tag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post8972844104037540944..comments2024-03-26T15:48:12.979+02:00Comments on Kirsin kirjanurkka: Kuinka realistinen dekkarin pitää olla?Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttp://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-22240803603881751472012-06-11T14:18:32.253+03:002012-06-11T14:18:32.253+03:00Aivan, ihan sama ärsyttää minuakin välillä vallan ...Aivan, ihan sama ärsyttää minuakin välillä vallan suunnattomasti! Juuri noin toimitaan muuten ällistyttävän usein myös tv-sarjoissa. Myös kännykän akku tai ainakin kantavuus loppuvat juuri H-hetkellä...Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-70641772607544142292012-06-11T11:41:33.417+03:002012-06-11T11:41:33.417+03:00Mielenkiintoinen kirjoitus jälleen kerran! Luen ai...Mielenkiintoinen kirjoitus jälleen kerran! Luen aika paljon jännityskirjallisuutta, ja olen jo hyväksynyt sen tosiasian, että kaiken ei tarvitse olla ihan niin justiinsa. Eli epäuskottavuutta on pakko sietää, jotta pystyy jatkamaan pitämänsä genren parissa. Se ei tosin tarkoita sitä, ettenkö blogikirjoituksissani hieman arvostelisi epäuskottavuutta. Tosin mielestäni suurimmat epäuskottavuudet ovat yleensä poliisien/etsivien/toimittajien tavat toimia vaaratilanteessa. Minua ei juuri hetkauta, että Fjällbackan pikkukylässä tapahtuu mielenkiintoisia murhia harva se viikko, ei varmaankaan tosiaan kovin uskottavan kuuloista, mutta en jaksaisi koko ajan suurkaupungin sykkeessä tapahtuvista murhistakaan lukea, joten murhailkoot välillä pienemmilläkin paikkakunnilla. Mutta jos taas henkilö X päättää heittäytyä vaaraan ilmoittamatta kenellekään minne on menossa, niin ARGH!:) Tosin jos kukaan ei jännityskirjoissa ikinä tekisi mitään typerää, niin niitä vaaratilanteita tuskin pääsisi ikinä syntymään...sonja/lukuhetkethttps://www.blogger.com/profile/02488167581929527074noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-15802578471981241032012-06-09T15:43:44.415+03:002012-06-09T15:43:44.415+03:00Kiitos vinkkauksesta!Kiitos vinkkauksesta!Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-16911716181536474532012-06-09T10:49:32.700+03:002012-06-09T10:49:32.700+03:00Pikku vitsinä kerroin jo eilen vaimollekin, että r...Pikku vitsinä kerroin jo eilen vaimollekin, että ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kaljamaha ei johdukaan kaljasta. <br /><br />Mitä tulee poliisisarjojen raakuuteen... Minua inhottaa niissä lähinnä se kyyninen asenne, jolla kuolemaan suhtaudutaan. En minä myöskään halua lukea tai katsella tarinoita todellisesta fyysisestä väkivallasta. Mutta sosiaalinen ja rakenteellinen väkivalta kyllä ovat aiheena hyvin kiehtovia ja minusta aiheena myös tärkeämpiä kuin fyysinen väkivalta. Enkä sano tätä vain tärkeilläkseni.<br /><br />Dekkareitten sijasta aion nauttia jalkapalloilusta. Eilen oli jännittävin kisojen avausottelu kuunaan! Näittekö miten Puolan nuori maalivahti polvistui rukoukseen maaliviivalle ennen rangaistuspotkua! Arvasin että hän torjuu. Se oli murderia kyynisyydelle.ketjukolaajahttps://www.blogger.com/profile/10088767441478701951noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-73562661995893947982012-06-09T09:32:36.031+03:002012-06-09T09:32:36.031+03:00Leena, Ulvilan tapaus vaikuttaa niin järkyttävältä...Leena, Ulvilan tapaus vaikuttaa niin järkyttävältä, etten varmaan edes haluaisi lukea sitä, jos se olisi dekkari! Tai se, mikä siinä järkyttää, on pienten lasten sekoittuminen juttuun. Kuinka sekaisin voi mennä pienten ja viattomien ihmisalkujen elämä? Yhtä kammottavaa juttua on setvitty Italiassa vuosikausia, kun Cognen laaksossa asuva nainen on tuomittu pienen poikansa murhasta, ja hän kieltää kaiken yhä 10 vuotta tapahtuneen jälkeen. Ja hänellä myös kaksi muuta lasta ja ulospäin mitä täydellisin kotiäiti. Tv. Vera vala kirjautumattomanaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-90532819036367743382012-06-09T08:50:45.068+03:002012-06-09T08:50:45.068+03:00Mielenkiintoinen keskustelu Kirsi!
