”Osuuskumma on uudenlainen osuuskuntamuotoinen
kustantamo, joka julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta
spekulatiivista fiktiota. Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei
tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden
julkaisuperinnettä.
Lukijoille Osuuskumma tarjoaa mahdollisuuden lukea
tuoreiden kirjailijoiden ja nousevien kirjoittajien tekstejä: novelleja,
romaaneja, raapaleita, monipuolisesti eri julkaisumuodoissa.
Jäsenilleen Osuuskumma tarjoaa yhteisen markkinointikanavan
ja ryhmän tuen.”
Muun muassa näin esittelee
itsensä Osuuskumma-kustantamo nettisivuillaan. Kustantamo on toistaiseksi
ehtinyt julkaista kaksi novellikokoelmaa, joista tämä lukemani Steampunk! – Koneita ja korsetteja on
tuoreempi. Kiinnostuin kokoelmasta monestakin syystä. Ensinnäkin minua
mietityttävät kovasti suomalaisen kustannusmaailman ilmiöt. Vaikka muutama
suuri ja kansainvälistyvä kustantamo tuntuu jyräävän voimalla ja
tasapäistävänkin tarjontaa, kukkii reunamilla monenlaista mielenkiintoista ja
uutta. Toiseksi olen sattuman oikusta jonkinlainen edelläkävijä ikäisekseni,
sillä tiesin jo ennen tätä teosta, mitä on steampunk, olinpa yhden sen genren
teoksenkin jo ehtinyt lukea.
Steampunkin tai kotoisammin
höyrypunkin juuret ovat 1980-luvulla, jolloin tieteiskirjallisuuteen alkoi
muodostua sivuhaara. Vaihtoehtohistorioissa kuvattiin maailmaa, joka muistuttaa
monella tavalla 1800-luvun viktoriaanista Eurooppaa ja erityisesti Britanniaa. Höyryvoima
jyrää energianlähteenä. Jos polttomoottoria ja elektroniikkaa ei olisikaan
keksitty, vaan kehitys olisi jatkunut toisaalle, millainen maailma olisi?
Mikäli steampunk-kirjailijoita olisi uskominen, ei kovin kaksinen. Mutta
kirjoissa on synkästä yhteiskunnasta huolimatta hurjia seikkailuja, jännitystä
ja romantiikkaakin. Vain mielikuvitus on rajana. Lue lisää aiheesta alkuun vaikka Wikipediasta.
Steampunk! – Koneita ja korsetteja -antologiassa on seuraavat novellit:
Magdalena Hai, Vaskimorsian
Saara Henriksson, Arkistonhoitajan salaisuus
Heikki Nevala, Hevostuhatjalkainen
J.S. Meresmaa, Augustine
Markus Harju, Prahan teurastaja
Shimo Suntila, Kruunun vihollinen
Jani Kangas, Kapina tunturilla
Christine Thorel, Viuhka käy kartanossa
Anni Nupponen, Joka ratasta pyörittää
Saara Henriksson, Arkistonhoitajan salaisuus
Heikki Nevala, Hevostuhatjalkainen
J.S. Meresmaa, Augustine
Markus Harju, Prahan teurastaja
Shimo Suntila, Kruunun vihollinen
Jani Kangas, Kapina tunturilla
Christine Thorel, Viuhka käy kartanossa
Anni Nupponen, Joka ratasta pyörittää
Ennestään tuttuja
kirjailijoita minulle olivat vain Magdalena Hai ja J. S. Meresmaa, joiden
kummankin nuortenkirjan olen lukenut tämän vuoden aikana. Molemmat ovat myös
ahkeria bloggaajia, joten he ovat verkkomaailmasta muutenkin ”tuttuja”. Magdalena
Hain nuortenromaani Kerjäläisprinsessa
on tiettävästi ensimmäinen suomenkielinen steampunk-romaani. Vaskimorsian-novellissa onkin hauska
silmänisku siihen suuntaan, sillä Gregorovian valtion tunnukset vilahtavat tarinassa, ja Gigin ja
Henryn seikkailuista lukeneille se on hyvinkin tuttu valtio. Vaskimorsian on yksi omista
suosikeistani antologian novellien joukossa, sillä se on rakenteeltaan napakka,
siinä on hyvä jännite ja lisäksi siinä on muitakin intertekstuaalisia
ulottuvuuksia. Mieleen tulevat hakematta ainakin Ilmarinen Kalevalasta ja
Frankenstein.
Heikki Nevalan Hevostuhatjalkaisesta taas pidin
erityisesti siksi, että sijoittuu kaikista tarinoista selvimmin Suomeen. Valtava
höyrykäyttöinen leikkuupuimuri herättää vastustusta pohjalaisilla
viljapelloilla, mutta kaikki päättyy katastrofiin. Huumori on hiilenmustaa. J.
