Sivut

tiistai 18. joulukuuta 2012

TTT: Kirjabloggaajan vuoden kohokohtia


Jälleen on tiistai. Koska kyseessä on kuluvan vuoden 2012 toiseksi viimeinen, päätin tällä kertaa listata taakse jäävän blogivuoden huippuhetkiä. On ollut vauhdikas vuosi! Kiitos siitä teille, rakkaat lukijat ja kommentoijat!

  1. Kaksi blogivuotta täynnä
Blogini otti haparoivat ensiaskeleensa 20.11.2010, joten marraskuussa se täytti kaksi vuotta. Aika on kulunut kuin siivillä, ja blogista on tullut kiinteä osa elämääni. Se on oikeastaan lukemisen jälkeen rakkain harrastukseni. Marraskuussa blogin kävijälaskuriin kirjautui maaginen lukusarja 100 000. Aika pyörryttävä tuntemus! Aloitteleville blogeille vinkiksi, että kannattaa vain uskollisesti kirjoittaa blogiinsa sisältöä. Kävijämäärät kasvavat kyllä. Mitään ihmeellistä ei tarvitse olla. Erityisen onnellinen olen tuossa sivupalkissa näkyvästä Lukijat-ryhmästä, joka kasvaa sekin tasaisesti.

  1. Blogini on somettunut
Tämän vuoden aikana kirjablogeille alkoi putkahdella omia Facebook-sivuja. Hieman ensin emmin, mutta nopeasti päätin itsekin kokeilla, mitä lisäarvoa se toisi bloggaamiseen. Toihan se. FB-sivullani on tykkääjiä, jotka eivät ole halunneet rekisteröityä blogin lukijoiksi. Se on varmasti ihan kätevä tapa seurata, mitä blogissa tapahtuu, jollei halua tilata sitä esimerkiksi sähköpostiinsa. Minulle FB-sivu on paitsi yksi lisäkontaktiväylä (Facebook on todellakin verkostoitumisen tehoväline) myös kiva foorumi laittaa vaikkapa lehtilinkkejä ja tv-ohjelmasuosituksia näkyville. Kaikesta pienestä en halua tänne varsinaiseen blogiini aina kirjoittaa.

Lisäksi päätin olla rohkea ja kokeilla jotain itselleni uutta. Perustin Twitter-tilin kirjablogille. Twiittailukin on ihan mukavaa, ja yllättäen sielläkin puolella on sellaisia seuraajia, jotka eivät ole blogiin rekisteröityneet tai jotka eivät ole FB-sivun tykkääjiä. Edelleen linkitän arvosteluni myös Kirjaseurantaan.

  1. Blogistanian Kuopus
Kuluvan vuoden alussa minäkin osallistuin Blogistanian Finlandia -kisaan. Alkuperäinen idea on Sallan lukupäiväkirja -blogin Sallan. Voiton vei Katja Ketun Kätilö, joka sittemmin osoittautui yhdeksi oman kirjavuoteni huipuksi. Leikkimielinen kilpailumme herätti yllättävänkin laajaa kiinnostusta, ja niinpä helmikuussa Ketulle ojennettiin kukat ja kunniakirja Akateemisessa kirjakaupassa. Salla haastatteli voittajaa. Lisäksi äänestimme myös parhaasta käännösromaanista eli Blogistanian Globalia -palkinnosta. Sen nappasi Sarah Waters Vieras kartanossa -romaanillaan.

Tänä syksynä innostus vain kasvoi, ja nyt marraskuun lopussa kirjabloggaajat valitsivat vuoden parhaaksi lasten- ja nuortenkirjaksi Annukka Salaman Käärmeenlumoojan. Onnittelut Salamalle Blogistanian Kuopus -palkinnosta.

Nuortenkirjat innostivat minuakin pitämään blogissani nuortenkirjateemaviikon, jonka aikana esittelin kaikkiaan kuusi kotimaista nuortenkirjaa. Teemaviikon yhteenvedon voi lukea täältä. Tekstissä on myös linkit kirjaesittelyihini.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden häntää koetetaan pitää pystyssä myös Facebookissa, jonne syksyllä perustettiin sivu Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat. Minulla on ilo olla mukana sivua ylläpitämässä. Käykäähän kaikki tykkäämässä ja pyytäkää kaverit mukaan!

