Sivut

maanantai 25. syyskuuta 2017

Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkat



Tarkkasilmäisimmät blogini seuraajat ovat ehkä huomanneetkin, että olen saanut ilon ja kunnian olla mukana valitsemassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettavan Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaita sekä samalla lopullista voittajaa (tai voittajia, säännöt kun sallivat myös palkinnon jakamista kahdelle teokselle). Ehdokkaat julkistettiin lauantaina 23.9.2017 Oulussa. Alle lainaan Oulun kirjailijaseuran tiedotteen aiheesta. Tiedotteen lopussa on linkkejä lisätiedon äärelle. Onnea ehdokkaille! 

Raati luonnehti ehdokkaiksi valittuja teoksia seuraavasti:




 1. Essi Kummu: Hyvästi pojat

Essi Kummun Hyvästi pojat tarkastelee taitavalla, rohkean avoimella ja humoristisella otteella vanhemmuutta, rakastumista ja kirjailijuutta. Teos pohtii, mitä voi, mitä tulisi ja miten pitäisi puhua, koskettaa ja kirjoittaa. Tämä autofiktiota edustava romaani on itsensä julkista riisumista parhaimmillaan.



2. Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät

Tiina Laitila Kälvemarkin episodiromaanissa Seitsemäs kevät kesät tuntuvat kadonneen ilmastonmuutoksen takia lopullisesti. Johonkin epämääräiseen ja pelottavan todennäköiseen lähitulevaisuuteen sijoitettu tarina kerrotaan seitsemän keskenään eri tavoin yhteen liittyvän henkilön näkökulmista. Tuloksena on nautinnollinen palapeli, katkelmallinen ja aukkoinen kertomus, jota lukiessa saa kokea puuttuvien palasten löytämisen iloa.



3. Miki Liukkonen: O

Miki Liukkosen O haastaa lukijansa proosalliseen painiin – ironisesti. Teoksen massava mitta, eksessiivinen paino, lukematon henkilögalleria, lukuisat alaviitteet ja miltei häiriintyneen upottavat yksityiskohdat vieraannuttavat, mutta toisaalta kiehtovat. Liukkosen kerronta tavoittaa jotain olennaista siitä nykivästä elämäntyylistä, jota tätä nykyä elämme. O:ta on luonnehdittu yhdeksi vuosikymmenen tärkeimmistä romaaneista – eikä aivan suotta.




4. Minna Rytisalo: Lempi

Minna Rytisalon Lempi on poikkeuksellisen hallittu ja valmis esikoisromaani. Rytisalo kirjoittaa samaan aikaan herkän hienovireisesti ja vimmaisen väkevästi. Henkilöt ovat aitoja ja tunteet silmittömiä, olipa kyse surusta, kateudesta, hämmennyksestä tai halusta.



5. Kauko Röyhkä: Lapinpoika

Kauko Röyhkän Lapinpoika yllättää: miehisten tuntojen tulkkina tunnettu tekijä kuvaa välähdyksenomaisissa hetkissä myös nuoren naisen sielunmaisemaa. Jotain hyvin viehkoa on myös siinä huolettomuuden kuvauksessa, jolla viestintään, yhteydenpitoon ja tavoitettavuuteen suhtaudutaan kännykättömässä 70-luvun Suomessa. Lapinpoika saattaa kuulua Röyhkän kaunokirjallisen tuotannon parhaimmistoon.




6. Miika Siironen: Mustan lipun alla – Elias Simojoen elämä ja utopia
Teoksessaan Mustan lipun alla Miika Siironen käy kiehtovalla tavalla läpi suomalaisen äärikansallismielisyyden ja fasismin historiaa. Siironen rakentaa kohteestaan moniulotteisen kuvan ja tulkitsee syvällisesti tämän taustavaikuttimia historiasta, kulttuurista ja psykologiasta käsin. Teos kuvaa kiihkottomasti sisällissodan traumatisoiman nuorukaisen kyvyttömyyttä sopeutua rauhanajan demokratiaan. Ääriliikkeet eivät ilmesty tyhjästä vaan nousevat niille suotuisasta historiallisesta maaperästä – nykyäänkin.


7. Pauli Tapio: Varpuset ja aika
Pauli Tapion esikoisrunokokoelma Varpuset ja aika ilahduttaa sekä ilmaisullaan että kokeellisesta kirjallisuudesta ammentavalla rakenteellaan. Teoksen kieli on konkreettista, mutta ei karua; vain aiheet ovat sitä. Tematiikka rinnastaa ylimaallisen maailmantuskan ja yksityisen mielenvaivan. Varpuset ja aika on koskettava, merkittävä runokokoelma.


