Johanna Savolainen: Se, joka pääsi pakoon

 

Suomen dekkariseuran jäsenlehti Ruumiin kulttuurin numerossa 2/2021 on haastateltu kuutta hiljattain esikoisdekkarinsa julkaissutta kirjailijaa. Yksi heistä on Johanna Savolainen, jonka dekkari Se, joka pääsi pakoon ilmestyi huhtikuussa Kustannus-Mäkelän julkaisemana.

Savolainen kertoo olevansa Kotkasta Helsinkiin muuttanut entinen toimittaja ja nykyinen viestintäpäällikkö, jolla on takanaan ura nuorten maajoukkueen koripalloilijana. Nykyään hän harrastaa juoksua.

Se, joka pääsi pakoon -dekkarissa Savolainen on hyödyntänyt monia itselleen tuttuja aiheita. Ensinnäkin romaanin miljöö on pieni rannikkopaikkakunta, jota kutsutaan Kyläksi. Lukija sijoittaa sen mielessään kirjailijan antamien vihjeiden mukaan Suomenlahden rannikolle jonnekin Kotkan ja Haminan kaupunkien väliin. Tapahtuma-aika on vuoden 2009 kesä, joskin loppuratkaisut sijoittuvat seuraavan vuoden kevääseen.

Kirjan päähenkilö on Kotkan poliisissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Veikko Niskanen, joka harrastaa intohimoisesti juoksua. Yksi keskeisistä henkilöistä on nuori koripallolupaus Teemu Merikallio, joka ennen Yhdysvaltoihin lähtöään palaa viettämään kesää Kylään äitinsä Annan luokse. Anna on entinen toimittaja, joka on aviomiehensä kuoleman jälkeen palannut Kylään ja ottanut hoitaakseen vanhempiensa liikeyrityksen, kohtalaisen hyvin menestyvän baarin. Annan baari on jonkinlainen kylän sydän, jossa kaikki tiedetään.

Tapahtumat alkavat jo keväällä, kun Annan palkkaama kesäapulainen Eevi pölähtää täysin varoittamatta paikalle toista kuukautta etuajassa. Parikymppinen hätkähdyttävän kaunis Eevi saa Annalta sekä asunnon että työpaikan. Naisten yhteiselo alkaa vähän kangerrellen, mutta vähitellen Anna tottuu siihen, että Eevi ei suostu kertomaan mitään itsestään ja menneisyydestään. Kaksikon rauha odotetusti järkkyy, kun Teemu muuttaa kesäksi takaisin kotiinsa.

Kylän ilmapiiri vaikuttaa jotenkin jännittyneeltä, eikä kaunis ja salaperäinen Eevi baaritiskin takana ja koko Suomen ihailema Teemu sen toisella puolella tunnu helpottavan tilannetta. Myös Annan ystävä Leila palaa yllättäen tyhjentämään lapsuudenkotiaan. Sitten Kylässä alkaa tapahtua raakoja väkivallantekoja, joita poliisin silmin tuntuu yhdistävän vain yksi nimi: Teemu Merikallio. Mitä Kylässä oikein kesäöisin tapahtuu?

Kustantaja luonnehtii Savolaisen esikoisteosta cosy crime -tyyliseksi dekkariksi, mutta mielestäni Se, joka pääsi pakoon ei ole kovinkaan leppoisa. Ainakaan minun on vaikea pitää leppoisana esimerkiksi murhaa, jossa uhrin pää murskataan kahvakuulalla. Tunnelma tiivistyy loppua kohden melko ahdistavaksi, vaikka alkuun pääseminen on uhkarohkeankin hidasta. Prologin perusteella tiesi toki odottaa, että jossain vaiheessa alkaa tapahtua, mutta siitä huolimatta usko oli hieman koetteilla.

Kaikilla Kylän asukkailla ja osalla kesävieraistakin tuntuu olevan toinen toistaan synkempiä salaisuuksia kätkettävänään. Niiden penkominen ei tosiaankaan ole vaaratonta.

Kuten sanottu, Savolainen on taitava ahdistavan ja synkeän tunnelman luojana. Myös hänen henkilönsä ovat kiinnostavia, vaikka aivan iholleen he eivät lukijaa päästäkään. Juonessakin on lopulta riittävästi kierrettä ja sivurönsyjä, ja ainakin minä halusin tietää, mitä, kuka ja miksi kaiken takana lopulta on. Kilpaurheilun raadollinen maailma on kuvattu mielenkiintoisesti ja asiantuntevastikin.  

Rikosylikonstaapeli Veikko Niskaseenkin tutustuttiin vasta hyvin pintapuolisesti. Mutta kenties saamme vielä uusia tilaisuuksia tuttavuuden syventämiseen?

Johanna Savolainen: Se, joka pääsi pakoon
Kustannus-Mäkelä 2021. 316 s.

Arvostelukappale.

En valikoi luettavaani kustantamon perusteella, mutta on mukavaa lukea välillä pienempien (ja toistaiseksi itsenäisten) kustantamojen julkaisemia teoksia. Kustannus-Mäkelällä esimerkiksi on kiinnostavia dekkaristeja tallissaan, kuten Marja-Liisa Heino.