Luen aika vähä...Mielenkiintoinen keskustelu Kirsi!<br /><br />Luen aika vähän dekkareita, mutta silloin kun luen käy minulle niin murhamysteerit kuin muunlaisektin dekkarit, kuten Vera Valan mainitsemat Mma Ramotswet. Minusta dekkari voi sijoittua aivan hyvin niin suureen kaupunkiin kuin pieneen pitäjäänkin, kyseessähän on kuitenkin fiktio. Yliluonnollisuuksillekaan en ole allerginen, kunhan ne ovat kirjoitettu tarinaan hyvin.<br /><br />Kirjoitin juuri Anna Janssonin Haudankaivajasta, murhadekkarista, ja vinkkasin tästä keskustelusta.Villis / Villasukka kirjahyllyssähttps://www.blogger.com/profile/14451475187214304543noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-31106191680049173682012-06-09T06:43:51.267+03:002012-06-09T06:43:51.267+03:00Joskus hyvään vauhtiin päässyt lukeminen saattaa t...Joskus hyvään vauhtiin päässyt lukeminen saattaa tosiaankin tökkästä ihan pieneenkin virheeseen! Harmittaa joskus omakin perfektionismi, ikään kuin en itse tekisi virheitä.Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-16973224914519763862012-06-09T06:42:19.656+03:002012-06-09T06:42:19.656+03:00Vera, olet kyllä ihan oikeassa tuon odotushorisont...Vera, olet kyllä ihan oikeassa tuon odotushorisontin suhteen, sillä pidänhän minäkin kovasti Mma Ramotswesta, eikäs niissä kirjoissa koskaan murhata ketään. Mutta en oikeastaan laskekaan niitä ihan dekkareiksi...;)Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-34625255256719182362012-06-09T06:40:47.528+03:002012-06-09T06:40:47.528+03:00;);)Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-7706801650564585502012-06-09T06:38:37.345+03:002012-06-09T06:38:37.345+03:00Nettiyhteytemme olin koko illan poikki, joten pääs...Nettiyhteytemme olin koko illan poikki, joten pääsen mukaan vasta nyt. Ajattelin aivan samaa kuin Leena tässä: inhoan ja kammoan oikeassa elämässä väkivaltaa, ja esim. oikeista murhista lukeminen lehdistä lähinnä kuvottaa. Silti rakastan kunnon dekkareita, niin kirjoina kuin tv-sarjoinakin! Kai siinä sitten todella toimii se, että tietää sen olevan fiktiota ja on turvassa. Inhosin esim. Liza Marklundin kirjaa Uhatut, koska se on tositarina (ainakin pitäisi olla).Kirsi Hietanen/Kirsin kirjanurkkahttps://www.blogger.com/profile/10991579723470691942noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-87654929125242740632012-06-08T19:36:44.398+03:002012-06-08T19:36:44.398+03:00Vera, alappa seurata ns. Ulvilan tapausta, niin si...Vera, alappa seurata ns. Ulvilan tapausta, niin siinä jää maanjäristykset toiseksi. Koska olen itse kotoisin siitä Ulvilan nurkilta, seuraan tätä asiaa haukkana. Ja kukaan ei tiedä totutta. Tuleeko se edes koskaan esiin...Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-85199336649906239022012-06-08T19:33:48.936+03:002012-06-08T19:33:48.936+03:00Ketjukolaaja, minä rrrrrrakastan Derrickiä, mutta ...Ketjukolaaja, minä rrrrrrakastan Derrickiä, mutta miten sinä voit sen tehdä, kun siinä on murhia. Olen katsonut ne monta kertaa uudestaankin, mutta viimeksi katsoin yksin ja sitten se oli niiiiin pelottava, että huomasin olevani viereisessä huoneessa ja pitäväni käsiä korvien päällä. Siis vaikka siinä ei ole sellaista raakuutta, kuin jossain amerikkalaisessa poliisisarjassa, niin silti sen on niin ikihyvä...Derrick.