  1. Plagioinninvastainen flash mob -tempaus
Kirjallisuusesseisiin ja -esitelmiin materiaalia kopsaileviin koululaisiin ja opiskelijoihin tympääntyneet kirjabloggaajat pistivät lokakuun alussa pystyyn nettipilan. Kirjoitimme toistakymmentä ”juoniselostusta” etsityimmistä ja luetuimmista klassikkoteoksista. Ideana oli kirjoittaa niin päätöntä soopaa, että kuka tahansa hätkähtäisi ja alkaisi nopeasti haistaa palaneen käryä. Tarkoitus ei siis ollut johtaa ketään harhaan vaan terveellisesti muistuttaa siitä, että netissä vastuu on lukijalla. Kaikki ei olekaan aina totta. Lisäksi nettitekstejä ja -kuvia koskevat tekijänoikeudet. Näistä asioista kouluissa paasataan suu vaahdossa, mutta silti aina vain viikon suosituimpien tekstieni joukossa on vanha kirjoitukseni Ilmari Kiannon Punaisesta viivasta. Kyynisenä ihmisenä en usko, että kaikki lukijat ovat olleet klassikoista kiinnostuneita lukuharrastajia… Oma kirjoitukseni 1.10. oli kuitenkin Pentti Haanpään Noitaympyrästä.

Jotkut pahoittivat tempauksestamme mielensä, mistä olen pahoillani. Tempauksella on kuitenkin ollut ihan oikeasti vaikutusta koulumaailmassa, joten en kadu. Asia on edelleen ajankohtainen.

  1. Ensimmäinen korruptioiltani
Kirjabloggaajathan tunnetusti viettävät glamoröösiä elämää, jossa kuohuviini virtaa ja ilmaisia kirjoja tulvii kaikkialta vastustamattomana hyökynä. Ihan tuollaista meno ei ainakaan täällä syrjäkylillä asustavalla ja päivätyössä käyvällä kirjabloggaajalla ole. Valitettavasti.

Ihka ensimmäiseen kustantamon tarjoamaan illanviettoon osallistuin syysloman aikaan Turussa. Mukavinta näin jälkikäteen ajatellen oli tavata ihan elävässä elämässä turkulaisia blogisiskoja. Talvihalit sinne! Toki oli mukavaa kuulla kirjailijoitakin, enkä toki pahastunut kirjalahjasta. Mutta kirjabloggaaja siis joutui astumaan ihan ulos ovesta. Hui.

  1. Helsingin kirjamessut
Olen kyllästymiseen asti paasannut onnenpotkusta, jonka ansiosta sain ystäväni Hennan kanssa viettää hauskan ja monin tavoin antoisan kirjamessupäivän Helsingissä. Kotiin raahauduimme kirjapinoja ja leipiä isot pinot mukanamme. Muutaman vuoden tauon jälkeen oli mukava taas haistella messumeininkejä.

Jälleen oli suuri ilo tavata kirjablogistikollegoja WSOY:n vieraanvaraisessa huomassa. Lopultakin pääsin ihan kasvotusten tervehtimään Vera Valaa, jonka esikoisteoksen syntyä olin seuraillut. Kuolema sypressin varjossa on aivan herkullinen dekkari, lue vaikka joululomalla! Veralle ja  perheelle mukavaa joulua! Uutta dekkaria odotellaan…

  1. Dekkariseuran blogi
Oman kirjablogini lisäksi kirjoittelen silloin tällöin juttuja dekkareista myös Dekkariseuran blogiin. Tästä mahdollisuudesta olen todella iloinen ja otettu, vaikka välillä tunnen lievää syyllisyyttä, koska päivitystahtini siellä on luvattoman hidas. Kirjoitin sinne keväällä kirjailijahaastattelun Vera Valasta, jonka esikoisteos oli juuri ilmestymässä. Kiitos vielä haastattelusta!

Olen ollut seuran rivijäsen varmaan viisitoista vuotta, joten on mukavaa päästä ihan konkreettisestikin osallistumaan toimintaan. Minulta jopa pyydettiin näytelmäarvio Ruumiin kulttuuriin! Seuran jäsenet saavat pieniä etuja, mutta tärkeintä on saada Ruumiin kulttuuri kotiinsa neljästi vuodessa. Kannattaa liittyä.

