Sivut

tiistai 7. toukokuuta 2019

Heikki Valkama: Laserjuuri




Merellä ajelehtiva tai rannalle huuhtoutunut tuntematon ruumis ei ole uutinen Kreikan ja Turkin saaristossa. Ruumiin hävittämisestä on tullut rikollisen helppoa. Kreikan ortodoksikirkon kiivaasti vastustama polttohautaus oli pakko ottaa käyttöön Kosin saarella pari vuotta sitten, kun hukkuneiden pakolaisten ruumiiden hautaaminen ei enää muilla keinoin ollut mahdollista. Kosin lomasaaren rannoilla on röykkiöittäin hylättyjä pelastusliivejä muistuttamassa pakolaistulvasta.

Kuunnellessaan syyrialaisen Haman kaupungin kirjastonhoitaja Yu Darvishin kertomaa omaa ja poikansa tarinaa videotallenteelta suomalaista huippukokki Riku Mäkeä oksettaa. Hänen on tarkoitus tavata videolla puhuva mies ja saada tältä tieto, mistä löytyy monien himoitsema tarunhohtoinen kasvi, laserjuuri. Koko tehtävä tuntuu yhtäkkiä banaalilta ja vastenmieliseltä. Mutta panokset pelissä ovat kovat kaikin puolin.

Heikki Valkaman toisessa gastrodekkarissa Laserjuuri tavataan suomalainen entinen jääkiekkoilija ja nykyinen huippukokki Riku Mäki Japanissa, minne hän on jäänyt opettelemaan omaa ammattiaan uudelleen alusta. Vanhat meriitit eivät nimittäin hetkauta paikallisia huippukokkeja tippaakaan, vaan suomalaistulokkaan on osoitettava aito halunsa ja kykynsä oppia samalla tavalla kuin paikallistenkin eli aloittamalla aivan alkeista ja hierarkian pohjalta. Rikun silmissä kangastelee kuitenkin oma suomalais-japanilainen ravintola, jonka hän vielä perustaisi Tokioon.

Rankka arkinen puurtaminen japanin kielen opiskelun ja kokkaamisen opettelun parissa kuitenkin katkeaa, kun hän saa ystävänsä välityksellä kutsun lähteä tapaamaan kuuluisaa led-miljönääri Kawakamia. Mies on päättänyt hankkia itselleen tarunhohtoisen laserjuureksi kutsutun maustekasvin, joka on kadonnut tietymättömiin Välimeren ympäristöstä jo Rooman valtakunnan aikaan. Mauste on ollut aikanaan arvostettu ja haluttu. Mitä sillä saisikaan aikaan nykymaailmassa?

Kawakami on saanut vihjeen, että Syyriasta paenneella Yu Darvish -nimisellä miehellä on hallussaan ikivanha kirja, jossa kerrotaan laserjuuresta ja mahdollisesti myös paikasta, josta sen saattaisi löytää. Rikun tehtävä on mennä tapaamaan Darvishia ja saada häneltä tarvittavat tiedot kasvista. Tehtävä vaikuttaa helpolta ja tervetullut loma Välimerellä houkuttelee. Riku päättää tarttua tarjoukseen. Perillä loma luonnollisesti osoittautuu aivan joksikin muuksi…

Laserjuuren jäljillä on nimittäin myös Japanin pahamaineinen rikollisjärjestö Yakuza. Rikun väistellessä luoteja Turkissa ja Kreikan saaristossa Japanissa seurataan Namie Amuron kohtaloa. Namie työskentelee kylpylässä, joka tarjoaa asiakkailleen myös nyotaimori-ateroita, joissa sushi tarjoillaan alastoman naisen vartalolta. Namie on joutunut nykyiseen ammattiinsa, kun isän velat Yakuzalle ovat jääneet hänen maksettavakseen. Yliopiston englanninopinnot on ollut pakko jättää kesken. Painajainen alkaa, kun Namie tarjoiluastiana toimiessaan vahingossa kuulee englanninkielisen keskustelun, jossa puhutaan salaperäisestä ja arvokkaasta juuresta.

Valkama on onnistunut rytmittämään Laserjuuren edeltäjäänsä Pallokalaa paremmin. Toimintakohtaukset seuraavat toistaan tasaiseen tahtiin. Suvantoja on edelleen paljon, sillä Valkama kuvailee japanilaiseen ja välimerelliseen ruokakulttuuriin kuuluvia yksityiskohtia perusteellisesti. Rakenteellisesti Laserjuuren juoni ei ole kovin koherentti, sillä henkilöitä on runsaasti ja tapahtumat leviävät kirjaimellisesti ympäri maailmaa. Mutta nämä seikat eivät lopulta haittaa, sillä Laserjuuri on kuitenkin kiinnostava, viihdyttävä, opettava ja vaikuttavakin romaani.

Minuun iskivät voimakkaimmin alussa mainitsemani Välimeren alueen pakolaistilanteen karut kuvaukset. Miten voi matkustaa turistilomalle Kosille tai idylliselle Patmokselle, kun samalle saarelle pyrkii epätoivoisia ihmisiä kirjaimellisesti henkensä kaupalla? Asiaa olen toki pohtinut aiemminkin, mutta jostain syystä tämä dekkari sai aiheeseen uutta syvyyttä. Aika pysäyttävää. Kirjallisuudella on vaikutusta.

Kuuntelin Laserjuuren äänikirjana, joten jouduin vähän etsiskelemään henkilöiden nimien kirjoitusasua. Selvisi, että Yu Darvish on japanilainen baseballtähti. Pallokalan ilmestyttyä luin tai kuulin jossain yhteydessä, että tämä on kirjailijan tapa pikkuisen virnistellä niiden lukijoiden kanssa, jotka tuntevat japanilaista kulttuuria vähän keskivertosuomalaista paremmin. Laserjuuressa kuulemma kaikki japanilaiset nimet on lainattu baseballin puolelta ja turkkilaiset taas on nimetty koripalloilijoiden mukaan. Itseltäni nämä vitsit menevät kyllä iloisesti yli hilseen, mutta eivätpä ne haittaakaan.

Heikki Valkama: Laserjuuri
Tammi 2018.
Äänikirjan lukija Toni Kamula, kesto 8 h 4 min.


Storytel.

Sijoitan Laserjuuren Helmet-lukuhaasteen kohtaan 
21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja.

Kolmas Riku Mäki -gastrodekkari Tulikukka ilmestyy syyskuussa 2019. 





1 kommentti:

  1. Näiden kirjojen miljöö kiinnostaa, joten varmasti jossain vaiheessa luen Pallokalan ja nuo muutkin, jos pidän Pallokalasta :)

    VastaaPoista