<br /><br />Kejukolaaja, miksi et voisi vain nauttia niistä dekkarien murhista. Luin kerran tutkimuksen, että eniten dekkareita lukevat ovat vähiten väkivaltaisia. Siis korreloi aivan toisin kuin vaikka todelliset väkivaltafilmit, joista en halua edes kuulla.<br /><br />Minäkin olen hentomielinen ja herkkäkin, mutta jotenkin vain virkistyn ja rentoudun dekkareista. Kuka se olikaan, joka sanoi, että 'ainoat asiat, joista kannattaa kirjoittaa ovat murha ja rakkaus.'Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-8437508103485794312012-06-08T19:27:54.368+03:002012-06-08T19:27:54.368+03:00Hyvä sinä! Tuota mietin usein...;-)Hyvä sinä! Tuota mietin usein...;-)Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-45224444679756831442012-06-08T18:27:53.175+03:002012-06-08T18:27:53.175+03:00"Kaikki" on jo ehditty sanoa! Mutta kävä..."Kaikki" on jo ehditty sanoa! Mutta käväisenpä täällä silti, asettautumassa tukevasti hdcaniksen ja Leenan leiriin... tykkään kyllä oikeasti realistisilta tuntuvista psykologisista jännäreistäkin, mutta liian realistinen juttu ei enää ole kunnolla dekkari. Mutta Jennin tavoin ärsyynnyn kyllä, jos jokin kirjassa sotii minun mielestäni kirjan sisäistä "realismia" vastaan; tämä tosin pätee kaikissa lajeissa.Booksyhttps://www.blogger.com/profile/05413829592577966892noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-31337400352406160322012-06-08T16:46:14.409+03:002012-06-08T16:46:14.409+03:00Hih, no ei näemmä kadonnutkaan :)Hih, no ei näemmä kadonnutkaan :)Notorious C.H.I.C.https://www.blogger.com/profile/04560434195678103318noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-14946435582879745782012-06-08T16:45:16.421+03:002012-06-08T16:45:16.421+03:00Ääh, pitkä kommentti hävisi taivaan tuuliin... no ...Ääh, pitkä kommentti hävisi taivaan tuuliin... no kokeilen uudelleen, mutta lyhyemmin.<br /><br />Eli ihastuttava keskustelunaihe ja hyvin kiinnostavia näkemyksiä osallistujilla!<br /><br />Itse olen hyvin joustava lukemani suhteen, kunhan odotuksiini vastataan. Odotukseni vaihtelevat alagenrestä riippuen. Olen vaihtelunhaluinen, joten luen dekkareita ja trillereitä laidasta laitaan, oikeastaan kaikki menee, jos kirjoitustyyli on muuten miellyttävä.<br /><br />Omissa teksteissäni sen sijaan viilaan pilkkua, eli kaiken on oltava realistista. Kiinnostavaa tosin on tuo havainto suomalaisten realisminkaipuusta, koska olen jo itsekin huomannut, että suomalaiset lukijat eivät aina muista ottaa kulttuurieroja huomioon. Mikä on normaalia ja jokapäiväistä Italiassa, saattaa vaikuttaa epätavalliselta Suomessa. No, realismin vaatimuksiini kuuluu myös se, että kaikkien tapahtumien on sovittava italialaiseen kontekstiin, eli vaikka joku suomalaisittain pistäisi silmään, en voi muuttaa asiaa dekkarissa toiseksi, koska silloin se pistäisi silmään Italiassa, eikä enää olisikaan realistinen. Hm... en tiedä osasinko oikein selittää itseäni :)<br /><br />Joka tapauksessa luonnontieteen opinnoilla on kohdallani varmaan vaikutusta siinä, että haluan faktat faktoina ja kaikki, mitä kuvailen on mahdollista ja useimmiten Italiassa jopa todennäköisintä. Jonkun verran yhteensattumia toki tapahtuu, ja on pakko käyttää myös taiteellista vapautta eikä tehdä kuvauksesta inhorealistista. Esim. tuo, mistä Norkku mainitsi, eli