Sivut

maanantai 29. joulukuuta 2014

Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä?



Jostain syystä tulen asettaneeksi itselleni kuin vahingossa lukemistavoitteita. Eipä siinä mitään, mukavaahan se vain yleensä on, mutta välillä ihmetyttää kyllä oma toiminta. 

Tämänkertainen idea syttyi hitaasti mutta leimahti sitten kummasti liekkeihin juuri joulun alla, kaikkein kiireisimpänä ajankohtana pitkiin aikoihin. Sain nimittäin päähäni, että haluan lukea kaikki Dorothy L. Sayersin Peter Wimsey -dekkarit ja mieluiten alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä. Syyllinen on jälleen kerran Sallan lukupäiväkirja -blogin Salla, joka on ryhtynyt Sayersia lukemaan ja on ehtinyt kirjoittaa jo ainakin seitsemästä dekkarista blogiinsa.

Sallan ensimmäiseen juttuun olin rehvakkaasti kommentoinut, että olen lukenut kaikki Sayersilta suomennetun. Asiaa tarkemmin tutkailtuani on todettava, että hieman tuli liioiteltua. Olen varmastikin lukenut kaiken, mitä paikallisella kirjastolla on ollut parisenkymmentä vuotta sitten tarjolla, mutta en tosiaankaan kaikkea suomeksi joskus julkaistua.

Facebookin Dekkariryhmässä joku linkitti Youtubesta katkelmia tv-sarjasta, jota esitettiin 1980-luvulla Suomessakin. Siitä muistaisin oman innostukseni Sayersin kirjoihin alkaneen. Poimin siis kirjoittajan nimen muistiin ja katsoin, mitä kirjastosta löytyi. Mielikuvissani lordi Peter Wimsey ja Harriet Vane ovatkin kuin sarjan näyttelijät Edward Petherbridge ja Harriet Walter, jotka muuten varsin hyvin mielestäni vastaavat Sayersin sankareistaan antamaa kuvausta.

Wikipedian mukaan Wimsey-sarjaan kuuluvat seuraavat teokset:

Kuka ja mistä (Whose Body?, 1923)
Kuolema keskiyöllä (Clouds of Witness, 1926)
Luonnoton kuolema (Unnatural Death, 1927)
Kuolema vierailee kerhossa (The Unpleasantness at the Bellona Club, 1928; suom. 1953).
Lordi Peter katsastaa ruumiin (Lord Peter Views The Body, 1928) novelleja
Myrkkyä (Strong Poison, 1930; suom. 1984).
Yksi kuudesta (The Five Red Herrings, 1931)
Kas tässä teille ruumis (Have His Carcase, 1932)
Mainosmurha (Murder Must Advertise, 1933; suom. 1938)
Hirttäjän vapaapäivä (Hangman's Holiday, 1933) novelleja
Kuolema kirkkomaalla (The Nine Tailors, 1934)
Juhlailta (Gaudy Night, 1935; suom. 1994)
Kuolema häämatkalla (Busman's Honeymoon, 1937)

Kaikkiaan Sayers siis kirjoitti yksitoista romaania ja kaksi novellikokoelmaa suosituista sankareistaan, ja pääosin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tekstit syntyivät maailmansotien välisenä aikana. Sayersin hahmot ovat kuitenkin jatkaneet elämäänsä Jill Paton Walshin käsissä. Walsh kirjoitti valmiiksi Sayersilta kesken jääneen teoksen Thrones, Dominations (1998) ja julkaisi vielä kolme romaania lisää:


A Presumption of Death (2002)
The Attenbury Emeralds (2010)
The Late Scholar (2013)
  
Luettavaa siis riittää! Haastetta lisää vielä, että muutamia Sayersin kirjojen suomennoksia on lähestulkoon mahdotonta saada käsiinsä, joten on tyydyttävä englanninkielisiin versioihin. Näin on käymässä heti tuon kakkososan eli Kuoleman keskiyöllä kanssa. Sitä ei löydy sen paremmin Salomo-, Lukki- kuin Vaski-kirjastojenkaan kokoelmista eivätkä nettiantikvariaatitkaan lupaa mitään. Onneksi nettikirjakaupat tarjoavat palvelujaan edullisesti. Mutta ihan oikeasti, olisikohan aika saada näistä todellisista dekkariklassikoista uusintapainokset, edes pokkareina? Paton Walshin teokset ovat verrattain uusia, joten jos ne suomennettaisiin, voisi olla hyvä sauma vanhoille alkuperäisillekin dekkareille. Tv-sarjankin katselisin mieluusti uudelleen.

Kuka ja mistä? on mainio perinteinen salapoliisiromaani. Vaikka kyseessä on sarjan aloitusosa ja lordi Peter, hovimestari-palvelija Bunter ja Scotland Yardin etsivä Parker ovat lukijalle outoja, käydään muitta mutkitta asiaan eli ruumiin katsastukseen. Kirjan lopussa on tosin pienenä jälkikirjoituksena parin sivun mittainen Peter Wimseyn elämäkerta, joka tosin menee ajassa eteenpäin ja jossa viitataan jo Harriet Vaneenkin. Harriet tulee kuitenkin mukaan vasta kirjassa Myrkkyä.