  1. Magdalena Hai ja kirjatrailerit
Verkottuminen on päivän sana, ja se tosiaan myös toimii ja tarjoaa parhaimmillaan aika huikeita juttuja. Ikimuistoinen projekti lähti sattumalta liikkeelle, kun Magdalena Hai huomasi minun kommenttini J. S. Meresmaan blogissa. Kyseessä oli teksti, jossa Meresmaa esitteli Mifongin perintöön tekemäänsä kirjatraileria. Kirjalle tehtävät esittelyvideot ovat Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta kun otin ne esille oppitunnilla, sain kuulla, että innokkaimmat lukijat etsivät niitä ulkomaisista kirjoista ihan omin nokin.

Magdalena ehdotti, että voisimme tehdä yhteistyönä kirjatrailerin hänen elokuussa ilmestyvälle nuortenkirjalleen Kerjäläisprinsessa. Innostuimme molemmat melkoisesti, vaikka ainakin omat taitoni ovat hyvin vaatimattomat. Byrokratiakin saatiin taltutettua, ja niinpä innokas 8.A:ni ryhtyi heti syksyn alussa kirjatraileria vääntämään. Tuloksia voi ihailla Magdalena Hain blogista. Kiitos vielä!

Vinkki kannattaa laittaa mieleen. Kirjatrailerin tekeminen oli monella tavalla mielenkiintoista ja opettavaista.

  1. Toinen Kirsin kirjanurkka!
Sain syksyllä blogiystäviltä huolestuneita viestejä, jossa ihmeteltiin kaupalliselle alustalle ilmaantunutta kirjablogia nimeltä Kirsin kirjanurkka. Olinko siirtänyt oman blogini sinne vai oliko kyseessä toinen mutta samanniminen blogi? Ällistykseni oli suuri, sillä kyse oli jälkimmäisestä.

Asiaa selvittelin ja lähetin ko. firmaan useita toivottavasti kohteliaita mutta varsin tiukkoja pyyntöjä, että tämän toisen blogin nimi vaihdettaisiin. Nimiasiassa päästiin nopeasti kompromissiin, eikä ollut tarvetta sen kummempiin toimenpiteisiin. Silti tapaus säikäytti. Kirjablogin nimeä taitaa olla aika vaikea suojata, varsinkaan näinkin tavanomaista. Menestystä Kirsin Kirjakulma -blogille!

  1. Oma exlibris!
Pitkäaikainen haaveeni omasta exlibriksestä toteutui, kun keksin tiedustella tekijäksi ystävääni Virvaa. Merkin idea on tekijän, ja hauska, hellyttävä merkki saa minut aina hyväntuuliseksi sen nähdessäni.

Olen ottanut tavaksi, että omistamani kirjan luettuani päätän, liimaanko exlibriksen paikoilleen vai en. Toisin sanoen päätän, jääkö kirja haltuuni pitemmäksi aikaa vai laitanko sen nopeasti kiertoon. Liimaamishetki on aina pikkuisen juhlava. Kiitos merkistä, Virva, ja oikein hyvää joulunaikaa!


Tällaisia tunnelmia tällä kertaa. Mitä kohokohtia Sinun kirjavuoteesi on sisältynyt?

47 kommenttia:

  1. Hyvää tuulta aiheuttava postaus tämä. Minun kohokohtiani ovat ehdottomasti olleet blogin 1-vuotissynttärit, flashmobbailu, Salamalle kunniakirjan ojentaminen viime lauantaina ja ehkä parhaimpana useisiin bloggaajiin tutustuminen kasvotusten. Harmi, että olimme kirjamessuilla eri päivinä, ehkä ensi vuonna sitten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olisin niin kovasti halunnut olla mukana tuossa Kuopus-palkinnon ojentamistilaisuudessa, mutta kun ei niin ei. Hienoa, että kuitenkin jotkut pääsivät paikalle ja olemme saaneet nauttia tunnelmista virtuaalisesti jälkikäteen.

      Tosiaan, toivottavasti vaikka ensi vuoden messuilla nähdään!

      Poista
  2. Mahtilista!

    Ja hei, onpa hyvä että kerrataan. Vaikka olin käynyt katsomassa noita Magdalena Hain kirjavideoita, en ollut heti hoksannut, että sinun luokkasi oli tekijöinä! Upea projekti kerta kaikkiaan!

    Suunnittelen vastaavaa koontia itsekin, mutta se menee varmaan ensi viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja idea on vapaasti käytettävissä ja muunneltavissa, tietysti!