S. Meresmaan novellissa Augustine on
vahva feministinen pohjavire, joka myös miellytti. Päähenkilö on ruumiillisesti
vajavainen sen lisäksi, että on nainen. Mutta sisua ja älyä löytyy! Kummassakin
novellissa kirjoittajan mielikuvitus on päässyt loistavasti vauhtiin
yhdistellessään koneen osia milloin ihmiseen, milloin eläimeen tai ainakin
eläintä muistuttavaan laitteeseen.
Markus Harjun, Shimo
Suntilan ja Jani Kankaan novelleissa on tuntuma, että ne ovat pikemminkin
laajemman tekstin luonnoksia kuin tiukasti hiottuja novelleja. Maailmaan
kunnolla sukeltaminen vaatisi hieman enemmän aikaa, eikä jännite oikein pääse
kunnolla muodostumaan. Sotaisat ja synkät teemat yhdistävät myös näitä miesten
tarinoita. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tarinat lähtisivät muokkautumaan
romaaneiksi.
Christine Thorelin Viuhka käy kartanossa on pilke
silmäkulmassa kirjoitettu Siniparta-pastissi.
Sinipartahan taasen perustuu Grimmin
veljesten ylöskirjaamaan vanhaan kansansatuun Outolintu. Tällä kertaa linnanherra istuu höyrykäyttöisessä
pyörätuolissa ja vaatii vaimokseen jompaakumpaa kauniista ja hemmotelluista
sisaruksista. Linnan kätköistä löytyy monenlaista outoa ja kammottavaakin.
Viimeisestä Anni Nupposen
kirjoittamasta surumielisestä ja synkästä Joka
ratasta pyörittää -tarinasta pidin
myös kovasti. Höyryteknologiaa kehittyneempää tasoa edustavat rattaat. Niiden
aatelia on aivoihin kytkettävä elinratas, joka säätelee ihmisen tai eläimen
elinikää. Parlamentti on määrännyt eliniäksi 300 vuotta. Mitä kaikkea eettistä
ja konkreettistakin ongelmaa tästä voikaan seurata? Vaikeuksia on tiedossa
ainakin novellin minäkertojalle, jonka äiti on itse asentanut poikansa
elinrattaan.
Novellikokoelma on raikkaan
erilainen lukukokemus ainakin minulle, koska aika vähän luen nykyään scifiksi
laskettavaa kirjallisuutta. Kerjäläisprinsessa
on selkeästi nuortenkirja, mutta tämä kokoelma on kirjoitettu aikuisille.
Tietysti se sopii myös genrestä kiinnostuneille nuorille lukijoille. Aikoinaan
esiteininä pidin kovasti Jules Vernen teoksista, ja jotenkin näiden tarinoiden
taustalta voi aistia Vernen hengen, monta astetta synkempänä tosin. Suomalaiskirjailijat
eivät ummista silmiään viktoriaanisen ajan yhteiskunnallisilta ja
aatteellisilta ongelmilta.
Osuuskumman periaatteena on
pitää kirjojen hinnat kurissa. E-kirjana tämän Steampunk!-kirjan saa Elisalta
hintaan 8,90. Pidän sitä edullisena uutuuskirjan hintana, ja niinpä ostin
itselleni tämän puhelimessani (Samsung Galaxy Note II) luettavaksi. Hankinta
oli ensimmäinen ihan rahalla tekemäni sähkökirjaostos. Lukeminen sujuukin
laitteella oivallisesti. Harmi vain, että sähköisessä versiossa ei ole lainkaan
paperikirjan hienoja anfangeja novellien aluissa. Tätä pahoiteltuani sain
Osuuskummalta myös paperisen arvostelukappaleen. Perinteisen kirjan hinta muuten
on tällä hetkellä 15 euroa. Näin minusta pitäisi ollakin, eli sähkökirjan
pitäisi olla paperista edullisempi. Molemmilla on puolensa, mutta perinteinen
käyttöliittymä on kuitenkin monessa suhteessa kätevämpi.
Aika hyvä aloituslausekin tässä Vaskimorsiamessa!
Steampunk! – Koneita ja korsetteja -novelliantologia
Osuuskumma 2012. 314 s. (Nidottu.)
P.S. Vilkaise myös Saara Henrikssonin kirjoitus antologioiden kustantamisesta.
P.S. Vilkaise myös Saara Henrikssonin kirjoitus antologioiden kustantamisesta.
Tämän voisin hankkia itselleni ensi vuoden puolella, kuulostaa kivalta ja kiinnostavalta. Mukavaa olisi myös lukea lisää Meresmaata ja Haita. Kiitos Kirsi!
VastaaPoistaOnpas mukava nähdä uuttakin e-kirjaa myytävän järkevällä hinnalla!
VastaaPoista