ensin tutkimus junnaa paikoillaan ja vasta yhtäkkiä saadaan oivalluksia jne. on italialaisessa rikostutkimuksessa jopa realistisempi etenemismalli kuin sellainen, jossa heti saataisiin tärkeitä vihjeitä jne. Täällä tulee usein läpimurtoja pitkienkin aikojen jälkeen ja ihan outojen yhteensattumien vuoksi. Tämä siis elävässä elämässä, dekkarissa sellaista ei kyllä kannata liikaa kuvailla, koska juonesta tulee silloin liian tylsä. Ja epäuskottava. :DNotorious C.H.I.C.https://www.blogger.com/profile/04560434195678103318noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-91414673836957135772012-06-08T16:33:20.284+03:002012-06-08T16:33:20.284+03:00Oi kun oli ihastuttavan kiinnostava postaus ja kii...Oi kun oli ihastuttavan kiinnostava postaus ja kiinnostavia vastauksia. Itse luen dekkareita laidasta laitaan, joten voi varmaan sanoa, että pidän vaihtelusta. Murhamysteerit ovat kiinnostavimpia, mutta kyllä minä tykkään esim. Alexander McCall Smithin MMe Ramotswe -dekkareistakin tykkään.<br /><br />Realismin vaatimus liittyy odotuksiin. Jos tiedän lukevani yliluonnollista hyödyksi käyttävää dekkaria, niin aaveet ja enteet eivàt haittaa. Samoin cozy mysteries -tyylin konventiot ovat tiedossa, joten eivät haittaa ne vaikka murhien esiintymiistiheyteen liittyvät epàloogisuudet sielläkään.<br /><br /> Ongelmia syntyy silloin, kun periaatteessa realistiseksi olettamassani sarjassa tapahtuu jotain epärealistista. Odotuksiin ei ole vastattu.<br /><br />On muuten itsellänikin ollut usein mielessä, että jos kirjoittaisin kaikista asioista, joita olen itse nähnyt tai todeksi muuten tiedän, niin niitä pidettäisiin Suomessa hyvin epäuskottavina. Italiassa taas on joka päivä uutisissa niin järkyttäviä tapahtumia pommi-iskuista tenien tekemiin satanismismurhiin ja sarjamurhaajiin ja maanjäristyksiin, että täällä mikä tahansa voisi olla periaatteessa realistista.<br /><br />Omassa kirjoittamisessani realismi on kyllä tärkeää. Johtunee taustasta luonnontieteellisellä alalla, mutta minulle on tärkeää, että kaikki mitä kirjoitan, on periaatteessa mahdollista. Faktat ovat faktoja. <br /><br />On kuitenkin kiinnostavaa nähdä, kuinka suomalaiset lukijat suhtautuvat italialaiseen kulttuurikontekstiin, koska täällä normaalit asiat aiheuttavat joskus suomalaisissa hämmästystä. Yksi koelukijani esim. ihmetteli, kun yksi ihminen kutsutaan erääseen juttuun (sorry tämä epämääräisyys...) niin "kevyesti", koska sellaista ei Suomessa tapahtuisi, kun taas Italiassa sellainen on tàysin normaalia, on niin tapahtunut minulle itsellenikin :D <br /><br />Eli muiden kirjoissa hyväksyn myös tietyt epärealistiset elementit, kunhan osaan ne jo genren perusteela ennakoida, mutta omassa tekstissäni pidän tiukasti kiinni (italialaisesta ;D) realismista.<br /><br />Tv. Vera ValaNotorious C.H.I.C.https://www.blogger.com/profile/04560434195678103318noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-56316453703564547942012-06-08T14:59:42.093+03:002012-06-08T14:59:42.093+03:00Kommentoin vain nopsaan: kiitos kiinnostavasta kes...Kommentoin vain nopsaan: kiitos kiinnostavasta keskustelunavauksesta, Kirsi (ja Ketjukolaaja)! Tässä onkin jo tullut monta hyvin tutulta kuulostavaa mielipidettä, mutta yritän kiteyttää vielä omani: vaikka realismi ja todenpohjaisuus ovat lähellä sydäntäni ja kiinnostustani, eivät ne ole kirjoissa pääseikkoja (muutenhan ei kannattaisi fiktiota kai lukeakaan), vaan se, että kirjan elementit (hahmot, tapahtuvat) ovat ko. kirjan maailmassa toden tuntuisia eli uskottavia. Se