      Kirjatrailerit olivat kyllä melkoinen ponnistus, mutta paras ryhmä halusi tehdä sitä koululla omalla ajallakin, mikä paljastanee, miten nuoret ideaan suhtautuivat :)

      Poista
  3. Paljon onkin mahtunut kuluvaan blogivuoteen :)
    Omia kohokohtia olivat ainakin flashmob - ja kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat, todellakin, ilman niitähän ei olisi mitään noista kympin listani jutuista! Ajattelin koota joulupäiväksi jonkinlaista topkymppiä vuoden kirjoista vielä. Jos nyt en ihan uuvahda tässä jouluhässäkässä!

      Poista
  4. Olipa kiva koonti blogivuodesta! Ja talvihali takaisin, oli tosi kiva tavata :).

    VastaaPoista
  5. Oli ilo lukea tämä. Sinulla on ollut kaikin tavoin hieno blogivuosi. Oli hauska tavata Helsingin kirjamessuilla - vaikka tosi pikaisestikin. :)

    T. Lumiomenan Katja nyt anonyymisti töistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, oli kovin pikainen tuo tapaaminen, mutta sitäkin mukavampi. Toivottavasti uusia kohtaamisia on vielä luvassa.

      Poista
  6. Odotin tuohon blogien somettumiseen mainintaa myös blogien sosiaalistumisesta (kommenttien määrän lisääntymisestä, vuorovaikutuksesta blogien ja blogitekstien välillä yms.) Kirjablogithan ovat sosiaalista mediaa jo ilman fb:a ja Twitteriäkin. Hmm. Aktiivisille kommentoijille pitäisi ehkä saada Vuoden kommentaattori -diplomit. ;)

    Joka tapauksessa, näin joulukuussa näitä kaikenlaisia koontipostauksia on kiva lueskella. Huomaa senkin, että KB-maailma on muuttunut vuodessa aika paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, olet ehdottomasti oikeassa! Ilman kommetoivia lukijoita omakaan blogini ei ehkä enää olisi pystyssä, ei ainakaan näin kukoistavana kuin nyt. Vaikka kuinka kirjoittaa itselleen, on aivan huippua, kun joku käy jotain kommentoimassa. Minulla on ollut onni matkassa, sillä olen jo alusta saakka saanut mukavia ja kannustavia kommentteja. Diplomit todellakin voisi ojentaa kaikille!

      Muutoksia tapahtuu, ja onneksi ainakin kirjablogeissa ne ovat olleet myönteisiä. Lisää toimijoita, yhteisöllisyyttä, kivaa tekemistä jne.

      Poista
  7. Hajakommentointia
    ”Kaksi blogivuotta täynnä ja 100 000”: ONNEA :)
    ”Toinen Kirsin kirjanurkka!” Tällainen kuulostaa kyllä masentavalta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli oikeasti aika huikea tunne, kun nuo numerot tulivat kasaan. Liikkeelle lähdettiin kuitenkin muutaman sadan kävijän kuukausimääristä. Silti Kirsin kirjanurkka ei ole suosituimpien tai pitkäikäisempien kirjablogien käyntimäärien lähelläkään. Minusta tämä ei kuitenkaan ole mikään kilpalaji. Olen joskus sanonutkin, että vaihtaisin varmaan blogin nimeksi Alaston lukija, jos haluaisin vain ison lukeman kävijälaskuriin... ;)

      Tuo kirjablogikaima tosiaan säikäytti, mutta onneksi asia selvisi nopsaan.

      Poista
  8. Näitä oli kiva lukea! Tuo ex libris on kyllä ihana juttu, onnea siitä ja kaikista muistakin vuoden kirjallisista kohokohdista ja blogimenestyksestä :)

    Oli mukava tavata messuilla, vaikka, kuten Katjakin tuossa totesi, pikaisesti.

    VastaaPoista
  9. Tosiaan nettitekstit ja etenkin kuvat omaavat tekijänoikeudet. Ongelmaksi vaan muodostuu usein se, että jos ja kun kyseessä on asianomistaja-asia, niin mahdollisuus saada tietoa kopio- ja plagiointitapahtumasta ovat heikot.

    Luin kesällä teoksen, joka käsitteli opetusalan tekijänoikeuksia ja opiskelijoiden lisäksi myös koululla on vastuunsa. Teoksen mukaan on koulun vastuulla opettaa ja kontrolloida opiskelijoiden kouluaikana oppi-tunneilla käyttämää netti-materiaalia.

