Sivut

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Jaana Taponen: Stockan herkku




Anna ja Donna ovat kummallinen ystävyspari. Donna on viimeisen päälle tuunattu kosmetologiyrittäjä, sinkku saalistaja, joka vain vaivoin voi sietää edes kummityttöään, 13-vuotiasta Juulia. Anna, Juulin äiti, on nukkavieru freelancetoimittaja, jonka suuri rakkaus eli aviomies Samuli on vuosi sitten yllättäen muuttanut uuden naisensa luo. Annan sydän on edelleen pirstaleina, eikä työnteostakaan ole tullut oikein mitään Samulin lähdön jälkeen. Rahat ovat lopussa ja elämänilo tiessään.

Stockmannin Herkussa naiskaksikko törmää kaikkien naisten kävelevään märkään uneen, Daniel Degerothiin. Kalliin näköinen unelmapakkaus ei vilkaisekaan trimmattuun Donnaan vaan luo turhan lämpimiä katseita Annan suuntaan. Donnan on toimittava nopeasti. Niinpä hän siltä seisomalta kutsuu Danielin juhliinsa, joihin myös Anna on vastahakoisesti tulossa. Ohimennen Daniel maksaa Annan kauppalaskun, tällä kun ei ole ihan viimeistä tarvittavaa euroa kukkarossaan.

Tällainen on Jaana Taposen neljännen kirjan eli Stockan herkun lähtöasetelma. Alku vaikuttaa chiclitin peruskamalta, mutta aika nopeasti mukaan hiipii toisenlaisiakin sävyjä. Jo Donnan juhlissa paikalle saapuu salaperäinen Ben, joka Annan käsityksen mukaan haluaa lainata Danielilta rahaa. Daniel taas haluaa kaikin keinoin iskeä Annan, joka pyristelee vastaan minkä kerkeää. Donna koettaa kaikkensa saadakseen merkillisen välinpitämättömän Danielin kiinnostumaan itsestään. Ben vaikuttaa käytöksen ja ulkonäön perusteella balkanilaiselta torpedolta, mutta paljastuu pian paljon proosallisemman ammatin harjoittajaksi.

Kun ex-mies Samuli häipyy kuvioista lopullisesti, Anna masentuu entistä pahemmin. Samalla myös taloudellinen ahdinko muuttuu pahasta unesta painajaiseksi. Kun Daniel alkaa houkutella Annaa lohtumatkalle Lontooseen, alkaa naisen vastarinta murentua. Mutta mikä on lopulta totuus mielettömän upeasta Daniel Degerothista?

Tarinan kepeys alkaa karista toden teolla jo ensimmäisen osan lopussa, mutta kierrokset vain kovenevat loppua kohden. Kovin keveinä en nimittäin pidä anoreksiaa, kiristystä, kuolemaa tai toistuvia raiskauskuvauksia, vaikka niitä huumorilla höystettäisiinkin. Pidin tätä sävyn ja aiheitten ristiriitaa paikoin aika hämmentävänä, vaikka se tietysti tuo oman jännitteensä kokonaisuuteen. Mistään samanlaisesta leppoisasta hyvänmielenkirjasta ei ole kyse kuin vaikkapa viimeksi lukemani Veera Vaahteran Onnellisesti eksyksissä, joka sekin määriteltäneen naisviihteeksi ja ehkä myös chiclitiksi. Henkilöt on tyypitelty ja kuormattu kliseillä lähes liikaakin, mutta esimerkiksi Donnan ulkokuorta raotellaan ihan lupaavasti ja käyttäytymistä perustellaan, lopulta.

Mutta vaikka olin hämmentynyt, ahmin silti tämän nopealukuisen ja juonivetoisen kirjan parissa illassa. Oli vain pakko saada tietää, kuinka naisten (ja miesten) lopulta käy, kuka vetää pisimmän korren. Loppu on Annan kannalta onnellinen, mutta muutama muu juonenkuvio jää mukavasti avoimeksi.

Kariston sivuilta löytyy lyhyt esittely Jaana Taposesta ja hänen tuotannostaan. Unelmavarkaan ovat lukeneet ainakin Tata ja Booksy, Lalalandian Anuliini ja Susa. Taposen vuonna 2008 ilmestyneestä esikoisesta eli kirjasta Väärä varustus löytyy arvio Inahduksesta ja Peoran kirjoista. Kovin laajaa bloginäkyvyyttä tämä tuottelias kirjailija (neljä kirjaa viidessä vuodessa) ei ole siis saanut. Oletko sinä lukenut ja kenties kirjoittanut? Kerro, niin linkitän lisää.

Jaana Taponen: Stockan herkku
Karisto 2012. 413 s.

Tilanpuute kirjahyllyssä on edelleen krooninen, joten tämäkin uutuusteos olisi lähdössä uuteen kotiin. Vinkkaa kommenttilaatikossa, jos olet kiinnostunut. Jos kiinnostuneita ilmaantuu useita sunnuntaihin 8.7. klo 12 mennessä, arvon kirjan. 

13 kommenttia:

  1. Täällä yksi kiinnostunut, vaikkei tämä sitten puhdasta chicklitiä olekaan o/

    VastaaPoista
  2. Heti kiinnostuin minäkin. Myös Unelmavaras oli ihan särmäkästä viihdettä muistaakseni... Ei muuta kuin arpajaiset pystyyn. :-)

    VastaaPoista
  3. Hyvä analyysi :)

    Kuvauksestasi päätellen teoksen nimi harhauttaa, on suhteellisen humoristinen ja hieman sovinistinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin en ole kiinnostunut, muuten kannessakin on mansikoita ja muita herkkuja :)
      ps. Enkä siitä Vahterastakaan :)

      Poista
  4. Enpä ollut kuullutkaan kyseisestä kirjailijasta, mutta nyt laitoin tämän ja muut varaukseen kirjastosta. Vaikuttaa sellaiselta ideaaliselta kesälukemiselta.

    VastaaPoista
  5. Esittelysi sai minut kiinnostumaan, vaikka muuten en olekaan Taposen kirjoista kauheasti innostunut. Arpajaisissa olen minäkin;)

    VastaaPoista
  6. Huh, onpa hurjan kuuloinen kirja! Ehkä niinkin hurjan että laitan odottamaan harkintaan. Mutta ehdottomasti kiinnostava ja kiva että on ollut vetävä kotimainen. Pitää ehkä tutustua tähän Taposeen.

    VastaaPoista
  7. Ihan uusi tuttavuus minulle! Kuulostaa todella niin erikoiselta viihdekirjalta, että käsi pystyyn vaan. O_/

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoni heräsi ja osallistun kirjan arvontaan.

    VastaaPoista
  9. Kuulostaa täydelliseltä kesäkirjalta, olen siis arvonnassa mukana!

    VastaaPoista
  10. Minut esittelysi sai kiinnostumaan, vaikuttaa tutustumisen arvoiselta teokselta. Joten osallistun ilomielin arvontaan. :)

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Juuri nyt tekeeminen mieli lukea jotain juonivetoista. Hyvä määrite kirjalle muuten. Olen siis arvonnasa mukana minäkin...

    VastaaPoista