ei ole genreriippuvainen vaatimus, vaan yleisvaatimus, arvostan uskottavaa tekstiä. Joidenkin mielestä se on nipotusta. Yritin juuri selittää tätä eräällä henkilölle, mutta keskustelu tietystä kirjasta katkesi äkkiä, kun hän totesi: "Sinä luetkin niin tarkasti ja analysoit kaikkea!" En minä tahallani etsimällä etsi kirjoista epäolennaisuuksia tms., mutta epäuskottava yksityiskohta voi joskus vesittää koko lukukokemuksen.Jennihttp://www.lily.fi/palsta/koko-lailla-kirjallisestinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-86134170311488983842012-06-08T13:58:44.033+03:002012-06-08T13:58:44.033+03:00Enpä yritä kumota kenenkään muun näkemyksiä enkä v...Enpä yritä kumota kenenkään muun näkemyksiä enkä viedä lukufiiliksiä. Olen itse seurannut tv:stä esim. Derrickiä ja alkuun se vaikutti liian kovaksikeitetyltä ja tunnekylmältä, mutta sittemmin olen oppinut Derrickin tyylistä pitämään ja ehkä huomannutkin paremmin Derrickin inhimillisen asenteen. <br /><br />Kai minä olen sillä tavalla hentomielinen, että minun käy sääliksi ne ihmiset, joitten ovelle poliisimiehet ilmestyvät kertomaan, että joku teidän perheestänne on löytynyt kuolleena. Siinä menee pakka sekaisin viikkokausiksi eikä se kokonaan unohdu koskaan.<br /><br />Mitä tulee realistisuushakuisuuteen, voisiko yksi syy sellaisen lukemisen tarpeelle juontaa juurensa siitä, että elämässä on ihan reaalimaailmassa aika tavalla tarinoita kerrottavaksi ilman murhapelejäkin. Murhia selviteltäessä dekkareissa - joitten asiantuntija en missään mielessä ole - auotaan parhaimmillaan hyvinkin kiinnostavalla tavalla ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita, joita voisi kyllä käsitellä toisenlaistenkin tapahtumien yhteydessä.ketjukolaajahttps://www.blogger.com/profile/10088767441478701951noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-27562297939570001912012-06-08T13:54:57.364+03:002012-06-08T13:54:57.364+03:00Dekkareissa uskottavuus tai epäuskottavuus liittyy...Dekkareissa uskottavuus tai epäuskottavuus liittyy varmasti tietenkin juonikuvioihin (murhatapa ja motiivi), mutta myös miljööseen. Totta kai isojen kaupunkien pimeille kujille voi sijoittaa vaikka kuinka paljon murhia, mutta minä haluan murhani puutarhakutsujen lomassa iltapäiväteen jälkeen.<br /><br />Luen harvoin dekkareita, mutta pidän eniten ruotsalaisista ja britttiläisistä pikkukaupunkimurhista. Pidän idyllisestä miljööstä enkä välitä, vaikka samassa 2000 asukkaan kylässä tapettaisiin neljä ihmistä vuodessa. Sen sijaan yliluonnollisuutta en noihin halua enkä myöskään murhien ja juonittelujen lisäksi muuta epäuskottavuutta ts. nelivuotias ei voi todistaa murhaa (koska ei sitä ymmärrä) ja paksu Amalia-täti ei millään voi mahtua piilottelemaan ketunkoloon. Enneunet ovat pelkkää psykologiaa ja kaukaa kuuluva kummituksen vaikerrus öljyämättömien ketjujen kitinää. Asioille pitää löytyä luonnollinen selitys, murhalle kunnollinen motiivi.<br /><br />Mitä kirjallisuuteen yleisesti tulee, olen realismihakuisuudessani sillä linjalla, että genre ratkaisee. Ts. maagisen realismin tai reaalifantasian kuuluukin olla epärealista, totta kai! Samoin chick litissä tai muussa kevyessä aikuisten sadussa. Tai ehkä sekoitan kaksi asiaa... Epäuskottava (aina kunkin genren sisällä) on se, mistä en pidä. Epärealistinen taas voi tietää hauskaa!