Sivut

lauantai 28. tammikuuta 2012

Mitä kirjoja ostetaan?

Edellisen kirjoituksen innoittamana jatkan vielä tilastotietojen tutkailua. Innoitusta sain myös Kirsti Ellilän Kirjailijan häiriöklinikan päivityksestä Menestysteos. Ellilä oli lukenut ruotsalaisen Kajsa Ingemarssonin kirjan Keltaisten sitruunoiden ravintola, joka oli vuonna 2005 ollut Ruotsin myydyin kirja. Luettuaan Ellilä oli jäänyt ihmettelemään, miksi ihmeessä ruotsalaiset olivat sankoin joukoin ostaneet juuri tätä kirjaa, joka ei herättänyt hänessä juuri mitään tuntemuksia: No minä luin ja katso, minustakin se oli kiva. Viihdyin sen parissa mainiosti muutaman uneliaan iltapäivän. Virinneessä keskustelussa monet olivat samoilla linjoilla, että kyseessä ei nyt ollut kovinkaan kummoinen kirja, naisille suunnattua melko harmitonta viihdettä (tosin mm.  Anu Holopainen oli ärsyyntynyt alun raiskausyrityksen sivuuttamisesta), joka ei juuri muistijälkiä mieleen jätä. Sattumalta minäkin olen kirjan lukenut, koska tein siitä arvion lehteen. Viihteellisyyden ole huomannut minäkin, samoin kaavamaisuuden, mutta koska arviota tehdessään yrittää löytää myös hyviä puolia, olen aikoinani sanonut mm. seuraavaa:

 ”… vaikka Keltaisten sitruunoiden ravintola on ihmissuhde- tai rakkausromaani, siinä kuitenkin käsitellään mm. nyky-Ruotsin työoloja varsin kipakalla otteella. Ravintola-alalla riesana ovat mm. huonot palkat, hankalat työajat ja pimeät työsuhteet. Ruotsissakin kärsitään globalisaatiosta, kun tuotantoa siirretään muualle.

Agnes lähtee mukaan ystävänsä uuteen ravintolaan ja huomaa viihtyvänsä. Bisnes ei kuitenkaan luista ihan toiveiden mukaan, ja lopulta kaikki on yhden kortin varassa. Jos pelätty ravintolakriitikko Lola kirjoittaa ravintolasta arvostelun, se voi pelastaa tai tuhota kaiken. Lukija arvaa kauan ennen kirjan henkilöitä, kuka on Lola ja kuka tulee olemaan Agnesin uusi rakkaus, mutta ei se vie lukuiloa.

Keltaisten sitruunoiden ravintola on harmitonta, rentouttavaa viihdettä.”

Johtopäätös siis voisi olla vaikkapa, että ruotsalaiset ovat halunneet ostaa viihdyttävää lukemista. Ingemarsson on tietääkseni kohtuullisen tunnettu henkilö, ja ainakin kustantaja Otava kuvaa kirjailijaa näin:

Ruotsalainen Kajsa Ingemarsson (s. 1965) on suosittu kirjailija, kolumnisti sekä tv- ja radioesiintyjä. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Ingemarsson työskenteli Ruotsin turvallisuuspoliisin SÄPOn vastavakoilussa. Hän puhuu puolaa ja venäjää ja on ollut tulkki ja kääntäjä, samoin kuin valokuvamalli. Ingemarssonilla on kaksi lasta ja hän asuu perheineen Tukholmassa.

Mietin sitten, mitä me suomalaiset ostamme. Avuksi jälleen kaivoin esiin Suomen kustannusyhdistyksen sivut, joilta löytyvät bestseller-listat vuodesta 2000 alkaen. Poimin listoilta kolme myydyintä kotimaista ja käännöstä kultakin vuodelta. Tältä näyttää:

Vuosi 2000

1
Laila Hietamies: Kesän korkea taivas
Otava
75900
2
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Otava
74600
3
Väinö Linna: Sotaromaani
WSOY
63800


