Sivut

tiistai 4. joulukuuta 2018

A. M. Frost: Näkymätön kuolema #dekkaritiistai




’Yksi asia vielä.’ Helle kääntyy katsomaan Jangia silmiin. Nenässään hän tuntee leivinuunissa kypsyvien leipien tuoksun. ’Niin?’ ’Sinähän olet Valpon agentti, eikö niin?’ Jang kysyy. Helle jähmettyy, mutta vain sekunnin sadasosaksi. ’Mistä ihmeestä sinä sellaista päättelet?’ ’Liian monta yhteensattumaa tässä matkan varrella. Ja aika harva sairaanhoitaja osaa tapella kuin katujätkä.’ ”

Suomen armeijan majuri Peder Jang ei ole mikään tavallinen upseeri. Jang on tummakulmainen ja muutenkin komeakasvoinen pistävän sinisine silmineen, sekä pitkä ja lihaksikas. Raaka voima ei kuitenkaan ole hänen henkilökohtaisen puolustuksensa kulmakivi, vaan kiinalaisilta munkeilta opitut kehonhallinta- ja taistelumenetelmät. Myös kiinalainen sotafilosofia on Jangille tuttua ja siitä on hänelle kenttätyössä etua.

Poikkeuksellisia taitojaan Jang pääsee testaamaan syksyisessä Helsingissä vuonna 1939. Miehen kannoilla tuntuu olevan kiusallisia nuuskijoita. Entä miksi Kämpin viileä tarjoilijatar tuntuu jotenkin väärään paikkaan sijoittuneelta? Jangin lukuisat ulkomaanmatkat kiinnostavat niin Valpoa kuin Neuvostoliiton vakoojiakin.

Sodan alkamista odoteltaessa lukijalle esitellään myös Helsingin Sanomain toimittaja Arno Hautala, Jangin vanha ystävä, sekä Aulis Rasila Helsingin Pasilasta. Aulis saa muiden nuorukaisten tavoin kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Hautala haluaisi kovasti osallistua konkreettisesti isänmaan turvaamiseen, mutta silmävamma estää palvelukseen astumisen. Aulis Rasila taas tuntee olevansa kovin arka ja epävarma tuntemattoman ja pelottavan tulevaisuuden edessä. Mieluiten hän olisi jäänyt kotiin. Junassa matkalla Itä-Suomeen majuri Jang kiinnittää huomiota älykkääseen nuorukaiseen ja värvää tämän lähetikseen.

Myös karhumainen vääpeli Yrjö Valkama kuuluu sodan alettua Jangin lähipiiriin. Kun tositoimet Kannaksella alkavat, osallistuu majuri Jang poikkeuksellisen aktiivisesti toimintaan. Miehen ällistyttävistä strategiataidoista on korvaamatonta apua tarvikepulassa kärvisteleville joukoille, mutta muutama paha takaisku osoittaa, että aivan Jangin lähipiirissä on vakooja, joku, joka vuotaa suunnitelmat ajantasaisina viholliselle.

Paljon pahempi ongelma on rintaman tuntumassa Terijoella salaista asetta valmisteleva puna-armeijan everstiluutnantti Zhdanov. Tämän ainoana tavoitteena on taata nopea voitto Suomesta, sillä se palauttaisi hänet takaisin Stalinin suosioon ja sisäpiiriin. Pystyykö Peder Jang estämään venäläisten pirulliset suunnitelmat? Entä mikä osuus on viileällä kaunottarella Helle Haagalla kaikessa tässä?

Huomasin A. M. Frostin Näkymättömän kuoleman sattumalta Bazarin luettelosta. Vierasperäinen (ja kuhmolaisen sahanterän kaima) kirjailijan nimi kiinnitti huomiota, kun kirjan kerrottiin sijoittuvan talvisodan aikaan. Kyseessä onkin kirjailijasalanimi, jonka taakse kätkeytyy ’kirjaileva kaksikko’. Pintapuolisesti silmäilin kirjan esittelyn, tulkitsin sen mielessäni sopivan dekkariharrastajalle (sota-aikaan sijoittuva dekkari) ja poimin sen kuunteluun.

Pian huomasin, että olin asennoitunut hieman väärin. Näkymätön kuolema on osittain hyvinkin perinteinen sotakirja, jossa suomalaiset jermut pistävät kampoihin ylivoimaisina päälle vyöryville iivanoille. Taistelukohtauksia ja vatsanpohjaa jäätäviä tiedusteluretkiä tehdään sekavina sodan alkuviikkoina. Voitot ja raskaat tappiot vuorottelevat.

Rinnalla kulkee kuitenkin vakoilutrillerimäisiä juonia. Omien joukosta on seulottava vakooja, ja Terijoella häärivä Zhdanov, Jangin vanha tuttu, kuinkas muuten, on myös eliminoitava ja mieluiten ajoissa ennen kuin venäläisten kammottava juoni ehditään toteuttaa.

Faktan ja fiktion kudelma oli ensin vähän häiritsevä, kun lukiessani (= kuunnellessani) yritin kerrata mielessäni sodan kulusta ja sen aikaisista poliittisista kuvioista tietämiäni seikkoja ja sovitella niitä yhteen kirjan tapahtumien kanssa. Jossain vaiheessa kuitenkin oivalsin, että ei kannata olla turhan tarkka tosiseikkojen suhteen vaan on parempi vain antautua jännittävän seikkailun vietäväksi. Viihteeksi tämä on tarkoitettu ja sellaisena se erinomaisen hyvin toimiikin.

Koska en ole mikään puristinen sotakirja-asiantuntija, menivät Näkymättömän kuoleman taistelu- ja toimintakohtaukset melko täydestä. Esimerkiksi Helsingin ensimmäinen pommituspäivä on kirjassa kuvattu pysäyttävästi, samoin vihollisen linjojen taakse ujuttautuneen partion sabotaasi-iskun kuvaus sai hiukset pystyyn.

Päähenkilöt ovat lajityypeille eli sotaseikkailulle ja trillerille tyypilliseen tapaan karrikoituja. Peder Jangin mielenkiintoista taustaa väläytellään vasta aivan varovasti, joten sopivaa latausta jatkoa varten on jo olemassa. Karikatyyrimaisuudesta huolimatta tai sen ansiosta lukijan on helppo pitää sankareista ja vielä helpompi syvästi inhota pahiksia, mikä tuottaa suuren nautinnon, kun paha saa ansaitun palkkansa. Siis juuri niin kuin pitää ollakin.

Näkymätön kuolema saakin ensi vuonna jatkoa, sillä kyseessä on sarjan aloitusosa. En pane sitä lainkaan pahakseni. Mielelläni kuulisin ainakin, miten suomenpystykorva Aadolfin tarina jatkuu!

A. M. Frost: Näkymätön kuolema.
Bazar 2018. Äänikirjan lukija Jaakko Ohtonen, kesto 14 h 35 min.


Ostettu.


#dekkaritiistai-sarja:

A. M. Frost: Näkymätön kuolema

2 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä - vaikka sotakirjojen ystävä en olekaan, kaikki uudet dekkarituttavuudet otan ilolla vastaan;)

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä, kiitos vinkistä. Ihan on uusi tuttavuus minulle, mutta mukava on aina saada vinkkejä.

    VastaaPoista