    Kirjoista (suomalaisista) saa ottaa yleensä enintään 20 sivua kopioita samoille opiskelijoille, mutta ei yli puolta kirjoista, mutta esim. harjoituskirjoista ei ollenkaan.

    Koulut luultavasti maksavat kopiomäärän mukaan järjestöille korvauksia (”Opetus- ja kulttuuriministeriö hankkii valokopiointiluvat oppilaitoksille niihin kopioihin, jotka jaetaan opiskelijoille maksutta. Mikäli oppilaitos perii opiskelijoilta maksun kopioista, tulee sen hankkia itse valokopiointiluvat näihin kopioihin suoraan Kopiostosta”). Tietenkään yksittäisen oppikirjan kirjoittaja ei siis saa automaattisesti korvauksia, vaan se kuuluu ”pelin henkeen” että korvaukset menevät Kopiostolle. Kopioston sivuilla on asiasta tietoa….

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koululla tosiaan on vastuunsa. On opetettava nettisääntöjä, mitä kopioimisesta seuraa, tekijänoikeuksista jne. Ei voi olettaa, että lapset ja nuoret niistä itse tietäisivät. Kouluissa joudutaan resurssipulan takia monesti luistelemaan valitettavan harmaalla alueella, mitä tuohon kopiointiin tulee. Vähitellen asiat paranevat, kun sähköistä materiaalia on jopa vapaasti käytettävissä opetukseen.

      Ongelma oppilaitten osalta on lähinnä sellainen, että kotona tehtävät tutkielmat, esseet, esitelmät, kirjoitelmat jne. ovat niitä, joihin eksyy luvatta kopioitua materiaalia. Oppitunneilla toki on helpompaa kontrolloida, mitä tapahtuu, vaikka oltaisiin koneen äärelläkin.

      Poista
    2. Minusta tämä ei ole ongelma "oppilaiden osalta ...eksyy luvatta kopioitua materiaalia".

      Koulussa lunttaaminen on kielletty, ja jos lunttaa, koululla on minusta toimivalta puuttua asiaan eli kansan kielellä sekä oikeus että velvollisuus puuttua. Olen ollut hämilläni jo pidempään asian johdosta, jos joku lunttaa ja jää kiinni, miksei koulu puutu asiaan ja määrää lainmukaista rangaistusta joka kouluasteella eri lakinsa (peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus) joka määrää kurinpitomenettelystä.
      Kaikki kopiointi ei ole suinkaan laitonta, esim. sitaattioikeudesta määrätään tekijänoikeuslaissa 22§. Moraalisesti on väärin jo muuttaa toisen tekemää (ja pitää sitä omanaan) 3§:n mukaan.

      Poista
    3. Tuosta kopioinnin ongelmallisuudesta olen kyllä toista mieltä. Jos haluaisi varmistaa, että oppilaat tekevät esimerkiksi kirjaesseet itse, pitäisi summassa valitut kirjat luettaa koulussa yhteen menoon ja saman tien kirjoituttaa esseet :) On varsin turhauttavaa viettää puolet esseepinon tarkistus- ja korjausajasta Googlen parissa etsimässä alkuperäisiä tekstejä, joita valitettavan usein myös löytyy. Vaikka kuinka on ennen tehtävän antamista teroittanut itse tekemisen tärkeyttä jne. Toki voi koettaa hioa tehtävänantonsa niin, ettei valmiita vastauksia netistä löydy, mutta raja se on opettajankin mielikuvituksella.

      Kyllä kopioinnista rangaistaankin, mutta yleensä näissä tapauksissa rakentavampaa on hylätä työ perusteiden kera ja teettää uusi. Rangaistukset kun ovat niin kovin huonoja: jälki-istunto, kirjallinen varoitus. Ainakaan peruskoulussa. Näillä ei minusta kovin kummoista kasvatusta saa aikaan. Eri asia on sitten, kun on kyse vaikkapa ammatillisen koulutuksen tai lukion puolella tehtävästä tahallisesta vilpistä. Kenties olen idealisti, mutta ajattelen, että suurin osa peruskoululaisista tekee tätä kuitenkin vilpittömästi hölmöyttään tai vain siitä ilosta, että osaavat niin tehdä. Hämmästys on sitten usein suuri, kun käry käy. Ainakin omat oppilaani ovat vilpittömästi useimmiten katuneet ja osoittaneet halun tehdä parannuksen :) Toki kaikkia ei saada käräytettyä. Mutta he kantanevat vastuun sitten myöhemmin.