1
Liza Marklund: Uutispommi
Otava
88000
2
Patricia Cornwell: Mustalla merkitty
Otava
79100
3
Henning Mankell: Palomuuri
Otava
60500


Vuosi 2001

1
Arto Paasilinna: Ihmiskunnan loppulaukka
WSOY
66000
2
Laila Hietamies: Syksyksi kotiin
Otava
65400
3
Ilkka Remes: Uhrilento
WSOY
61000


1
J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta 1-3
WSOY
87000
2
Patricia Cornwell: Viimeinen piiri
Otava
73100
3
Liza Marklund: Paratiisi
Otava
69800


Vuosi 2002

1.
Leena Lehtolainen: Kun luulit unohtaneesi
Tammi
81 300
2.
Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie
WSOY
74 500
3.
Ilkka Remes: Itäveri
WSOY
72 900


1.
Henning Mankell : Tanssinopettajan paluu
Otava
63 700
2.
Jean M. Untinen-Auel : Luolien suojatit
WSOY
62 800
3
Herbjørg Wassmo : Dinan kirja
Otava
54 000


Vuosi 2003

1.
Ilkka Remes: Ikiyö
WSOY
135 200
2.
Laila Hietamies: Siellä jossakin
Otava
70 500
3.
Laila Hietamies: Koivu ja tähti
Otava
57 800


1.
Henning Mankell: Ennen routaa
Otava
79 700
2.
Patricia Cornwell: Raatokärpänen
Otava
67 700
3
Liza Marklund: Punainen susi
Otava
55 200


Vuosi 2004

1.
Laila Hietamies: Kallis kotimaa
Otava
121 600
2.
Arto Paasilinna: Tohelo suojelusenkeli
WSOY
95 600
3.
Reijo Mäki: Huhtikuun tytöt
Otava
82 900


1.
Dan Brown: Da Vinci-koodi
WSOY
155 700
2.
Patricia Cornwell: Pahan jäljillä
Otava
76 400
3
Henning Mankell: Leopardin silmä
Otava
41 600

Vuosi 2005

1.
Ilkka Remes: Nimessä ja veressä
WSOY
118 700
2.
Laila Hirvisaari: Kruununpuisto
Otava
95 900
3.
Arto Paasilinna: Suomalainen kärsäkirja
WSOY
74 200


1.
Dan Brown: Enkelit ja demonit
WSOY
150 800
2.
Patricia Cornwell: Pedon leima
Otava
59 100
3
Dan Brown: Da Vinci -koodi
WSOY
52 100


Vuosi 2006

1.
Ilkka Remes: 6/12
WSOY
151 600
2.
Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä
Otava
100 500
3.
Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
Otava
89 300


1.
Dan Brown: Meteoriitti
WSOY
97 300
2.
Henning Mankell: Kennedyn aivot
Otava
67 700
3
Kate Mosse: Labyrintti
Otava
57 500


Vuosi 2007

1.
Ilkka Remes: Pahan perimä      
WSOY
133 100
2.
Laila Hirvisaari: Grand Hotel
Otava
118 500
3.
Reijo Mäki: Uhkapelimerkit
Otava
63 400


1.
Dan Brown: Murtamaton linnake
WSOY
71 500
2.
Henning Mankell: Italialaiset kengät
Otava
45 600
3.
Liza Marklund: Elinkautinen
Otava
42 300


Vuosi 2008

1.
Sofi Oksanen: Puhdistus
102 200
WSOY
2.
Ilkka Remes: Pyörre
82 500
WSOY
3.
Laila Hirvisaari: Vuoksen helmi
77 600
Otava


1.
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
54 000
Otava
2.
Henning Mankell: Kiinalainen
50 300
Otava
3.
Liza Marklund: Paikka auringossa
48 000
Otava


Vuosi 2009

1.
Laila Hirvisaari: Pihkovan kellot
Otava
82 400
2.
Ilkka Remes: Isku ytimeen
WSOY
72 900
3.
Kjell Westö. Älä käy yöhön yksin
Otava
57 60