Älykkään, huumorintajuisen, sivistyneen keikarin lumoihin kuitenkin tempautuu oitis. Kun Parker pyytää lordi Peteriä katsomaan ruumista, joka makaa alastomana vain nenälasit nenällään köyhän arkkitehdin kylpyammeessa, lähettää lordi Peter Bunterin puolestaan huutokauppaan hankkimaan Danten foliopainoksen (Bunter muuten tekee edulliset kaupat ja saa sijoittaa säästämänsä punnat kameratarvikkeisiinsa). Ruumista vahtii mustasukkaisesti toinen poliisin etsivä Sugg, joka vihaa lordi Peteriä erityisesti. Esteistä huolimatta ruumis kuitenkin huolella tutkitaan, mutta sen henkilöys tuntuu jäävän arvoitukseksi, samoin kuin se, miten ja mistä ruumis on tupsahtanut yläkerran kylpyhuoneeseen.

Pakkaa sekoittaa samaan aikaan tapahtunut juutalaisen liikemiehen mystinen katoaminen. Herra Levy on kadonnut makuuhuoneestaan ilman ainuttakaan vaatekappaletta. Tapauksilla näyttäisi olevan ilmeinen yhteys, ja Sugg nolaakin itsensä ilmoittamalla rouva Levylle, että tästä on tullut leski. Kylpyammeen ruumis ei kuitenkaan ole kadonnut herra Levy. Kuka hän on? Entä missä on Levy? Erinäisiä johtolankoja seurataan, mutta mihinkään ei oikein tunnuta pääsevän. Kunnes palaset asettuvat lordi Peterin päässä paikoilleen! Harmi vain, että todisteet puuttuvat. Niiden saamiseksi sekä lordi Peter että etsivä Parker joutuvat asettamaan henkensäkin vaaraan. Rikollinen on häikäilemätön, julma ja itserakas.

Kuka ja mistä? on paitsi viihdyttävä klassikkoarvoitusdekkari myös loistavaa ajankuvaa. Aikakäsitys tuntuu olevan joltain toiselta planeetalta. Kiireellisenkin asian voi hoitaa seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, ehtiihän sitä. Valokuvaus edustaa rikostutkimuksen suurinta teknologista huippua, ja kuolinajan määritys on suorastaan mystiikkaa. Sen sijaan on tärkeää, että herrasmies on oikein pukeutunut lounaalla.

Kirjallisia viittauksia Sayers viljelee mukavasti, ja herkullista on esimerkiksi toistuva puhe siitä, kuinka rikosten ratkaiseminen on niin paljon vaikeampaa näin oikeassa elämässä kuin salapoliisiromaaneissa. Tosin lordi Peter parhaimmillaan tuntee olevansa Sherlock Holmesin veroinen salapoliisi!

Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä? (Whose Body?)
Suom. Kristiina Rikman. 253 s. WSOY:n Sapo-sarjan osa 299.


Lainattu kirjastosta.

Luetut, lukemattomat -blogin Liisa analysoi ansiokkaasti Sayersin henkilökuvausta sekä Wimseyn ja Bunterin sukulaisuutta Wodehousen kaksikkoon. 

4 kommenttia:

  1. Uusintapainoksille olisi tosiaan tilausta! Joissain tapauksissa myös uusintasuomennoksille, sillä vanhoista käännöksistä monet ovat ajan tavan mukaan lyhennettyjä. (Vaikka toisaalta vanhoissa suomennoksissa on usein omaa viehätystään.)

    Ajankuva on näissä kirjoissa tosiaan herkullista, henkilöhahmoista puhumattakaan. :)

    VastaaPoista
  2. Komppaan Liisaa, uusintapainoksille olisi tilausta.

    Olen lukenut muutamia, ja blogannut parista, mutta koko sarjankin lukeminen kiinnostaisi, jos kirjat olisi helpommin hankittavissa. Omat bloggaamani olen ostanut kirppareilta.

    VastaaPoista
  3. Eipä näitä Sayerseja suomeksi kovin usein näe...itse aloin lukea näitä englanniksi (mikä ratkaisu Sayersin kirjallisella tyylillä puoltaa kyllä paikkaansa) ja siten lukenut koko sarjan minäkin, en tosin aikajärjestyksessä enkä noita Paton Walshin kirjoja.
    Novellikokoelmat olivat vähän turhia eikä niiden lukematta jättäminen kai olennaisesti edes haittaisi, mutta romaanit ovat hienoja.

    VastaaPoista
  4. Salla on saanut minut todella kiinnostuneeksi Dorothy L. Sayersista, mutta en vain ikinä muista lainata mitään hänen kirjojaan, kun käyn kirjastossa. Olen tehnyt ensi kirjastoreissua varten listaa, joten ehkäpä pitäisi laittaa Sayerskin vihdoin sille.

    VastaaPoista