      Hyvä tarkennus tuo sitaattioikeus, joka toki on tuttu. Siitä puhutaan myös paljon eri kouluasteilla nykyään, kun opetetaan esimerkiksi aineistopohjaista kirjoittamista ja tutkielmien tekemistä. Laiton kopiointi on sitten toinen juttu. Silloin oppilas tai opiskelija tarjoaa jonkun muun tekstiä omanaan, joko tahallisesti tai tarkoittamattaan vilpillisesti. Hommia riittää opetuspuolella! Aina muuten vanhemmat eivät ole yhtä ymmärtäväisiä tilanteessa, jossa oma lapsi on kärähtänyt lunttauksesta tai kopioinnista.

      Poista
    4. Samaa mieltä olemme, sillä

      Tuo on se "rangaistus", jota ajattelin " hylätä työ perusteiden kera ja teettää uusi". Vaikka se ei ole laissa mainittu, mutta kuuluu opettajan valtuuksiin ja pegagogiseen toimenkuvaan, koska työtä ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla eikä siten voi hyväksyä, lisäksi (olen konservatiivi) kuuluu minusta vähintääm ilmoitus kotiin ja vielä joku lisärangaistus, jos tapaus on törkeä.

      Poista
    5. Eiköhän juuri kuvaamallasi tavalla ainakin pääosin toimita. Opettajatkin kun ovat tunnetusti hyvin konservatiivisia :)

      Poista
    6. Entisestä opettajan elämästä tiedän, että aiemmat viritykset löytyivät kotiaine.comissa, ja lienee niitä kaikkia esseitä netissä läjäpäin.
      Voin ehkä paljastaa, että itse opetin jo 1990-luvulla tekijänokeuskysymykset opiskelijoille, ja periaatteessa kaikki pitävät vieläkin paikkaansa. Huomattavaa on, että yleensä omaan käyttöön saa valmistaa kopion teoksen esim. sivusta. Ongelma tulee, jos sitä käyttää työssään, myy sitä, mutta sitaatti on sallittu, oma käyttö yleensä on, poikkeuksiakin on.
      Kouluissa eräs ongelma voi olla myös oppilaiden tuomat DVD:t, joihin ei ole välttämättä tekijänoikeuslupaa, jos katsovat tunnilla. En ole opettajana tällä hetkellä, joten en tiedä mikä käytäntö nykyisin on.

      Poista
  10. Netissä tapahtuu ihmeellisiä asioita... :) On ollut todella mukava tutustua tämän vuoden aikana ja tuo kirjatraileriprojekti oli minullekin mahtava kokemus! Olen liikuttunut, että sisällytit sen vuoden kohokohtien listaasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli paitsi blogivuoden myös kouluvuoden kohokohtia! Toiset ryhmät kateellisena kyselevät, milloin heidän kanssaan tehdään vastaavaa :) Opin oikeasti itsekin todella monenlaista, ja kun summasimme luokan kanssa opittuja asioita, kertoivat oppilaatkin oppineensa monenlaista. Kirjasta pidettiin myös kovasti!

      Poista
  11. Hieno kooste :)

    Omasta exlibriksestä minäkin haaveilen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen itse niin avuton piirtäjä, että en koskaan olisi osannut tehdä itse. Mutta jos on taitoja, voisi vaikka kokeillakin. Ammatti-ihmisiäkin löytyy helposti ja nykytekniikalla ei tarvitse edes nokikkain tavata. Olen ollut hankintaani todella tyytyväinen!

      Poista
  12. Apua, totta puhuen nolostuttaa, kun kiittelit minua postauksessasi, mutta voinpahan ainakin lähettää kiitokset myös sinnepäin: sekä haastattelu että kirja-arviosi olivat ensimmäiset KSV:stä tehdyt, niin että niillä on ihan erityinen paikka kirjailijahistoriassani <3 Samoin oli mahtava nähdä livenä, kuka Nipsun taakse kätkeytyy :D

    Hurjasti onnea kahden vuoden blogihistoriasta! Ja aika ällistyttävä juttu tuo bloginimen ilmaantuminen toiseenkin blogiin, mutta onneksi siellä oli fiksuja ihmisiä toisessa päässä ja pääsitte kompromissiin!