1.
Henning Mankell: Rauhaton mies
Otava
70 100
2.
Dan Brown: Kadonnut symboli
WSOY
67 900
3.
Patricia Cornwell: Scarpetta
Otava
38 500


Vuosi 2010

1.
Ilkka Remes: Shokkiaalto
WSOY
72 600
2.
Riikka Pulkkinen: Totta
Otava
59 100
3.
Reijo Mäki: Kolmijalkainen mies
Otava
55 200


1.
Patricia Cornwell: Valokeilassa
Otava
49 400
2.
Tess Gerritsen: Jääkylmä
Otava
43 600
3.
Dan Brown: Kadonnut symboli
WSOY
38 300


Vuosi 2011

1.
Laila Hirvisaari: Minä Katariina
Otava
83 900
2.
Ilkka Remes: Teräsleijona
WSOY
69 100
3.
Rosa lIksom: Hytti nro 6
WSOY
66 100



1.
Patricia Cornwell: Kuolleiden satama
Otava
43 900
2.
Tess Gerritsen: Hiljainen tyttö
Otava
39 000
3.
Henning Mankell: Likainen enkeli
Otava
35 300



Mitä johtopäätöksiä näistä sinänsä yllätyksettömistä luvuista ja nimistä voi sitten tehdä? Ainakin suomalaiset ostavat eniten viihdettä. Dekkarit, toimintajännärit ja romantiikka ovat ostetuimpia lajeja. Kotimaisten puolella vain muutamat klassikoitten uusintapainokset ja pari Finlandia-voittajaa ovat päässeet murtamaan selkeän viihteen monopolin. Paasilinna edustanee huumoria, mutta viihdettä kai hänenkin loppuajan kirjansa ihan selkeästi ovat. Riikka Pulkkisen Totta taitaa olla ainoa hieman erilainen menestyjä joukossa. Käännösten puolella kansainväliset suursuosikit ovat vallassa meilläkin. Taru sormusten herrasta on pieni poikkeus, mutta sen uusintapainosta siivitti tietysti elokuvien levitys. Suomalaiset suosivat varmoja, tuttuja tekijöitä. Uutuuskirjat ovat hävyttömän kalliita, joten on hyvä tietää, mitä saa rahoillaan. Kirjakerhot myös edistävät näiden takuunimikkeiden myyntiä.

Voiko tässä valossa ihmetellä ruotsalaisia? J


'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''



En malta olla liittämättä tähän linkkiä Puolisilmä-blogiin, jossa aihetta myös tavallaan sivutaan. Johnny kirjoittaa näin:

Selailin erästä gradua (Bittejä paperilla - Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000-luvun alussa, Aila-Liisa Laurila, Huhtikuu 2005) ja löysin kirjan hinnan koostumisesta tällaisen arvion:

Kotimaisten kertojien teoksen keskihinta oli vuonna 2003 26,84€. Se muodostui graduntekijän karkean laskutoimituksen mukaan seuraavista asioista:

Kirjakauppa                       6,71
Tekninen valmistus              5,37
Tekijänpalkkio                    4,03
Kustantajan yleiskulut         4,03
Kuluttajan alennukset          2,68
Arvonlisävero                     2,15
Kustantajan mainonta         1,34
Kustantajan marginaali        0,54

Tuosta voi sitten laskea, paljonko noin keskimäärin menestyskirjailija tienaa kirjansa myynnillä. 10 000 kirjan myynnillä vuodessa saa jo ihan kelpo tilin. Mutta silloin pitää keikkua meikäläisten myyntilistojen kärkisijoilla. 1000 kirjalla ei vielä paljoa juhlita, ja se taitaa olla paljon arkisempi tulos kuin soisi.

7 kommenttia:

  1. Viime lukukerrasta onkin jo aikaa, sulla on kyllä hyvää tekstiä täällä! Pitää vissiin katsoa sun lukulistoilta mitä kannattaisi lukea!
    Noista tilastoista Hirvisaari ja Remes saa kyllä ihokarvat nousemaan pystyyn. Mutta kai se on tosiaan niin, että tulee hankittua sellaista takuuvarmaa, hyväksi havaittua. Ja sitten ne onkin kaikki ihan samanlaisia.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoisia ovat olleet nämä molemmat kirjamyyntijuttusi.