<br /><br />T. Lumiomenan Katja nyt anonyyminä :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-52891803305509686982012-06-08T13:54:20.705+03:002012-06-08T13:54:20.705+03:00Juu, ja jos vaikka katsoo peiliin niin on myönnett...Juu, ja jos vaikka katsoo peiliin niin on myönnettävä että jos olisin romaanin päähenkilö niin syytöksiä epäuskottavuudesta olisi odotettavissa :)hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-25562468193183496562012-06-08T13:22:50.226+03:002012-06-08T13:22:50.226+03:00Nyrjähtänyt todellisuus on mahdollista tapahtua ja...Nyrjähtänyt todellisuus on mahdollista tapahtua ja siksi sellaista luenkin;-) Usko tai älä, oikeassa elämässä voi olla enemmän nyrjähtänyttä kuin monissa kirjoissa ellei sitten mennä scifiin, joka ei ole ollenkaan minun lajini.Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-35947383108981242482012-06-08T13:16:33.303+03:002012-06-08T13:16:33.303+03:00Sivuhuomiona että muussakin kirjallisuudessa "...Sivuhuomiona että muussakin kirjallisuudessa "realismi" ei ole kovin vahvasti minun juttuni. Vaikkei scifiin tai fantasiaan mennäkään niin sellainen nyrjähtänyt todellisuus on mieluisin, epätodennäköisiä tapahtumasarjoja, outoja tilanteita ja erikoisesti käyttäytyviä henkilöitä saa kirjaan laittaa reilulla kädellä. Sama linja dekkareissa.hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-27782091493962415632012-06-08T13:11:23.370+03:002012-06-08T13:11:23.370+03:00Kun dekkareissa suosin noita klassisia brittejä ni...Kun dekkareissa suosin noita klassisia brittejä niin selvästi minulla on aika korkea "suspension of disbelief". Onhan esim. Christiet usein aika absurdeja, yksittäisinä voisi vielä mennä mutta kun miettii vaikkapa neiti Marplen koottuja seikkailuja...ei kenenkään taviksen lähipiirissä voi tapahtua noin monta omituisen monimutkaista murhatapausta (Poirotin suhteen voi olla vähän sallivampi kun tältä tullaan usein pyytämään apua, mutta voisin silti mieluusti pysyä kaukana junista, viikonloppuvietoista yms. jossa herra käy).<br /><br />"Realistiset" dekkarit eivät taas suuremmin kiinnosta, joten uudempia dekkareita tulee luettua vähänlaisesti. Toisaalta yliluonnolliset ilmiöt eivät myöskään dekkareissa suuremmin innosta, mutta eksentrinen joukko ihmisiä joista joku on toteuttanut tarpeettoman monimutkaisen rikoksen, tämä toimii. <br /><br />Yliluonnollisten ilmiöiden käytöstä tuli mieleen Robert van Gulikin vanhaan Kiinaan sijoittuvat kirjat, kiinalaiseen dekkariperinteeseen ne ilmiöt kuuluvat joten van Gulik on myös niitä sinne tänne sirotellut mutta sopivan epämääräisesti, että kyseessä voivat olla vain oudot sattumat, ylijännittyneen mielen alitajunnasta kaivamat harhanäyt yms.hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5310867156746125238.post-5544280296735403552012-06-08T12:59:50.518+03:002012-06-08T12:59:50.518+03:00Kiinnostava kirjoitus, taas kerran! :-)
En ole de...Kiinnostava kirjoitus, taas kerran! :-)<br /><br />En ole dekkarien suuri ystävä enkä siksi ota varsinaisesti niihin kantaa, mutta realistisuuteen kyllä. Kirjoitan itse realistista ja luen sitä mielelläni. Jos kirja kuvaa tavallista maailmaa, suurin piirtein nykyaikaa tai oikeaa historiaallista aikakautta, pidän tärkeänä, että tapahtumat ovat suurin piirtein mahdollisia. Eri asia on tietysti esim. scifi, joskin lähitulevaisuuteenkin sijoittuva tarina pitää olla uskottava. Kuitenkin ihmiset ovat arvaamattomia ja kaikkea maan ja taivaan väliltä voi sattua myös oikeassa elämässä, joten yllättävät käänteet ja kirjailijan taiteilijan vapaus tapahtumia kuljetettaessa on ilman muuta sallittua. Ja kyllä, fiktio on aina fiktiota, se ei tapahdu oikeasti.Paulahttps://www.blogger.com/profile/14870539012186630595noreply@blogger.com