apuvälineitä ja hyviä lähdeteoksia oppilaitten esitelmiä yms. varten. Ainoa haittapuoli on ollut kirjojen korkea hinta. Sen vuoksi työpaikkani kokoelmakaan ei ole vuosiin karttunut. Tämä nyt käsissä oleva teos on siis Avaimen kustantama, BTJ Kustannus ja Avainhan yhdistyivät taannoin. (Ikävä uutinen oli, että Avain on kokonaan luopumassa kaunokirjallisuuden julkaisemisesta.) Tämä sarjan kahdeksas osa on järkevästi julkaistu pehmeäkantisena, mikä toivottavasti laskee kirjan myyntihintaa.

Uskoisin, että teoksesta on ilo muillekin kuin opettajille, mutta ainakin se on hyödyksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille ja luokanopettajille, jotka suunnittelevat koulussa kirjallisuuden opettamista ja kenties kirjahankintoja. Mutta voisipa tätä kirjaa selata vanhempi, isovanhempi tai kummikin, joka miettii, millaista kirjallisuutta hankkisi lapselle tai nuorelle lahjaksi tai mitä haettaisiin kirjastosta luettavaksi.

Ismo Loivamaa on siis kirjoittanut kaikki kirjan esittelytekstit, mitä pidän varsin kunnioitettavana suorituksena. Esittelyn lisäksi mukana on analyysia ja mm. lainauksia kritiikeistä. Myös esipuhe on varsin ajankohtainen ja ajatuksia herättävä, varsinkin juuri nyt, kun monet lasten- ja nuortenkirjailijat ovat lähestyneet Helsingin Sanomia avoimella kirjeellään.  Loivamaa kirjoittaa mm. näin:

”Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tullut luonnollinen ja näkyvä osa julkisuutta. Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle jaettavien palkintojen, tunnustusten ja apurahojen määrä on pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Lajin arvostusta kohentaa myös vilkas tutkimuskirjallisuus. Lähdekirjallisuutta ilmestyy huomattavia määriä, vaikka ilmiö helposti unohdetaan, kun keskitytään murehtimaan ohentunutta päivänkritiikkiä. Lehtiarvostelujen määrä onkin vähentynyt hyvin nopeasti. --- Vastaavasti muu kuin kirjojen arviointiin liittyvän julkisuuden määrä sanoma- ja aikakauslehdissä on kasvanut räjähdysmäisesti – lastenkirjailijoista ilmestyy taajaan haastatteluja ja lastenkirjoista dramatisoidaan herkästi myös teatteriesityksiä. Kirjailijoiden aktiivisuus blogien kirjoittajina lisää lajin näkyvyyttä. Parhaimmat lastenkirjallisuuden blogit sytyttävät keskustelua ja auttavat ajankohtaisen tiedon etsimisessä.”

Loivamaa esittelee seuraavat kirjailijat:
Päivi Alasalmi
Johanna Arola
Maria Autio
Siiri Enoranta
Sari Kanala
Uma Karma
Leena Krohn
Heidi Köngäs
Mysi Lahtinen
Sisko Latvus
Anne-Mau Lehikoinen
Päivi Luostarinen
Pasi Lönn
Leena Parkkinen
Kirsi Pehkonen
Kira Poutanen
Paavo Rauskanen
Atu Ruotanen
Inga Röning
Heta Salmi
Anita Sihvola
Johanna Sinisalo
Arto Virtanen
Leena Virtanen
Carina Wolf-Brandt

Osa on jo pitkän uran tehneitä, kuten vaikkapa Leena Krohn, toiset ovat tutumpia aikuistenkirjailijoina ja muutamat ovat vasta ihan kirjailijanuransa alussa.

Itselleni merkkasin seuraavat lähemmät tutustumista vaativat kirjat ja kirjailijat:

Maria Autio: Paperisudet (2009), aiheena koulukiusaaminen, ja Ajatustenlukija (2011), joka on vuoden 2012 Topelius-palkintoehdokkaana. (Maria Autio muuten opiskeli muinaisuudessa samaan aikaan kanssani Turun yliopistossa, ja muistan hänen hieman eteerisen runotyttömäisen olemuksensa laitoksen käytäviltä, vaikka emme tuttuja olleetkaan.)

Siiri Enoranta: Nukkuu lapsi viallinen (2010) ja Gisellen kuolema (2011), joka on ollut lukulistallani Sallan esittelyn jälkeen. Se oli myös vuoden 2012 Runeberg-palkintoehdokkaana.

Uma Karma: Kaiken se kestää (2008), joka kertoo poikarakkaudesta urheilijanuorukaisten välillä, sekä Mistä tunnet sä ystävän (2009), jossa kaverukset ovat siirtymässä yläasteelle, mikä pelottaa ja ajatteluttaa. Jälkimmäinen kirja voisi olla mittatilausjuttu kutosluokille! Uma Karma on kirjailijasalanimi, eikä kirjailijasta Loivamaan mukaan juurikaan ole tietoa tihkunut. Linkkini vievät kirjailijan kotisivuille, jotka noudattelevat nuorekkaan rosoista linjaa.

Uskonnollista sävyä on kirjoissaan niin Sisko Latvuksella kuin Päivi Luostarisellakin. Latvuksen historiallinen nuortenromaani Kaukana omalta maalta (2011) sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen piiritettyyn Leningradiin ja kertoo inkerinsuomalaisista. Luostarisen kirjat Kärrynpyöräkesä (2000) ja Kipinöitä ja kapinoita (2006) kertoo Pinjasta ja seurustelusta, ja rakkaudesta on kyse kirjassa Siivetönkin lintu lentää (2003).

Pasi Lönn: Hyppy syvyyteen (2009) ja Harhaisku (2011). Kirjat ovat nuortendekkareita, ja Loivamaa toteaa, että uskottavuus on paikoin koetteilla, mutta muuten moitittavaa ei löydy. Voisivat olla sopivia vähän lukeville pojille? Lönn on julkaissut myös aikuistendekkarin Viimeinen tili.

Kirsi Pehkonen: HyväUni (2005) yhdistelee kirjallisuuden lajityyppejä, mm. fantasiaa ja psykologista jännäriä. Urheilukirja Aloituskiekko (2011) vaikuttaa myös mukavalta ja on saamassa syksyllä jatkoa.

Vielä Inga Röningin fantasiaromaani Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (2005), Johanna Sinisalon Möbiuksen maa (2010) ja Leena Virtasen adoptiosta kertova Pikku Xing (2004), ja luettavaa riittääkin jo pitkälle!

Lopussa on vielä luetteloita kirjallisuuspalkituista, lähdekirjallisuudesta ja kirjassa esitellyistä teoksista.

Ismo Loivamaa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 8
Avain 2012.

1 kommentti:

  1. Hei Kirsi ja kiitos vinkistä! Olen tätä sarjaa tarvinnut myös omassa työssäni ja nyt täytyy tutustua uusimpaan osaan :)

    VastaaPoista