    Niinhän se taitaa mennä vähän millä tahansa kulttuurin alalla, että suurimmat myyntimenestykset edustavat usein vähän viihteellisempää ja helpommin pureskeltavaa osastoa. Ne eivät välttämättä ole samoja teoksia, joita alan harrastajat eniten lukevat, ja ne puolestaan eivät välttämättä ole samoja teoksia joita kriitikot kehuvat ja palkitsevat. (Voi esimerkiksi verrata viime vuoden myydyimpiä suomalaisia kirjoja, kirjabloggaajien suosikkeja ja Finlandia-ehdokkaita).

    Toinen asia on se, onko myydyin aina sama kuin luetuin. Esimerkiksi Finlandia- ja Nobel-voittajia varmasti ostetaan (esim. joululahjoiksi), mutta kuinka usein ne jäävät hyllyyn lukemattomina...Kirjojen myynti on tietenkin kustannusalalle henkireikä, mutta aika oleellista on mielestäni myös se, että kirjoja todella myös luetaan.

    Itse olin lukenut edellisen jutun viime vuoden myydyimmistä kirjoista tasan yhden, eikä kovin moni muu ollut lukulistallakaan. Kuitenkin luen paljon, vaikka en niin paljoa juuri kulloisenkin kirjavuoden uutuuksia.

    Aina kuuluisi sanoa, ettei ole niin väliä mitä lukee, kunhan ylipäänsä lukee. Mutta on minussa sen verran kirjasnobia, että pyörittelen hiukan päätäni noille Dan Brownin myyntiluvuille. Ja sille että tiedän ihmisiä, joiden mielestä Da Vinci -koodi on oikeasti mestariteos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ei ostaminen vielä tarkoita lukemista. Toisaalta näitä myyntilistojen kärkinimiä myös jonotetaan kirjastoista, mikä kai sentään jotain kertoo sekin?

      Poista
  3. Jälleen hyvä ja mielenkiintoinen postaus. On aika ällistyttävää, kuinka viihdekirjallisuuteen suhtaudutaan vähän alentuvasti (esim. akateemisissa piireissä olen huomannut tämän), mutta silti sitä ostetaan ja tosiaan myös luetaan eniten. Milloin, oi milloin, sitä ryhdytään arvostamaan ihan omana tyylinään, jota kannattaa tutkiakin!?

    Jännää kuitenkin on peilata omaan lukemistoon... Olen lukenut yhden Hirvisaaren, en ainuttakaan Remestä, pari Mankellia, muutaman Vareksen...

    Kate Mossin Labyrintin suosio yllätti. Taidankin lähettää Otavalle kyselyä, että missä helvetissä se kolmannen osan suomennos viipyy?! Mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin jättää sarjan suomentaminen kesken.

    VastaaPoista
  4. Ai onko Labyrintti osa sarjaa? Ostin sen aikoinani ja petyin karvaasti :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Seuraava osa on Krypta ja sitten on vielä kolmas.
      Mä taas tykkäsin. Oli viihdyttävä kirja, mutta ei toki mikään elämää suurempi klassikkoteos.

      Poista
  5. Selasin listoja läpi tarkasteltuani vuoden 2000 myyntejä
    http://joklaaja.blogspot.com/2011/11/milleniumin-muistetut-ja-myydyt.html

    Kiinnostavaa on myös kuka on noussut ja kuka on laskenut, minusta Remes on noussut ja Nykänen laskenut. Ei tämä mikään kilpailu ole, mutta noin äkkihuomiona. Mäen myynti on vakiintunut.

    Ulkomaista listakärkikirjallisuutta en ole lukenut, mutta lukemani Puzo on kadonnut, mutta Mankell, vaikka Wallander sarja oli katkolla niin möi hyvin.

    Kirjailijoiden ikä vaikuttaa, eli jotkut ovat tulleet tuotteliaimpaan ikään, toiset ovat poistuneet siitä.

    VastaaPoista