    Tämä oli niin oiva postaus, että teen varmaan itse omani samassa hengessä :)

    VastaaPoista
  13. Kiva postaus, sai ihan miettimään omia kohokohtiani vaikkei minulle nyt ihan noin vauhdikasta olekaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihan itsekin hengästyin listaa laatiessani. Todellakin monenlaista on vuoteen mahtunut. Mukavaa on ollut, ja kolmas vuosi on jo alkamassa!

      Poista
  14. Onnea pari vuotiaalle! Minunkin blogivuoteeni mahtuu yksi blogitapaaminen, joka oli aikas jännä ja no ainakin paljon hyviä kirjoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yllättävän ujoksi tunsin minäkin itseni ihan "tuttujen" ihmisten edessä.

      Poista
  15. Olipas mukavaa luettavaa. Olen ihan tuore blogisti ja tästä tuli sellainen olo, että bloggaajan elämä on suorastaan jännittävää - ainakin täynnä kaikkea todella mielenkiintoista.

    Blogiasi on aina kiva lukea. Onnea myös tuleville vuosille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoista! Onnea ja menestystä myös Sinun blogillesi.

      Kirjablogi on oikeasti avannut yllättäviä uusia ovia. Suosittelen blogiharrastusta lämpimästi!

      Poista
  16. Olipa mukava lukea vuoden kohokohtiasi. Ja kiva kun vinkkasit tuosta FB-ryhmästä Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tuli liityttyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa! Se on kiva sivu, jota moni aktiivinen on päivittämässä.

      Poista
  17. Hieno vuosi ollut sinulla - ja kirjablogeilla! Omia huippuhetkiäni ovat ainakin flash mob, kirjamessut, 24H-lukumaraton ja bloggaajien tapaaminen livenä. Sinullekin sain kasvot messuilla, vaikken kädenpuristusta enempää ehtinytkään seurustelemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, olen samaa mieltä, vuosi on ollut aktiivinen koko kirjablogirintamalla. Lukumaraton on minulla vielä kokeilematta :) Toivottavasti tavataan toistekin ja paremmalla ajalla.

      Poista
  18. Mahtava vuosi, Kirsi! Tätä koostetta oli kiva lukea. Blogisi on ja pysyy yhtenä suosikeistani... <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos samoin! Olin ihan suru puserossa, kun siellä päin oli niin pitkään välillä hiljaista.

      Poista
  19. Oli kiva lukea tätä listausta, muistui itsellekin mieleen alkuvuoden juttuja... Hämäysjuonet jäävät kyllä ikuisesti mieleeni ja 1.10. on hauskin netissä viettämäni päivä koskaan ;)

    Toivottavasti tapaamme ensi vuonna kirjamessuilla tai muissa kirjallisissa koitoksissa!

    Mukavaa joulunodotusta, Kirsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin! Olisi kivaa vaihtaa ajatuksia ihan kasvokkain, yhteistä kun tuntuu löytyvän :)

      Lämpöistä ja kirjaisaa joulua!

      Poista
  20. Samoja aiheita minullakin, hämäysjuonet ja blogaajien tapaamiset ovat jääneet mieleen, mutta myös kiinnostavia keskusteluja bloggaamisesta yleensä ja kirjabloggaamisesta erityisesti on käyty, ainakin laaja tekijänoikeusdebatti Sallan blogissa josta kiinnostava haara lähti myös omana blogiini, ja mm. Tuula-Liina Variksen ja Raili Mikkasen avauksista lähti paljon mielenkiintoista debattia ja pohdintaa mikäs tässä bloggaamisessa onkaan homman nimi (ja tämä siis ehdottoman positiivisessa hengessä, hyvä että asioista keskustellaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, monet käydyt kiivaatkin keskustelut ovat myös värittäneet mukavasti kulunutta vuotta. Kirjallisuus tuntuu puhuttavan, mikäs sen mukavampaa. Ilmiöitä on hyvä välillä pysyähtyä miettimään. Tekijänoikeudet ovat todella kuuma peruna. Tänään tuli postissa Kritiikin uutiset, jossa on tiukka kirjoitus armottomista freelance-sopimuksista, joissa mediatalot pakottavat vapaat toimittajat myymään työnantajalle paitsi työnsä hedelmät myös sielunsa.

      Poista
  21. Olipa mukavaa lukea vuotesi kohokohdista:)

    VastaaPoista