8. Katariina Vuori & Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä. Tarinoita köyhyysrajan takaa

Kirjailija Katariina Vuoren ja valokuvataiteilija Vesa Rannan Lottovoittajien pöydässä on tärkeä aikaamme tarkasteleva teos. Kertoessaan suomalaisesta köyhyydestä se on rehellinen ja kattava, mutta ei silti synkistele eikä mässäile. Vaikka teos on synkkä, se on kompositioltaan ilmava ja antaa tilaa myös hengähtää. Se kunnioittaa kohteitaan, mutta ei alista ylistämällä eikä aseta ketään jalustalle. Se vain toteaa, mitä todettava on: tätä kaikkea on olla köyhä hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.


***

Raadin puheenjohtaja, professori Sanna Karkulehto kertoo, että kovasta luku-urakasta huolimatta tehtävä oli raadille mieluisa. ”Oli hienoa nähdä, että Pohjois-Pohjanmaa tuottaa näin monipuolista ja korkeatasoista kirjallisuutta, vaikka eihän se yllätys ollut.”

Raati valitsi ehdokkaiden joukosta sääntöjen salliman enimmäismäärän eli kahdeksan teosta. ”Valinta ei ollut helppo. Viimeisessä vaiheessa meillä oli yhdeksän nimeä, mutta yksi oli pakko pudottaa pois. Listalle jäi kahdeksan loistavaa kirjaa”, Karkulehto sanoo.

10 000 euron arvoinen Botnia on palkintona poikkeuksellinen: ehdolle voidaan hyväksyä mitä tahansa kirjallisuuden lajia edustava teos. Lisäksi kielirajausta ei ole – riittää että tekijä asuu tai on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta.

Palkinnon voittaja nimetään 25.10.2017, ja hän esiintyy Helsingin Kirjamessujen Kirjakahvilassa torstaina 26.10. klo 13.30.

Palkintosumman lahjoittavat Oulun kaupunki ja Osuuskauppa Arina. Kilpailun yhteistyökumppaneita ovat Suomalainen kirjakauppa ja Kaleva. Tapahtuman järjestämistä tukevat Oulun Energia, Hätälä, Mainonnan Työmaa ja Bitfactor.

Lisätietoja palkinnosta antaa Oulun kirjailijaseura ry:n puheenjohtaja Antti Leikas, p. 040 5666 862.

Oulun kirjailijaseura on Oulun alueen ammattikirjailijoiden edunvalvonta- ja tukijärjestö. Sen tarkoituksena on edistää Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan ammattikirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia, rakentaa seudulla toimivien kirjailijoiden yhteisöä sekä ajaa alueen kirjailijoiden etuja.

Lisätietoja Oulun kirjailijaseurasta löytyy täältä.
Botnia-kilpailun säännöt löytyvät puolestaan täältä.

Ehdokaskirjat esitellään myös sanomalehti Kalevan laajassa jutussa.


5 kommenttia:

  1. Upeita kirjoja pääset lukemaan, onnea siitä sinulle Kirsi!
    Yksi kuitenkin on ylitse muiden Minna Rytisalon Lempi.
    Toivon sydämestäni, että kotikylän tyttö Minna voittaa Lempillä tämän hienoa palkinnos.
    Lempi on ollut ehdolla monissa koitoksissa ja saanutkin voittoja.

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut Lempin ja Seitsemäs kevät teoksen. Aika paha valita näiden väliltä, mutta valitsen Laitila Kälvemarkin teoksen. Muista en voi valita, kun en ole lukenut.

    VastaaPoista
  3. Tässähän tuli monta uutta kirjatuttavuutta, jes! :) Vain Lempi oli minullle ennestään tuttu.

    VastaaPoista
  4. Näin Oulussa syntyneenä ja kasvaneena tämä palkinto on eräittäin kiinnostava, sillä kasvoin koko lapsuuteni ajatellen, että ei Oulusta tule ketään kuuluisaa, vaan kaikki tapahtuu jossain kaukana, jossain etelässä. Mukavaa, että palkinnoilla nostetaan esiin paikkakuntasidosteista kirjallisuutta.

    VastaaPoista
  5. Vain Lempi ennestään tuttu, mutta se on kyllä ihana, vahva kirja. /Tiia

    VastaaPoista